Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä ap:tä, mutta iän ja paremman tulotason myötä sitä on vain tullut nirsommaksi sekä ruoan että miljöön suhteen. En esimerkiksi halua maksaa pizzasta kymppiä jossain räkälässä, koska parilla kympillä saa paljon paremman pizzan laadukkaammilla raaka-aineilla mukavammassa ympäristössä. Minulle ei ole mikään nautinto syödä sitä huonoa pizzaa, ja jos sellainen olisi pakko syödä niin ainakin tilaisin sen mieluummin kotiin.
Ja sinulle fine-dining hifistelyä merkitsee 20 € pitsa. Saako nauraa?
Olen eri.
Mutta itselle joku 30e ruoka-annos on aivan maksimi. Siksi ruokapaikoiksi valikoituu lähinnä ketjuravintolat.
Viimeksi olen syönyt elokuussa fiinimmin Fransmannissa, jolloin alkuruoka, pääruoka, ruokajuoma ja jälkiruokadrinkki maksoi yht. jotain 60e.
Tuolla rahalla syön normaalisti 2-4 kertaa, aasialaisen buffan, pizzaa tai take-awayna mitä milloinkin.
En vaan näe Fine Diningiä järkevänä tai edes tavoittelemisen arvoisena. Sorry siitä.
Tämän mukaan et ole edes käynyt fine dining -paikassa. Fransmanni ei tuohon kategoriaan kuulu.
Okei. No siinä tapauksessa en ole itse maksamalla harjoittanut Fine Diningia kertaakaan jos Fransmannia ei lasketa.
Työnantajan maksamana kerran, ennen väitöstä, mutta en muista ruoan olleen edes erityisen hyvää.
Olen vaan omissaoloissa viihtyvä, keski-ikäinen ja -luokkainen ja -tuloinen. Puolison kanssa vuositulot 120.000e, joten tulojen puolesta voisi silloin tällöin käväistä. Mutta meluummin istun mökin saunan kuistilla katsellen järvelle ja viskaan pihvit grilliin.
Tuo kertoo vain, että olet taustaltani joko maalta tai työväenluokasta. Miksi muuten kerroit, että olet tohtori ja keskituloinen. Itsekin olen tohtori, mutta mihin se muka liittyy.
Ei osunut analyysi. Keskiluokkaisesta perheestä olen ja en ole maalta, vaan keskikokoisesta kaupungista.
Ja vaikka olen asunut miljoonakaupungissa, viihdyn nykyään parhaiten luonnossa. Lomamatkoille suuntaan nykyään mieluiten Lappiin.
Muuttaisin kokonaan Kainuuseen tai Lappiin, mutta koulutustani vastaavia töitä ei sieltä löydy. Koulutustaustan ja tulot mainitsin siksi, että joku kuitenkin väittää että on kouluttamaton moukka tai tyhjätasku, jos ei välitä Fine Diningia harjoittaa.
Koulutus- ja tulotaso eivät välttämättä kerro mitään. Keskiluokkainen ja keskikokoinen kaupunki sen sijaan kertoivat. Eikä se kerro mitään, että olet asunut jossakin. Lisäksi selittelyn tarve paljastaa aika paljon. Muuten purosta kalastettu kala nuotilla valmistettuna voi olla makuelämyksenä aivan huippua.
Selvänäkijäpsykologille sata pistettä sadasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Sinun kannattaa etsiä itsellesi samanhenkisiä kavereita tai sitten et vaan osallistu niihin tapaamisiin mistä et välitä. Jos toiset haluaa hienostella niin sinä et voi sitä estää
Vahvasti tämä.
Mulla sama homma parin kaverin kanssa. Yhtä huonot tulot kaikilla tai siis pienituloisia ollaan. En mielelläni tuhlaa johonkin ravintola-ateriaan viittäkymppiä enempää ja sekin on vähän liikaa. Alkoholin juomista ravintoloissa en harrasta, koska maksaa järjettömästi. Minulle ulkona syöminen on tyyliin kiinalaista tai pizzaa, tosin kunnon pizzaa ei nykyään saa juuri mistään, koska käyttävät huonoja aineksia eli jotain kinkunkorvikkeita ja halvinta tonnikalaa yms.
Mutta siis ei ikinä ruokailua tyyliin alkukeitot, pääruuat, jälkiruoka yli 100 euroa. On haaskausta ja sillekin rahalle ihan muuta, järkevämpää käyttöä. Tärkeintä yhteisessä illanvietossa on seura.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
No älä mene.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta, en tuhlaisi rahaani fine dining -paikkoihin. Ruualla vain ei ole kertakaikkiaan minulle sellaista merkitystä. Olen töiden puolesta saanut usein kutsuja niihin, olisin ilmaiseksi saanut siis ruuat ja juomat, mutta en ole viitsinyt mennä. Tykkään enemmän tavallisesta pakastepitsastakin rauhassa kotona.
Se vielä, että olen lapsuudenkodistani ylempää keskiluokkaa Helsingissä ja nuo ap:n kaverit ovat tyypillisiä nousukkaita. Sellaisia on paljon, harrastavat ruuanlaitolla ja viineillä hifistelyä, matkustelua ja statusharrastuksia ja merkkivaatteita. Elämä on suorittamista ja kulisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta, en tuhlaisi rahaani fine dining -paikkoihin. Ruualla vain ei ole kertakaikkiaan minulle sellaista merkitystä. Olen töiden puolesta saanut usein kutsuja niihin, olisin ilmaiseksi saanut siis ruuat ja juomat, mutta en ole viitsinyt mennä. Tykkään enemmän tavallisesta pakastepitsastakin rauhassa kotona.
Se vielä, että olen lapsuudenkodistani ylempää keskiluokkaa Helsingissä ja nuo ap:n kaverit ovat tyypillisiä nousukkaita. Sellaisia on paljon, harrastavat ruuanlaitolla ja viineillä hifistelyä, matkustelua ja statusharrastuksia ja merkkivaatteita. Elämä on suorittamista ja kulisseja.
Tästäkin keskustelusta vääntyi nyt väkisin luokkataistelu. Voi Luoja sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä ap:tä, mutta iän ja paremman tulotason myötä sitä on vain tullut nirsommaksi sekä ruoan että miljöön suhteen. En esimerkiksi halua maksaa pizzasta kymppiä jossain räkälässä, koska parilla kympillä saa paljon paremman pizzan laadukkaammilla raaka-aineilla mukavammassa ympäristössä. Minulle ei ole mikään nautinto syödä sitä huonoa pizzaa, ja jos sellainen olisi pakko syödä niin ainakin tilaisin sen mieluummin kotiin.
Pizza ei ole fine-diningia
Entäs artesaani-pitsa? Jos maksaa siitä tarpeeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta, en tuhlaisi rahaani fine dining -paikkoihin. Ruualla vain ei ole kertakaikkiaan minulle sellaista merkitystä. Olen töiden puolesta saanut usein kutsuja niihin, olisin ilmaiseksi saanut siis ruuat ja juomat, mutta en ole viitsinyt mennä. Tykkään enemmän tavallisesta pakastepitsastakin rauhassa kotona.
Se vielä, että olen lapsuudenkodistani ylempää keskiluokkaa Helsingissä ja nuo ap:n kaverit ovat tyypillisiä nousukkaita. Sellaisia on paljon, harrastavat ruuanlaitolla ja viineillä hifistelyä, matkustelua ja statusharrastuksia ja merkkivaatteita. Elämä on suorittamista ja kulisseja.
Tai sitten tykkäävät harrastaa ruuanlaittoa ja maistella viinejä. Kokea matkoillaan erilaisia asioita kuin perämetsä-cityssä. Nauttivat harrastuksistaan olipa ne "statusta" tai ei. Monesti "merkkivaatteita" ovat laadukkaammat sta materiaaleista kuin Tokmannin tai Prisman vaatteet - kuten ruuan ja viinienkin kohdalla, itse pitää se laatu tunnistaa . Kaikki kallis ei ole automaattisesti laadukasta.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minuakin vähän ärsyttäisi. Olemme mieheni kanssa viiniharrastajia ja voin sanoa, että meillä noista ravintoloista karkottavat myös viinit ja niiden hinnat. Oikeasti netistä saa tilattua ihan samantasoisia tai paljon parempia viinejä pilkkahintaan. Toki jossain ihan huippuravintolassa sommelierilla saattaa olla joku kiintoisa näkemys ja voisi tulla kiintoisia kokeiluja viineissä, mutta no, niitä voi harrastaa muutenkin. Noissa viiniporukoissa on myös hyviä kokkeja ja kun tavataan ystäväporukalla, ruoat ovat oikeasti hyviä ihan kotioloissa. Eli ei meitäkään mikään vedä fine dining -ravintoloihin. Ja vaikka ruoka on joskus sellaista koti-gourmetia, syödään välillä myös kympin pizzoja ja viineissähän käy aika useinkin niin, että joku ulkomailta tilattu edullinen viini olla aivan loistava. Ja jos jonkun mielestä Gato Negro on parasta maailmassa, niin sitten se hänestä on, ei se valinta ole mitenkään automaattisesti huonompi kuin viiniharrastajan valinta.
Huvittaa vähän tuo ravintolassa myydyn viinin hinnan taivastelu. Kyllä se nyt pitäisi aikuisen ilman isompaa ihmettelyä ymmärtää että ravintolan on pakko myydä se viini paljon kalliimmalla kuin nettikaupan tai alkon, kun sisäänostohinnan ja liikevoiton lisäksi siihen on pakko laittaa myös henkilökunnan palkat, liiketilan vuokrat ym liiketoiminnan kulut. Hyvä nyrkkisääntö on että listahinnan pitää olla noin kolminkertainen sisäänostohintaan verrattuna, jotta ravintola pysyy pystyssä - ja tuo on se lähtötaso ihan perusraflalle. Lätkitään päälle hyvä sijainti (kalliimpi vuokra), parempi henkilökunta (kalliimmat palkat) jne niin se kannattavuusraja voi olla sellainen että myyntihinnan on pakko olla nelin- tai viisinkertainen sisäänostohintaan nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaharrastaminen on jees, fine-dining viinipaketilla on jees, tacot ja drinkit on jees, pizza ja olut on jees.
Snobbailu sen sijaan on ärsyttävää.
Ja se, että fine-diningista tulee helposti kierre, jossa koollekutsujan on aivan pakko yrittää ylittää edellinen kokemus seuraavalla, pitää saada somekuvat, että foodieposse was here ja bubblesss only ja yhtäkkiä huomaat, että ystäväporukasta on tullut kulissiporukka, jonka contentti on yhtä merkityksellistä kuin Anttilan katalogissa.
Tämäpä juuri. Itse en viitsi enää kutsua ruokasnobeja ystäviä kylään, kun ei ole sitä monen tonnin kaasugrilliä, pizzauunia, pastakonetta, saksasta tilattuja erikoisoluita, juureen leivottua leipää ja kaikkea muuta mitä heidän luonaan on ja joka ilmeisesti on välttämätöntä hyvän ruoan aikaansaamiseksi. Ennen oli hauskaa yhdessä, nykyään se on kuin joku kilpailu.
Mikäli harrastuneisuutta riittää, hyvää ruokaa voi valmistaa ilman monen tonnin välineitä. Toki täytyy panostaa hyviin raaka-aineisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä saatan lukeutua tuohon porukkaan. En tiedä. Mulle vain on normaalia käydä syömässä lounaaksi esimerkiksi simpukoita ja ranskalaisia ja samalla ottaa pieni riesling valkoviini tai hyvä olut. Tosin seuraavassa hetkessä saatan istua Mäkissä syömässä McFeastin ja juomassa kokista. Kolmannessa hetkessä ulkomailla Michelin ravintolassa syömässä paikallista herkkua oluen kera ja sen jälkeen snägärille ja siitä seuraavat syödä snägärillä. Välillä olutta kylkeen ja välillä vettä. Viinistä en niin välitä, en erota pahemmin niiden makuvivahteita ja ne maistuu pääasiassa todella pahalta. Punaista tai roséta en juo ollenkaan. Olutta yleensä otan tai jos paikka ei tarjoa hyvää olutta ruoan kanssa (tapahtuu vain Suomessa) niin sitten juon vettä.
Sen ydinkaveriporukan kanssa saatetaan käydä syömässä simukoita ja shampanjaa, toisella kerralla käydään hampparilla ketjuravintolassa. Erona toki on, että me mennään syömään kun on nälkä ja tekee mieli jotain tiettyä. Meistä kukaan ei ole muualla somessa kuin WhatsApp ja LinkedIn ja tapaamisissa yksikään ei puhu mistään miten joku kriitikko on jotain kirjoittanut tai kuinka kavereille täytyy kertoa just heti. Suositellaan kyllä toisille ravintoloita kun ollaan käyty ja saadaan itse suosituksia. Mutta ei yleensä käydä sen takia, että joku ruoka tai paikka on in tai esittäytymässä. Tätä esittäytymistä tapahtuu vain jos on mukana isompi porukka ja enemmän niitä statushakijoita.
En ole asiaa koskaan varsinaisesti miettinyt, mutta kai tuo paikkansa pitää, että tulotason ja koulutuksen noustessa myös arvot muuttuvat. Meillä tulotasot vaihtelee 30 000€/vuosi - 150 000€/vuosi ja löytyy ammattikoulusta tohtoriin ihmisiä. Mun paras kaveri on ammattikoulun käynyt ja minä tohtori. Kaikista pahimmat tuolla esiintymis ja näyttäytymisakselilla on ammattikorkean käyneet ja yleensä tradenomit. He kun kaivavat jossain ravintolassa kännykän esiin kemun ruoka tulee pöytään niin saa meidän seurassa lähinnä vähän vaivaannuttavaa hymähtelyä, koska me halutaan syödä heti ja keskustella sen lomassa. Kai olemme sitten se toinen ääripää.
Hyvä keskustelun aloitus ja tätä voisin itsekseni miettiä lisääkin. Kiitos!
Pidin kirjoituksestasi ja ajatusmaailmastasi, kunnes oman kaveriporukkasi yhden tai muutaman tradenomin perusteella päätit lytätä kokonaisen joukon ihmisiä käyttäytymään tietyllä tavalla. Olet ilmeisesti nainen ja jostain syystä kateellinen näille tradenomikavereillesi, kun pitää lytätä. Luuletko selityksen heidän käytökselleen johtuvan juuri siitä syystä, että heillä on AMK-koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minuakin vähän ärsyttäisi. Olemme mieheni kanssa viiniharrastajia ja voin sanoa, että meillä noista ravintoloista karkottavat myös viinit ja niiden hinnat. Oikeasti netistä saa tilattua ihan samantasoisia tai paljon parempia viinejä pilkkahintaan. Toki jossain ihan huippuravintolassa sommelierilla saattaa olla joku kiintoisa näkemys ja voisi tulla kiintoisia kokeiluja viineissä, mutta no, niitä voi harrastaa muutenkin. Noissa viiniporukoissa on myös hyviä kokkeja ja kun tavataan ystäväporukalla, ruoat ovat oikeasti hyviä ihan kotioloissa. Eli ei meitäkään mikään vedä fine dining -ravintoloihin. Ja vaikka ruoka on joskus sellaista koti-gourmetia, syödään välillä myös kympin pizzoja ja viineissähän käy aika useinkin niin, että joku ulkomailta tilattu edullinen viini olla aivan loistava. Ja jos jonkun mielestä Gato Negro on parasta maailmassa, niin sitten se hänestä on, ei se valinta ole mitenkään automaattisesti huonompi kuin viiniharrastajan valinta.
Huvittaa vähän tuo ravintolassa myydyn viinin hinnan taivastelu. Kyllä se nyt pitäisi aikuisen ilman isompaa ihmettelyä ymmärtää että ravintolan on pakko myydä se viini paljon kalliimmalla kuin nettikaupan tai alkon, kun sisäänostohinnan ja liikevoiton lisäksi siihen on pakko laittaa myös henkilökunnan palkat, liiketilan vuokrat ym liiketoiminnan kulut. Hyvä nyrkkisääntö on että listahinnan pitää olla noin kolminkertainen sisäänostohintaan verrattuna, jotta ravintola pysyy pystyssä - ja tuo on se lähtötaso ihan perusraflalle. Lätkitään päälle hyvä sijainti (kalliimpi vuokra), parempi henkilökunta (kalliimmat palkat) jne niin se kannattavuusraja voi olla sellainen että myyntihinnan on pakko olla nelin- tai viisinkertainen sisäänostohintaan nähden.
Ihan vastaavasti on sitten turha taivastella, miksi ne viinit nautitaan mieluummin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaharrastaminen on jees, fine-dining viinipaketilla on jees, tacot ja drinkit on jees, pizza ja olut on jees.
Snobbailu sen sijaan on ärsyttävää.
Ja se, että fine-diningista tulee helposti kierre, jossa koollekutsujan on aivan pakko yrittää ylittää edellinen kokemus seuraavalla, pitää saada somekuvat, että foodieposse was here ja bubblesss only ja yhtäkkiä huomaat, että ystäväporukasta on tullut kulissiporukka, jonka contentti on yhtä merkityksellistä kuin Anttilan katalogissa.
Tämäpä juuri. Itse en viitsi enää kutsua ruokasnobeja ystäviä kylään, kun ei ole sitä monen tonnin kaasugrilliä, pizzauunia, pastakonetta, saksasta tilattuja erikoisoluita, juureen leivottua leipää ja kaikkea muuta mitä heidän luonaan on ja joka ilmeisesti on välttämätöntä hyvän ruoan aikaansaamiseksi. Ennen oli hauskaa yhdessä, nykyään se on kuin joku kilpailu.
Tulee Solsidan mieleen 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
En tunne Joensuun ( JKL tai KUO) Fine Diningia. Jos heitto meni väärin, niin pahoittelut.
Mutta jos käyt kerran kuussa syömässsä Finea, riittääkö eri paikkoja puoleksi vuodeksi, vuodeksi vai joko loppuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
En tunne Joensuun ( JKL tai KUO) Fine Diningia. Jos heitto meni väärin, niin pahoittelut.
Mutta jos käyt kerran kuussa syömässsä Finea, riittääkö eri paikkoja puoleksi vuodeksi, vuodeksi vai joko loppuu?
Miksi pitäisi käydä aina eri paikassa? Eikö teillä päin ruokalistat muutu kauden mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et pysty rentoutumaan paremmassa ravintolassa? Tarkoittaako sinulle rentoutuminen vain kännien vetämistä? Oletko jämähtänyt opiskeluaikaan, kun kaverisi ovat vähitellen alkaneet aikuistua?
Olen itsekin hyvätuloinen, mutta pihi. Tai en ainakaan haluaisi käyttää rahaa fine diningiin, se ei tuo minulle hinta-laatu suhteeltaan tyydytystä.
Ap
Teillä on siis erilaiset mieltymykset. Hankala tuohon sanoa mitään.
Itsekin olen hyvän ruoan ystävä (huom. se ei aina välttämättä tarkoita "fine diningia", kotonakin voi laittaa herkullista ruokaa) ja voisin kertaluontoisesti mennä ystävien kanssa jonnekin kolmen tähden ravintolaan sen kokemuksen vuoksi. Tavaksi en ottaisi sellaista jo rahanmenon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Joensuussa on yllättävän hyvä ravintolatarjonta. Fine diningiakin löytyy, erittäin hyviä ravintoloita on useita.
En tunne Joensuun ( JKL tai KUO) Fine Diningia. Jos heitto meni väärin, niin pahoittelut.
Mutta jos käyt kerran kuussa syömässsä Finea, riittääkö eri paikkoja puoleksi vuodeksi, vuodeksi vai joko loppuu?
No en käy kerran kuussa, ei varmaan fine-paikkoja riittäisi vuodeksi, mutta menut kyllä vaihtuvat usein, joten samaankin voinee mennä pari kertaa, vai mitä?
Tarkoitin sanoa, että turha on dissata pienempien kaupunkien ruokatarjontaa, etenkin jo ei ole käynyt.
Itse muutin Joensuun lähelle puolitoista vuotta sitten ja olen hämmästynyt ruokaravintoloiden hyvästä tasosta ja valikoimasta. Eikä vain Joensuussa, vaan Pohjois-Karjalassa.
Tämäpä juuri. Itse en viitsi enää kutsua ruokasnobeja ystäviä kylään, kun ei ole sitä monen tonnin kaasugrilliä, pizzauunia, pastakonetta, saksasta tilattuja erikoisoluita, juureen leivottua leipää ja kaikkea muuta mitä heidän luonaan on ja joka ilmeisesti on välttämätöntä hyvän ruoan aikaansaamiseksi. Ennen oli hauskaa yhdessä, nykyään se on kuin joku kilpailu.