Älykäs lapsi turhautuu ja käyttäytyy huonosti, kun älylliset virikkeet puuttuu. Help?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole kehumista, jos kerran on häirikkö. ADHD.

Höpsis. Ajattele jos itse joutuisit olemaan kaiken hereilläoloajan ryhmässä, jossa vain opetellaan lukemaan vaikka sinä osaat jo lukea. Alkaisit sinäkin ennen pitkää häiriköimään.

Ei se ole mitenkään erikoista, että osaa lukea kun menee kouluun. Siellä sitten vaan luetaan lisää, ja jos taidot vastaa selvästi vanhempaa niin voi siirtyä ylemmälle luokalle. 

Eri

Jotta voisi siirtyä ylemmälle luokkatasolle niin pitäisi olla kaikilta tai lähes kaikilta osin ikäryhmäänsä taitavampi.

Ap:n lapsi esim. ei ole tarpeeksi kehittynyt siirtymään eskariin koska ei osaa oman ikäryhmänsä mukaisia sosiaalisia taitoja. Näin ainakin kaverin lapsesta sanottiin kun mietittiin pitäisikö lapsen siirtyä viskarin sijaan suoraan eskariin. Toki häntä eriytettiin ja eriytetään esim matikan tehtävissä ylöspäin mutta sosiaalisia taitoja treenaa oman ikäryhmänsä mukaisesti.

Kommentoin tuohon viestiin johon vastasin, en puhunut ap:n lapsesta tai väittänytkään mitään sellaista, että vain yhden osa-alueen perusteella siirrettäisiin ylemmälle luokalle 

Niin ajattelinkin ja olen samaa mieltä kanssasi, päätin vain kommentoida, ettei ap saa mitään ideoita joista lapsensa kärsisi 😁

Minäkin olin tuollainen älykäs lapsi. Lukea osasin 4-vuotiaana. En koulussa kuitenkaan turhautunut, koska olin myös riittävän älykäs tajuamaan, milloin kannattaa mennä massan mukana. Sain kokeet valmiiksi ennen muita, mutta palautin opettajalle vasta muiden mukana.

Seuraan älykkään pojan elämää sivusta. Äitinsä ostaa harva se päivä tavaroita lapselle. Ihan surullista ,koska hän tarvii läheisyyttä ja normaalia elämää. Hänen koti ei ole mitenkään normaali. Säälin koska hieno nuori mies joutumassa hunningolle. Saa raivareita ja on jatkuvasti vihainen kontrolloivalle narsistisille äidilleen. Kamala äiti. 

Sosiaali on koplattu tapaukseen .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole kehumista, jos kerran on häirikkö. ADHD.

Höpsis. Ajattele jos itse joutuisit olemaan kaiken hereilläoloajan ryhmässä, jossa vain opetellaan lukemaan vaikka sinä osaat jo lukea. Alkaisit sinäkin ennen pitkää häiriköimään.

No enpä alkanut. Osasin lukea, laskea ja kirjoittaa kouluun mennessä. Oppitunneilla en silti häiriköinyt. Älykäs osaa olla häiriköimättä.

Älykäskin lapsi tarvitsee liikuntaa, ja liikunta parantaa älykkyyttä.

Eikö näille 5 v tyypeille ole joku esi eskari? Sinne vaan sekaan muiden neropattien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö näille 5 v tyypeille ole joku esi eskari? Sinne vaan sekaan muiden neropattien kanssa.

Ei ainakaan meidän kunta ole meille tarjonnut. Varsinainen eskarikin on sitten ihan muualla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eikö näille 5 v tyypeille ole joku esi eskari? Sinne vaan sekaan muiden neropattien kanssa.

Viskari,mutta sielä hyvä jos kirjaimet opetellaan...

Älykkyydestä ei ole kiinni tuollainen vaan enemmän vuorovaikutuksen ja tunne-elämän pulmista. Älykäs lapsi keksii kyllä ihan itse tekemistä ja touhua. Rakentaa leegoilla keksien itse uusia rakennuksia, lukee kirjoja jos osaa lukea jne.

Ja on ihan normaalia oppia lukemaan 5-vuotiaana, jos on normaaliälyinen ja siihen jatkuvasti kannustetaan ja annetaan virikettä.

Suosittelen antamaan lapsen tylsistyä ja kasvattaa keksimään itsekin tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole kehumista, jos kerran on häirikkö. ADHD.

Höpsis. Ajattele jos itse joutuisit olemaan kaiken hereilläoloajan ryhmässä, jossa vain opetellaan lukemaan vaikka sinä osaat jo lukea. Alkaisit sinäkin ennen pitkää häiriköimään.

Höpöhöpö. Itse osasin lukea jo tosi nuorena ja matematiikassakin olin tosi hyvä, mutta en alkanut häiriköimään tunneilla yhtään vaikka meno olikin minulle aivan liian helppoa kun muut vasta opettelivat lukemaan ja laskemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole kehumista, jos kerran on häirikkö. ADHD.

Höpsis. Ajattele jos itse joutuisit olemaan kaiken hereilläoloajan ryhmässä, jossa vain opetellaan lukemaan vaikka sinä osaat jo lukea. Alkaisit sinäkin ennen pitkää häiriköimään.

Olin poikkeuksellisen lahjakas lapsi, opin lukemaan ja kirjoittamaan 3-vuotiaana. Häiriköin kuitenkin koulussa etenkin ala-asteikäisenä. Se tulkittiin pitkästymiseksi. Osasin/opettelin viittä kieltä alakouluikäisenä. Erityisesti kielet ja matemaattiset aineet eivät tuottaneet minulle mitään haasteita. Muistini oli ja on ilmiömäinen, muistin oppikirjan sisällön ulkoa ikuisesti lukemalla sen kerran ja opin kieliä tuosta vain. Kävelin heittämällä sisään kaikkiin kouluihin, joihin olen hakenut.

Aikuisena sain ADHD- ja autismikirjon diagnoosit. Työelämässä tuli seinä vastaan, jolloin oli pakko joko ottaa loparit tai hakeutua tutkimuksiin, joita ei lapsena edes ehdotettu. Lopulta tein molemmat. Minusta ei ole akateemisiin toimistotöihin eikä pitkää keskittymistä vaativiin asioihin. Ainoa asia, jonka turvin pärjäsin koulussa, oli muisti ja hyvä hahmotuskyky: niiden ansiosta tein koko opiskeluaikani pärjäämisen eteen niin olemattoman määrän töitä, etten saanut tuta, miten vähästä oikeastaan kuormitun. Työelämässä taas muistilla tai älyllä ei yksin pärjää vaan pitäisi saada aikaankin jotakin, joka päivä. Pystyn ehkä kahteen tuntiin keskittymistä vaativaa työtä per päivä, mutta se on aivan maksimi. Jos saan tehdä käsillä, saan enemmän aikaan.

Kuinka paljon ulkoilette ja touhuatte ulkona? Pelkkä älyllinen tekeminen sisällä ei riitä, tarvitaan myös liikuntaa ja ulkoilua.

Vierailija kirjoitti:

Ota mukaan kotitöihin. Vastuullista ja osallistavaa.

Jep. Minä luin 5-vuotiaana aika paljon (esim. sanomalehden aina aamuisin), ja nautin kun sain tehdä sitä mitä vanhemmatkin. Olla isän mukana hoitamassa firman asioita, harjoitella pöydän kattamista hienosti, tehdä ristipistoja, neuloa, kuunnella asiaohjelmia ja keskustella aikuisten kanssa asiakeskusteluita jne. Toki tein myös lasten juttuja ja suurimman osan ajasta tein juuri niitä, mutta tietynlaista motivaatiota elämään sai, kun pääsi tekemään aikuisten juttuja. 

(Ja en ollut mikään älykkölapsi, aika keskinkertainen joskin nokkela ja vilkas)

Minä ohjaisin lasta harrastusten pariin jossa on kilpailutoimintaa. Joku joukkuelaji liikunnan parissa olisi hyvä, lapsi oppii sietämään pettymyksiä ja turhautumisen tunteita sekä toimimaan ryhmässä. Mietin myös että en ehkä älykkyydellä alkaisi huonoa käytöstä selittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole kehumista, jos kerran on häirikkö. ADHD.

Höpsis. Ajattele jos itse joutuisit olemaan kaiken hereilläoloajan ryhmässä, jossa vain opetellaan lukemaan vaikka sinä osaat jo lukea. Alkaisit sinäkin ennen pitkää häiriköimään.

Missä ihmeen ryhmässä? Opettele lukemaan. Kyse oli leikki-ikäisestä kotona.

Oikeasti älykkäät ihmiset keksivät kyllä puuhaa ja kiinnostuksen kohteita. Lahjakas lapsi uppoutuu piirtämään, lukemaan, rakentamaan tms. Useimmat älykkäät viihtyvät hyvin omissa oloissaan. He keksivät ihan itse itselleen haasteita eivätkä odota niitä muilta.

En todellakaan usko, että kyse on liiasta älystä vaan ihan on käytösongelmia lapsella.

Pystytkö aloittamaan kotikoulun? Koulun voi käydä vaikka kahdessa vuodessa, kunhan tenttii kerralla alakoulun asiat. Sen jälkeen voi käydä yläkoulun ja tenttiä sen asiat.

Tai jos esim. kaksi vuotta riittää koko alakouluun ja kaksi yläkouluun, niin peruskoulu on käyty läpi neljässä vuodessa. Siitä eteenpäin erikoisluvalla etälukioon tai itsenäisesti lukio-opinnot ja suoraan kirjoituksiin.

Vaatii vaan oikeasti paljon niin vanhemmilta, kuin lapselta. Jos kuitenkin oikeasti on poikkeuksellisen älykäs kaikilta osin, niin tuo tie lienee melko helppo.

Lisänä sitten niitten ohjattuja liikuntoja jne., joissa sosiaalisuus, auktoriteetit ja säännöt tulevat selville. Ja toki myös musiikkiharrastuksista on hyötyä ja niissä kannattaa mennä pitkälle, fiksulle sekin on helppoa. Musiikki on kuitenkin paljon muutakin, kuin vain sävelkorva.

Lukion jälkeen sitten haku sinne yliopistoon, mikä kiinnostaa. Moniin pääsee nuorenakin, jos näytöt ovat kohdallaan.

Vierailija kirjoitti:

Opettelin itsenäisesti aritmetiikan 6-vuotiaana ja peruskoulussa silloin aikoinaan, pääsin välitunnille ensimmäisenä, kun olin tehnyt 10 minuutissa kaikki matematiikan tehtävät. 

Koulu oli hieman tylsä paikka minulle myös, mutta vaivuin usein tunneille omiin ajatuksiin, eikä häiriköinyt millään tavalla ketään. 

Suomesssa elämä on mukavampaa kaiken kaikkiaan, kun ei ole turhan välkky. Tästä opettajatkin peruskoulussa varoittivat minua, ja sanoivat suoraan, että olen liian fiksu. Mikä oli totta.

Suomessa menestyy parhaiten, kun on keskinkertainen. 

"Too smart for your own good" ei ole lainkaan hyvä juttu. Ainakaan Suomessa. 

Mitä ihmettä sinä teet vauva.fi sivustolla, jos olet liian fiksu? Joku ei täsmää.

Olen opettanut noin 2000 yläkoululaista, ja kyllä tuo, että hyvin älykkäät ovat häiriköitä, on ihan täysi myytti. Yleensä korkeaan älykkyyteen yhdistyy kyky itsehillintään, tekemisensä ja olemisensa suunnitteluun, empatiaan ja vastuun ottamiseen. Nepsyt ovat sitten asia erikseen. Mutta terveet älykkäät oppilaat ovat niitä, jotka ovat rauhallisia, etsivät itse haasteita opettajan tuella, pystyvät odottamaan hitaampiaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Porsit pari nuorempaa sisarusta kehiin niin kyllä se siitä.

Meneppä ja sano tuo itsellesi peilin edessä. Tai siskolle.

Hyi mimmosta kieltä käytät. Älä koskaan lisäänny!

Tämä yhteiskunta sopii parhaiten keskinkertaisuuksille laumaihmisille. Älykkäät ovat usein turhautuneita. Eivät viitsisi millään kuunnella tavisten puheita esim.säästä ja lapsistaan ym.mistä tavikset puhuu. Älykkäät usein vetäytyy omiin oloihinsa ja ovat usein yksinäisiä. Ei niin hyvin käyttäytyvä lapsi on usein fiksu lapsi.