Miehen ultimatum: minun on valittava hänet tai viina.

JÄTÄ SE SI... VIINA!

Vierailija kirjoitti:

Jos tuota tarvitsee edes pohtia, ei pullon pohja ole tullut vielä vastaan.

Ystävä hyvä, alkoholismi on sairaus. Aivosi huutaa nyt niin vimmatusti viinaa eli sinussa puhuu riippuvuus, ei järki. Hyväksy että alkoholismi on sairaus ja kaikki häpeä ja syyllisyys on sen kanssa täysin turhaa eikä sitä voi järjellä hallita vaikka kuinka haluaisi.

Lähisukulaiseni kuoli viinaan ja samalla sisätautien osastolla oli hetkeä aikaisemmin kuollut saman osaston lääkäri -kertoo paljon siitä että alkoholiriippuvuus ei katso järkeä, ei katso kastia eikä se ole tahdonvaraista.

Facebookissa on hyvä vertaistukiryhmä "alkoholistin tavalliset kasvot". Suosittelen sitä lämpimästi.

Kyllä hienon naisen täytyy saada viikkojen ränni vetää niin halutessaan. Törkeä sika joka yrittää sellaista estää.

Vierailija kirjoitti:

Pubiruusulle on aina kysyntää.

Ei kaikki alkoholistit (naiset tai miehet) notku baarissa. Itse en ole baareissa käynyt varmaan kymmeneen vuoteen.

-alkoholisti-

Sä et taida miestä hirveästi rakastaa jos täytyy täällä kysellä?

Vinkkaan että mene päihdelinkkiin lueskelemaan kokemuksia, kenties saat vertaistukea sieltä.

Olet saanut jo anteeksi niin monta kertaa, että luulet, että se mies on siinä aina, mutta joku kerta on se jolloin se pakkaa kamansa.

Oletko miettinyt tilannetta, että olet sit yksin pullon kanssa? Miltä tuntuu, mitä teet?

Entä ulkopuolinen apu? Päihdeklinikka, pariterapiaa? Nykyään on amtabuksem lisäksi myös lääkkeitä jotka laskee alkoholin himoa, oletko koittanut?

Mä oon sanonut exälle että saa tehdä valinnan. No mut se valitsi aina, muttajoi sit mukamas salaa, ainahan mä tiesin. Itse masennuin vakavasti suhteessa, aivan kamalaa jäädä toiseksi jollekin aineelle, eihän kukaan ihminen vedä vertoja sille riippuvuudelle kemikaalille. Miehestäs tuntuu varmasti kamalalta, oletko miettinyt mitä huolta ja ahdistusta aiheutat?

Meidän mäkin aloin juomaan ahdistukseen mutta sain tarpeekseni siitä ja viimeisen kerran saa valita. No sillähän alkoi menemään entistä lujempaa kun "kukaan akka ei häntä määräile". Kävi pettämässä putken aikana ja sillä aikaa pakkasin kamani. Koitti vielä jonkun aikaa mankua takaisin.

Itse jouduin terapiaan ja mielialalääkitykselle suhteen loppupuolella, ei ikinä enää alkkista.

Älä nyt viinaa mieheen vaihda.

Ei sitä narinaa ja ulinaa selvinpäin kestä.

Jos joudut miettimään tosissasi asiaa, tulet valitsemaan viinan.

Onnea raitistumisen tielle sitten kun sen aika on.

Vierailija kirjoitti:

Sä et taida miestä hirveästi rakastaa jos täytyy täällä kysellä?

Vinkkaan että mene päihdelinkkiin lueskelemaan kokemuksia, kenties saat vertaistukea sieltä.

Olet saanut jo anteeksi niin monta kertaa, että luulet, että se mies on siinä aina, mutta joku kerta on se jolloin se pakkaa kamansa.

Oletko miettinyt tilannetta, että olet sit yksin pullon kanssa? Miltä tuntuu, mitä teet?

Entä ulkopuolinen apu? Päihdeklinikka, pariterapiaa? Nykyään on amtabuksem lisäksi myös lääkkeitä jotka laskee alkoholin himoa, oletko koittanut?

Mä oon sanonut exälle että saa tehdä valinnan. No mut se valitsi aina, muttajoi sit mukamas salaa, ainahan mä tiesin. Itse masennuin vakavasti suhteessa, aivan kamalaa jäädä toiseksi jollekin aineelle, eihän kukaan ihminen vedä vertoja sille riippuvuudelle kemikaalille. Miehestäs tuntuu varmasti kamalalta, oletko miettinyt mitä huolta ja ahdistusta aiheutat?

Meidän mäkin aloin juomaan ahdistukseen mutta sain tarpeekseni siitä ja viimeisen kerran saa valita. No sillähän alkoi menemään entistä lujempaa kun "kukaan akka ei häntä määräile". Kävi pettämässä putken aikana ja sillä aikaa pakkasin kamani. Koitti vielä jonkun aikaa mankua takaisin.

Itse jouduin terapiaan ja mielialalääkitykselle suhteen loppupuolella, ei ikinä enää alkkista.

Toistan nyt itseäni mutta alkoholiriippuvuus on neurokemiallinen sairaus. Ei ole kyse rakastaako tarpeeksi, vaan siitä että sairaus puhuu.

Valitsin raittiuden ja hankkiuduin eroon miehestä ja etsin paremman.

Et ehkä ole huomannut, ettet kestä arkea ilman lääkitystä (viina).

Oon itse tuurijuoppo enkä mä ole mietiskellyt valitsenko viinan vai parisuhteen uhkauksen tullessa, tottakai valitsen suhteen.

Jospa jättäisit molemmat. Katsot sit puolen vuoden päästä kumpaa on enemmän ikävä. Vai onko kumpaakaan.

Jättäisin molemmat. Uhkailu ja kiristys ei oikein sovi mullle.

Viina voi loppua koska tahansa. Miehiä taas on maailma täynnä.

Sanoisin että valitse viina jos haluat uskollisen kumppanin. Se ei jätä sinua, se ei vaadi valitsemaan. Se pitää lujasti kiinni ja vie mennessään, sataprosenttisen varmasti.

No kumpaa haluat, olla juoppo vai raitis?

Vertaa hyötyjä ja haittoja.

Kuvittele tilanne vaikka kymmenen vuoden päähän molemmissa vaihtoehdoissa.

Ne, jotka valitsi viinan tuskin ovat asiasta täällä kertomassa.

En ole joutunut moiseen valintaan mutta ei tarvitse miettiä kumpi painaa enemmän. Kuulostaa, että sulla on vaikea riippuvuus, hae apua.

Mielestäni mieheltä reilua kertoa että nyt on mittari täynnä ja itse teet valintasi mitä elämääsi haluat. Mies ei halua alkoholia ja jos se on sinun valita, niin ole hyvä jatka elämääsi ilman häntä.

Olen nainen ja ollut vastaavassa tilanteessa että oma elämä jumissa kun olisi pitänyt sitä tissuttelua katsoa josta ei ole mitään haittaa, mitä nainen nyt mökötät, onko pipo vähän kireellä, sulla on ongelma mun alkoholin käytöstä eikä mulla.

Kyllä miehet on paskoja!