Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Sitä enemmän kyseessä on psykologiaa, mitä kalliimpi paikka on. Toki hyvä ravintola on aina hyvä ravintola.
Mutta se minkä huomioisin omalla kohdalla, niin se rentous itsellä häviää liian hienossa paikassa. Tulee tunne, että täällä pitää käyttäytyä tietyllä tavalla, sama kuin olisit jossain oopperassa.
Kyllä minua ainakin haittaisi jos joku käyttäytyisi paremman tason ravintolassa samalla tavalla kuin pikaruokaravintolassa tai kantaräkälässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
On siellä pari kolme hyvää, kuten myös Kuopiossa. Mutta yhtä kaikki, todella nopeasti ne on koluttu läpi kyllästymiseen asti.
Ruoka on aina makuasia. Kuopion torilta voi saada mahtavia makuelämyksiä.
Niinkuin esimerkiksi mitä?
Olen myös tuossa elämäntilanteessa, jossa kaveriporukalla suunnistetaan käytännössä aina fine diningiin kun yhdessä mennään syömään. Lasku on aina alkaen 200 euroa per nenä kun tietty kaikki ottaa alkudrinkit, maistelumenun, viinipaketin ja loppuun vielä vähintään kahvit. Ihan kiva, ja olen ollut varmaan itsekin osa ongelmaa. Selvästi on huomattu, että osa kaveriporukasta on karsiutunut pois tai tulee mukaan tosi harvoin.
Nykyään kaipailen entistä enemmän ihan vaan kaljalla käymistä tai vielä parempaa: syödä hyvää pubiruokaa, jota Helsingissä on kovin vähän tarjolla. Näihin onkin jo huomattavasti vaikeampi saada kavereita, joten pakotan lähinnä tyttöystävän mukaan.
Itse haluaisin pitää vaihtelun mukana. Joskus fine diningia, mutta ei vastaavasti voi joskus mennä sinne mäkkiin tai kaljalle kontulan ostarille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
On siellä pari kolme hyvää, kuten myös Kuopiossa. Mutta yhtä kaikki, todella nopeasti ne on koluttu läpi kyllästymiseen asti.
Ruoka on aina makuasia. Kuopion torilta voi saada mahtavia makuelämyksiä.
Niinkuin esimerkiksi mitä?
Muikkukukkoa
Onkohan se makuelämys oikeasti pääjuttu fine diningissa vai tunne siitä, että olisi ns parempaa väkeä, kun syö kalliissa, hienossa ravintolassa?
Jos maku olisi tärkeintä, eikä imago, niin noiden ravintoloiden kannattaisi kuljettaa annokset huoltoaseman baariin 50% alennuksella. Tekisivät voittoa sillä, jos joku niitä siellä bensiksellä söisi. Vastaavasti huoltsikan ruuasta voisi periä fine dining -ravintolassa 10-kertaisen hinnan ja hifistelijät kehuisivat aitoa ja maanläheistä makuelämystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös tuossa elämäntilanteessa, jossa kaveriporukalla suunnistetaan käytännössä aina fine diningiin kun yhdessä mennään syömään. Lasku on aina alkaen 200 euroa per nenä kun tietty kaikki ottaa alkudrinkit, maistelumenun, viinipaketin ja loppuun vielä vähintään kahvit. Ihan kiva, ja olen ollut varmaan itsekin osa ongelmaa. Selvästi on huomattu, että osa kaveriporukasta on karsiutunut pois tai tulee mukaan tosi harvoin.
Nykyään kaipailen entistä enemmän ihan vaan kaljalla käymistä tai vielä parempaa: syödä hyvää pubiruokaa, jota Helsingissä on kovin vähän tarjolla. Näihin onkin jo huomattavasti vaikeampi saada kavereita, joten pakotan lähinnä tyttöystävän mukaan.
Itse haluaisin pitää vaihtelun mukana. Joskus fine diningia, mutta ei vastaavasti voi joskus mennä sinne mäkkiin tai kaljalle kontulan ostarille.
Suunnistamme kyllä kaveriporukalla tai pariskuntina ulos syömään, viimeksi kreikkalaiseen. Siellä alkupalat, pääruoka, jälkiruokaa ja ruokajuomia.
Maha täyteen hyvää ruokaa, muutama lasi viiniä ja ei kiire minnekään. Rento ilmapiiri. Vastaa omaa käsitystä mukavasta illasta enemmän kuin fine diningiin meno.
Hyi, viinit. Punaviiniä en ole ikinä maistanut vaikka olen pian 50-v. Valkoviiniä kerran tai pari, oli pahaa ja hapanta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
On siellä pari kolme hyvää, kuten myös Kuopiossa. Mutta yhtä kaikki, todella nopeasti ne on koluttu läpi kyllästymiseen asti.
Ruoka on aina makuasia. Kuopion torilta voi saada mahtavia makuelämyksiä.
Niinkuin esimerkiksi mitä?
Muikkukukkoa
Se torilta saatava muikkukukko ei tosiaankaan ole hyvää. Miten nyrkin kokoinen teollinen tuote voisikaan olla yhtä hyvää kuin aito kotona puu-uunissa kypsytetty ja haudutettu ahvenkukko. Oikea kukko on jo kooltaan sellainen 60 x35x20 cm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
On siellä pari kolme hyvää, kuten myös Kuopiossa. Mutta yhtä kaikki, todella nopeasti ne on koluttu läpi kyllästymiseen asti.
Ruoka on aina makuasia. Kuopion torilta voi saada mahtavia makuelämyksiä.
Niinkuin esimerkiksi mitä?
Muikkukukkoa
Se torilta saatava muikkukukko ei tosiaankaan ole hyvää. Miten nyrkin kokoinen teollinen tuote voisikaan olla yhtä hyvää kuin aito kotona puu-uunissa kypsytetty ja haudutettu ahvenkukko. Oikea kukko on jo kooltaan sellainen 60 x35x20 cm.
Noniin, nyt rupesi tekemään mieli kunnon mehevää ahvenkukkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös tuossa elämäntilanteessa, jossa kaveriporukalla suunnistetaan käytännössä aina fine diningiin kun yhdessä mennään syömään. Lasku on aina alkaen 200 euroa per nenä kun tietty kaikki ottaa alkudrinkit, maistelumenun, viinipaketin ja loppuun vielä vähintään kahvit. Ihan kiva, ja olen ollut varmaan itsekin osa ongelmaa. Selvästi on huomattu, että osa kaveriporukasta on karsiutunut pois tai tulee mukaan tosi harvoin.
Nykyään kaipailen entistä enemmän ihan vaan kaljalla käymistä tai vielä parempaa: syödä hyvää pubiruokaa, jota Helsingissä on kovin vähän tarjolla. Näihin onkin jo huomattavasti vaikeampi saada kavereita, joten pakotan lähinnä tyttöystävän mukaan.
Itse haluaisin pitää vaihtelun mukana. Joskus fine diningia, mutta ei vastaavasti voi joskus mennä sinne mäkkiin tai kaljalle kontulan ostarille.
Tietyssä vaiheessa ne ennen kiinteät ystävyyssuhteet muuttuu ja löystyy. Kannattaa hakea lisäksi uusia samoista asloista kiinnostuneita ystäviä
"Lasku on aina alkaen 200 euroa per nenä "
Onhan se hirveä hinta tuhlattavaksi pikku syömisiin ja juomisiin illassa. Kovin kallista on ylläpitää joitakin ystävyyssuhteita. Monella on sille rahalle muutakin käyttöä vaikka tienaisikin melko hyvin. Mua jo virkistää sekin että saa käydä kaverin kanssa kahvilassa syömässä. Pienituloisen kanssa riittää pelkästään kupillinen kahvia jossain. Ei se ole rahasta kiinni, tärkeintä on tavata ja keskustella. Jos ei muuten voi nähdä kuin 200 euron ravintolalaskun merkeissä niin antaisin kaveruuden hiipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se makuelämys oikeasti pääjuttu fine diningissa vai tunne siitä, että olisi ns parempaa väkeä, kun syö kalliissa, hienossa ravintolassa?
Jos maku olisi tärkeintä, eikä imago, niin noiden ravintoloiden kannattaisi kuljettaa annokset huoltoaseman baariin 50% alennuksella. Tekisivät voittoa sillä, jos joku niitä siellä bensiksellä söisi. Vastaavasti huoltsikan ruuasta voisi periä fine dining -ravintolassa 10-kertaisen hinnan ja hifistelijät kehuisivat aitoa ja maanläheistä makuelämystä.
Onko osalle oikeasti niin vaikeaa tajuta, ettei kyse ole mistään paremmuudentunteesta vaan koko ravintolakokemuksesta. Vähän sama kuin väittäisi henkilölle joka ei pidä sianlihasta, että sika-nauta on kuule ihan yhtä hyvää ja vain esität pitäväsi enemmän naudasta, koska kys. liha on kalliimpaa ja esität snobia.
Kyse on makuasioista ja tottumuksista. Hienoa, kun yhteen ääneen likimain kivitetään aidosti fine diningistä nauttivat ihmiset kusipäisiksi snobeiksi ja heitetään vastaava huoltoasema/kommentti perään.
Tässä ei taas ihmisiä häiritse muu asia kuin raha pääasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se makuelämys oikeasti pääjuttu fine diningissa vai tunne siitä, että olisi ns parempaa väkeä, kun syö kalliissa, hienossa ravintolassa?
Jos maku olisi tärkeintä, eikä imago, niin noiden ravintoloiden kannattaisi kuljettaa annokset huoltoaseman baariin 50% alennuksella. Tekisivät voittoa sillä, jos joku niitä siellä bensiksellä söisi. Vastaavasti huoltsikan ruuasta voisi periä fine dining -ravintolassa 10-kertaisen hinnan ja hifistelijät kehuisivat aitoa ja maanläheistä makuelämystä.Onko osalle oikeasti niin vaikeaa tajuta, ettei kyse ole mistään paremmuudentunteesta vaan koko ravintolakokemuksesta. Vähän sama kuin väittäisi henkilölle joka ei pidä sianlihasta, että sika-nauta on kuule ihan yhtä hyvää ja vain esität pitäväsi enemmän naudasta, koska kys. liha on kalliimpaa ja esität snobia.
Kyse on makuasioista ja tottumuksista. Hienoa, kun yhteen ääneen likimain kivitetään aidosti fine diningistä nauttivat ihmiset kusipäisiksi snobeiksi ja heitetään vastaava huoltoasema/kommentti perään.
Tässä ei taas ihmisiä häiritse muu asia kuin raha pääasiassa.
...
Paremmuudentunteesta tossa nimenomaan on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai se on raha mikä siinä häiritsee. Saako parilla satasella edes mahaa täyteen, vai pitääkö mennä vielä grillin kautta kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun lähden ulos syömään niin haluan reilun annoksen, pizzan tms ja hyvä salaattipöytä. Ei tulisi mitään jos pitäisi juoda parin kympin viinilaseja ja syödä annoksia jossa on lusikallinen ruokaa ja pari persiljan oksaa ristissä.
Enpä ole fine dining-paikassa ikinä nälkäiseksi jäänyt. Siellä kun ideana on syödä erilaisia annoksia useita, viisi ei ole harvinaisuus ja vielä useampiakin voi olla.
Joka kerran on ollut ihan tajuttoman hyviä ruokia ja niihin sopivat viinit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se makuelämys oikeasti pääjuttu fine diningissa vai tunne siitä, että olisi ns parempaa väkeä, kun syö kalliissa, hienossa ravintolassa?
Jos maku olisi tärkeintä, eikä imago, niin noiden ravintoloiden kannattaisi kuljettaa annokset huoltoaseman baariin 50% alennuksella. Tekisivät voittoa sillä, jos joku niitä siellä bensiksellä söisi. Vastaavasti huoltsikan ruuasta voisi periä fine dining -ravintolassa 10-kertaisen hinnan ja hifistelijät kehuisivat aitoa ja maanläheistä makuelämystä.Onko osalle oikeasti niin vaikeaa tajuta, ettei kyse ole mistään paremmuudentunteesta vaan koko ravintolakokemuksesta. Vähän sama kuin väittäisi henkilölle joka ei pidä sianlihasta, että sika-nauta on kuule ihan yhtä hyvää ja vain esität pitäväsi enemmän naudasta, koska kys. liha on kalliimpaa ja esität snobia.
Kyse on makuasioista ja tottumuksista. Hienoa, kun yhteen ääneen likimain kivitetään aidosti fine diningistä nauttivat ihmiset kusipäisiksi snobeiksi ja heitetään vastaava huoltoasema/kommentti perään.
Tässä ei taas ihmisiä häiritse muu asia kuin raha pääasiassa.
...
Paremmuudentunteesta tossa nimenomaan on kyse.
Eihän ole, vaan siitä että siitä hyvästä ravintolaillallisesta saa elämyksiä joita arvostan, ihan siinä missä joku muu hakee niitä teatteriesityksestä tai laskuvarjohypystä. Kyse ei ole vain vatsansa täyttämisestä, vaan uusien makujen löytämisestä ja niistä nauttimisesta. -Eri
Vierailija kirjoitti:
Hyi, viinit. Punaviiniä en ole ikinä maistanut vaikka olen pian 50-v. Valkoviiniä kerran tai pari, oli pahaa ja hapanta.
Just. Mutta kalja maistuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se makuelämys oikeasti pääjuttu fine diningissa vai tunne siitä, että olisi ns parempaa väkeä, kun syö kalliissa, hienossa ravintolassa?
Jos maku olisi tärkeintä, eikä imago, niin noiden ravintoloiden kannattaisi kuljettaa annokset huoltoaseman baariin 50% alennuksella. Tekisivät voittoa sillä, jos joku niitä siellä bensiksellä söisi. Vastaavasti huoltsikan ruuasta voisi periä fine dining -ravintolassa 10-kertaisen hinnan ja hifistelijät kehuisivat aitoa ja maanläheistä makuelämystä.Onko osalle oikeasti niin vaikeaa tajuta, ettei kyse ole mistään paremmuudentunteesta vaan koko ravintolakokemuksesta. Vähän sama kuin väittäisi henkilölle joka ei pidä sianlihasta, että sika-nauta on kuule ihan yhtä hyvää ja vain esität pitäväsi enemmän naudasta, koska kys. liha on kalliimpaa ja esität snobia.
Kyse on makuasioista ja tottumuksista. Hienoa, kun yhteen ääneen likimain kivitetään aidosti fine diningistä nauttivat ihmiset kusipäisiksi snobeiksi ja heitetään vastaava huoltoasema/kommentti perään.
Tässä ei taas ihmisiä häiritse muu asia kuin raha pääasiassa.
...
Paremmuudentunteesta tossa nimenomaan on kyse.
Ei vaan paremmasta ruuasta.
Harvoin minä fine diningia raaskin mennä syömään, mutta onhan se ihan muuta kuin arkiruoka. Se on kokemus, nautinto.
Toiset kantaa sen rahan tatskanhakkaajalle tai kynsienlakkaajalle, toiset silloin tällöin ruokanautintoon.
Tallinnassa olen saanut oikein hyvän fine-aterian viineineen reilusti alle satasella.
Joo, on kiva silloin tällöin, varsinkin jotain juhlistaessa käydä fine dining -paikoissa. Ja on ollut mahtavia makuelämyksiäkin. Mutta kun joillain kavereilla yhdessä syömään meno on lähes aina sitä. Sitten nämä pari tyyppiä latistaa tunnelmaa ensin päsmäröimällä etukäteen tuntevansa jo paikan, ja kilpaa luettelevat tietämiään listalla olleita annoksia. Aivan kuin tämä päteminen ei olisi jo tarpeeksi noloa, mutta kun paikan päällä alkaa se kaikkien muiden odotuttaminen, kun pitää tehdä tarjoilijallekin selväksi, että tietää jotkut sahramipuolukkakaviaarien vivahteet, ja että sattuuko täällä olemaan sellaista puoli raakaa hiivaviiniä, mitä Toscanan semivegaanisista trendikuppiloista sai jo neljä vuotta sitten. Se vaihe on niiiin tylsää ja usein myös vaivaannuttavaa. Ja sen jälkeen pöperöiden hieno tasokaan ei onnistu palauttamaan tilannetta rennoksi, vaan puheenaiheetkin muuttuvat puiseviksi. Useammin siis suosin niitä rennompia mestoja.
Alue: Aihe vapaa
Silloin kun lähden ulos syömään niin haluan reilun annoksen, pizzan tms ja hyvä salaattipöytä. Ei tulisi mitään jos pitäisi juoda parin kympin viinilaseja ja syödä annoksia jossa on lusikallinen ruokaa ja pari persiljan oksaa ristissä.