Nainen osti vanhan kyläkoulun ja hirvittelee sähkölaskun suuruutta

Tuommoiset vanhat koulut pitäisi polttaa palokunnan harjoituskohteina.

Ilmasto nitisee liitoksistaan kun näitä harakanpesiä yritetään lämmittää ja lämpö karkaa taivaan tuuliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vanha yli 100 vuotias hirsinen kyläkoulu jonka uunit on osittain vielä olemassa, joku idiootti on niistä osan poistanut. Ei ole kyllä mikään iso, vaan n. 200 neliötä. Ei sen lämmityskustannukset ole sen kummemmat kuin esim. 70-luvun omakotitalon. Ollaan rempattu vähitellen ja ostajia olisi jos vaan haluttaisiin myydä, asutaan vain reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Vilp laitettiin muutama vuosi sitten, mutta öljy jätettiin rinnalle, eihän tuo Vilp riitä jos on yli 20 astetta pakkasta. Meillä siis jo aiemmat omistajat laittaneet keskuslämmityksen joten oli helppo korjata/lisätä/muuttaa lämmönlähdettä. Lisänä noi pöntöt, mutta koska kumpikin on poissa reilut 8 tuntia päivässä töissä, niin pelkillä puu-uuneilla ei pärjää oikeasti tai voisi tietty pärjätä jos oikein haluaisi ja jos ne kaikki olisi tallella. Vuosi sitten katolle laitettiin vielä aurinkopaneelit. Että ihan nämä lämmitysasiat on näissäkin hallittavissa.

Mutta kyllä mun sympatiet ovat tämän naisen puolellea. Sähköyhtiöt ovat keinotekoisesti nostaneet hinnat huimiksi vaikka hankintakstannukset on jotain ihan muuta. Ja nyt valtio vielä korvaa sähköyhtiöille niiden "voitonmenetykset" ihan turhaan ja osakkeenomistajat ja johtajat nauraa.

Harvassa kyläkoulussa oli mitään vahtimestareita vaan keittäjä, joka lämmitti muurit ja mukulat kantoivat puut sisälle välitunnilla.

Minun kummitätini oli opettajana miehensä kanssa useammassa kyläkoulussa. Kaikissa oli vahtimestari JA keittäjä.

Viimeisimmästä niistä olin itsekin oppilaana. Sekä kummitäti miehineen että se vahtimestari asuivatkin koululla. Keittäjä tuli kylältä.

No niitten oli sitten oltava isompia kyläkouluja, koska itsekin olen moisen käynyt, eikä siellä asunut kuin opettajapariskunta sekä keittäjä, ja keittäjä hoiti tuon lämmityksen. Ja tätini on kiertänyt useammankin pikkukoulun opettajana joissa on ollut sama tilanne...ainoastaan yhdessä niistä oli keittäjä/vahtimestari pariskunta jotka asuivat koululla. Oppilaita noissa pienissä on ollut alle 20 ala-ja yläkoulu mukaanlukien, tuo oli sitten jo iso keskuskylän koulu, jossa oli vahtimestari.

Samaa sarjaa ovat nämä pakuissa ja asuntovaunuissa "ilmaiseksi" asuvat.

Näillä hinnoilla palelemallakin jo lämmityskulut ovat enemmän kuin asuntojen vuokrat.

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen osti vanhan papinkartanon. Möi nyt eteenpäin ,koska sähkölaskut nousivat astronomisiksi. 

Se on aika mielenkiintoista yrittää myydä tuollaista nyt tälläisessa maailmantilanteessa.

"Myydään vanha kyläkoulu. Lämmityskustannukset 5000 € kuukaudessa."

Kumma juttu jos ei ole piha täynnä ostajia rahatukot kädessä riitelemässä siitä kukaan saa ensimmäisenä päästä tarjoamaan rahaa! Eihän kukaan järkevä ihminen suostu tuollaista ottamaan vastaan vaikka ilmaiseksi saisi. Järkyttävä rahareikä.

Ei olisi saanut ostaa tuommoista "harakanpesää". Olen fundeerannut jo pidempään että ei ole kestävän kehityksen mukaista nämä "tuulenpesät" energian kulutusta silmäiltäessä.

Olin oikeassa.

Kallis energia laittaa hakemaan taloudellisuutta ja järkevyyttä. Luonto kiittää.

Miksi sitten vihervasemmistoa ei laiteta tilille.

Hehän ovat 25 vuotta vastustaneet ydinvoimaloiden rakentamista verukkeella, että sähkö tulee pistorasiasta.

Tosiasia on vihervasemmisto tuhoaa tämän hyvinvointoyhteiskunnan ihan omalla älyttömyydellään, toki vihervasemmisto virkamiehet älyttömällä byrokratiallaan ja korkealla veroasteella.

On matemaattinen totuus, jotta Suomi saataisiin pidettyä kilpailukykyisenä, tulisi energian olla mahdollisimman halpaa, koska sää ja kasvuolosuhteet ovat niukat.

   Hän asuu jo valmiiksi koulussa ja oppii.

Vierailija kirjoitti:

En enää ihmettele miten niin monet ovat tiukilla, kun on eletty kuin pellossa. Ehkä jopa vuosikausia porskutettu sillä olettamuksella, että sähkö on aina halpaa ja korot aina olemattomat. Sitten onkin kakka housussa, kun ei enää pysty samaa elintasoa pitämään yllä. Voitaisiinko talousasioita alkaa opettaa koulussa, jotta edes tulevat sukupolvet oppisivat jotain?

Niin ja tämä ongelma on huomattavasti laajempi kuin muutaman kyläkoulun ostaneen tapaus. Onhan ollut lehtijuttuja ja pari tv-ohjelmaakin, joissa kerrotaan, minkälaisissa olosuhteissa millä inhimillisellä hinnalla meidän lähes joka ikisen ostamat halvat t-paidat, halvat vedenkeittimet, halvat dvd-soittimet on tehty. Moniko näitä lopulta on ajatellut? Muutama ituviherhipiksi haukuttu, ja that's it.

Suomalainen köyhälistö ja keskiluokkaiset ovat ostaneet surutta kaikkea mahdollista tavaraa, kun halvalla saa, pahimmat ovat tilanneet suoraan Kiinasta (hyödyntäneet historiallista porsaanreikää postimaksujen halpuudessa), ja samaan aikaan joko valittaneet, että ei ole Suomessa töitä tai sitä, että Suomessa vaan osa porukasta loisii työttöminä. Kiinarojun laatua on osattu haukkua, mutta silti ollaan tehty ostoksia Citymarketeissa, Prismoissa ja Tokmannilla.

Sähkönsäästöstä ollut parhaimmillaan yksi juttu per vuosi lehdissä tai tv:ssä. Sähkökapineita sen sijaan mainostettu ja ostettu, minkä sielu ja lompakko sietää.

Tällaisessa kulutuskuplassa ja "kyllä minulla on oikeus"-ajattelussa on oltu vuosia, vuosikymmeniä, rikkaat ja köyhät. (Ok, ehkä ne rikkaat ovat teettäneet vaatteensa räätälillä tai ostaneet Euroopassa tehtyä laatua matkoillaan tai kakkosasunnoissaan ollessaan.) Ne on olleet niitä ituviherhipeiksi haukuttuja, jotka ovat ääneen sanoneet, että näin ei voi jatkua enää kauan. Toisaalta taas ns. wanha kansa kehäkolmosen ulkopuolella on myös saattanut sanoa ei niin äänekkäästi niitä muutamia valittuja sanoja nykymenosta.

Ehkä osa porukasta osasi pysähtyä koronan aiheuttaman pakkopysähdyksen aikana ja käytti mahdollisen ylijäämäajan siihen, että rupesi miettimään asioita. Toisaalta moni "hiljainen köyhä" (eli ne, jotka eivät ulise mediassa) on joutunut pakosta miettimään monet elämän perustavanlaatuiset asiat uudelleen, esimerkiksi eläköitymisen myötä.

Loppujen lopuksi, jos asiaa miettii, ihminen tarvitsee hyvin vähän materiaalista hyvää eläkseen täysipainoisesti ja ollakseen onnellinen. Vastuullinen ihminen ajattelee myös, missä ja miten ne hänen tavaransa ovat tuotettu.

Ne ovat pulassa, nyt ja jatkossa, jotka ovat sitoneet hyvinvointinsa puhtaaseen materiaan (seinät, autot, tavarat) ja jotka eivät ole riittävän älykkäitä tai muuten kykeneviä muuttamaan ajatteluaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutussa puhuttiin ilmavesilämpöpumpusta, joka kyllä lämmittää talon -25 asteisessa säässä ja lämmittää myös käyttöveden.

Uusimmat VILP:it kyllä "tuottavat lämpöä" vielä -25 asteessa mutta eivät taatusti pidä tuollaista kansakoulun kokoista rötisköä lämpimänä kuin kehittämällä valtaosan lämmöstä vastuksilla. 15 asteen pakkasen jälkeen kaikki käyttövesikin täytyy lämmittää vastuksilla kun lämpöpumpun teho ohjataan lämmitykseen.

Sekä maalämpö että VILP toimii hyvällä hyötysuhteellaa ainoastaan lattialämmitykseen yhdistettynä jolloin veden lämpötilaa ei nykyaikaikaisessa talossa tarvitse nostaa yli 30 asteen jonka jälkeen lämpöpumppujen hyötysuhde laskee dramaattisesti.

Tuon ikäisessä öljylämmitteisessä talossa vesipatterit on varmaan mitoitettu jopa 80 asteisen kierron mukaan joka ei ole öljykattilalle mikään ongelma koska polttavan kattilan hyötysuhteen kannalta on yksi lysti onko lähtevän veden lämpö 30 vai 90 astetta.

VILP ei tuollaisia patteriveden lämpöjä tuota kuin lähes 100% vastuksilla.Selitäpä tuo niin että ihanan romanttisesta kyläkoulusta haaveileva tätikin tajuaa. Ei muuten onnistu.

Ihan tajuttava selityshän tuo on jos on yhtään asiaa tutkinut, ja patteritkin voi siinä vilp saneerauksessa muuttaa paremmalla hyötysuhteella toimiviksi - tai ainakin niin pitäisi tehdä. On kuitenkin helpompi vaihtaa patterit kuin laittaa lattiaan putkisto. On niitäkin tätejä, jotka asian ollessa omakohtainen tutkivat ja jopa ymmärtävät näitä asioita...

Voi miksi öljylämmityksestä luopui. Ihana koulu, toivottavasti sähkön hinnat laskevat ja näillä valituksilla ihmiset saavat oikeutta. Faktahan on se, että sähköyhtiöt kusevat ihmisiä silmään ja urakalla tällä hetkellä.

Selitäpä tuo niin että ihanan romanttisesta kyläkoulusta haaveileva tätikin tajuaa. Ei muuten onnistu.

Vanhoissa taloissa vesikeskuslämmitys kiersi kattilassa jossa poltettiin jotain: puuta, koksia tai öljyä. Tulipesän lämpötila on joka tapauksessa niin korkea että veden saa lämmitettyä melkein kiehumispisteeseen.

Näissä taloissa riitti että asennettiin sinne tänne pieniä valurautapattereita kun kovimmilla pakkasilla veden lämmön sai nostettua niin korkeaksi että patteriin oikeasti poltti näppinsä ja säteilevän lämmön oikein tunsi parin metrin päähän.

Kaikkien lämpöpumppujen: VILP, ILP tai maalämpö hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun lämpötilaa täytyy nostaa mahdollisimman vähän eivätkä ne edes pysty tuottamaan kuin 60-65 asteen vettä. (ILP tietty lämmittää vain ilmaa).

Kuten tuossa ylempänä jo mainittiin, vesipatterit voi vaihtaa matalalämpöversioon jossa on joko aivan valtava pinta-ala tai sähköiset puhaltimet moninkertaistamassa ilmavirran.

Oikein mitoitettuna näihin riittää jopa 40 astetta kovillakin pakkasilla ja tämän lämpöistä vettä maalämpö tai VILP pystyy tuottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tlo on alapohjastaan mätä, kivijalka on jo lähes maan sisässä.

Sata vuotta vanhassa talossa tuskin on sellaista rakennusvirhettä. Jos ei ole siinä ajassa alapohja mädäntynyt niin tuskin sitä tekee tänäkään talvena.

Siinä mielessä vanhat rakennukset on turvallinen valinta. Ne on ihan konkreettisesti olemassaolollaan todistanet kestävänsä aikaa. Huonosti rakennettu olisi purettu jo aikoja sitten.

Toivottavasti toi himmeli on yrityksen nimissä, eikä ole sinne mitään henkilötakauksia antanut. Epäilen, että näin olisi... Eihän tuota kukaan tule ostamaa vaikka sen myyntiin laittaisikin.

Googletinkin, niin tuon koulun kauppahinta on ollut max 10.000 euroa (eka ostajaehdokas perääntyi tarjouksellaan 10.100 euroa). On noi kyllä petollisia, jos ei yhtään lasketa paljonko ylläpito pahimmassa tapauksessa kustantaa.

Rakennus on kuluttanut öljyä 14500 litraa vuodessa, joten ei olisi pitänyt olla yllätys, että sähkölaskut ovat helevetin suuret. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vanha yli 100 vuotias hirsinen kyläkoulu jonka uunit on osittain vielä olemassa, joku idiootti on niistä osan poistanut. Ei ole kyllä mikään iso, vaan n. 200 neliötä. Ei sen lämmityskustannukset ole sen kummemmat kuin esim. 70-luvun omakotitalon. Ollaan rempattu vähitellen ja ostajia olisi jos vaan haluttaisiin myydä, asutaan vain reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Vilp laitettiin muutama vuosi sitten, mutta öljy jätettiin rinnalle, eihän tuo Vilp riitä jos on yli 20 astetta pakkasta. Meillä siis jo aiemmat omistajat laittaneet keskuslämmityksen joten oli helppo korjata/lisätä/muuttaa lämmönlähdettä. Lisänä noi pöntöt, mutta koska kumpikin on poissa reilut 8 tuntia päivässä töissä, niin pelkillä puu-uuneilla ei pärjää oikeasti tai voisi tietty pärjätä jos oikein haluaisi ja jos ne kaikki olisi tallella. Vuosi sitten katolle laitettiin vielä aurinkopaneelit. Että ihan nämä lämmitysasiat on näissäkin hallittavissa.

Mutta kyllä mun sympatiet ovat tämän naisen puolellea. Sähköyhtiöt ovat keinotekoisesti nostaneet hinnat huimiksi vaikka hankintakstannukset on jotain ihan muuta. Ja nyt valtio vielä korvaa sähköyhtiöille niiden "voitonmenetykset" ihan turhaan ja osakkeenomistajat ja johtajat nauraa.

Harvassa kyläkoulussa oli mitään vahtimestareita vaan keittäjä, joka lämmitti muurit ja mukulat kantoivat puut sisälle välitunnilla.

Minun kummitätini oli opettajana miehensä kanssa useammassa kyläkoulussa. Kaikissa oli vahtimestari JA keittäjä.

Viimeisimmästä niistä olin itsekin oppilaana. Sekä kummitäti miehineen että se vahtimestari asuivatkin koululla. Keittäjä tuli kylältä.

Pääsin itse lapsena opiskelemaan uuteen kouluun v. 1983 ja siihenkin oli vielä rakennettu vahtimestarin asunto eli tämä vahtimestari työskenteli vain siinä koulussa. En enää muista kuinka alusta alkaen ruoat laitettiin keittiössä, mutta oma keittäjä siellä oli ja muistaakseni hänellä apulainen. Äitini siivosi sitä koulua yhden (muistaakseni lyhyempää päivää tekevän) työkaverin kanssa, heillä oli siellä oma taukotila. Siis eivät singahdelleet siivoamaan kohteesta toiseen vaan oli vain se koulu. Voi niitä aikoja. Ei ollut vielä tehostettu, mutta ihmiset kestivätkin työt sekä fyysisesti että henkisesti ja ihmiset saivat palkkaa, jota kuluttaa, eivät eläneet tuilla. En uskalla edes kuvitella miten tuossakin koulussa nuo työt nykyisin hoidetaan, jostain pihaan porhaltavalla siivoojalla on varmaan tunnin työaika. Tai no, kaipa koulun huolto on tehostettu niin kireälle, että koko rakennus on purettu sisäilmaongelmien takia. Sori, ohi aiheen.

Kouluympäristössä voisi kuvata pornoa only fanssiin.

Vierailija kirjoitti:

Kouluympäristössä voisi kuvata pornoa only fanssiin.

Nuhjuinen kyläkouluporno. Tulevaisuuden nouseva hitti?

Vierailija kirjoitti:

Rakennus on kuluttanut öljyä 14500 litraa vuodessa, joten ei olisi pitänyt olla yllätys, että sähkölaskut ovat helevetin suuret. 

Minun piti juuri sanoa ettei mikään energiamuoto ole ollut Suomessa niin halpaa ettei 1950-luvun kansakoulun lämmityslasku aja keskituloistakin vaikeuksiin kunnon pakkastalven jälkeen.

Paitsi omasta metsästä itse kaadetut puut ellei työlle ja ajalle lasketa hintaa.

Minusta on hienoa, että vanhoille kyläkouluille löytyy käyttöä, joku haluaa vielä yrittää ja ylipäänsä maalle muutetaan, MUTTA... En nyt käsitä mihin tuo yrittäjä tarvitsee noin isot tilat. Ja kuinka isot hänen omat asuintilansa sitten ovat, jos niillekin on varattu yksi koulurakennus? Ei kai nyt lähtökohta voi olla, että oi, tuossapa ihana rakennuskokonaisuus, ostan sen, mietitäänpä sitten, mitä alkaisin tehdä. Toki yritystoiminta voi olla sellaista, että se vaatiikin tilaa, mutta kaipa ne tulotkin sitten ovat sen mukaiset. Tuossakin jutussa oli maininta tilojen vuokraamisesta, eikö se sitten kannata? Mutta jos ei ole isoa perhettä ja työtilaksi kai riittäisi yksi huone, jossa on hoitopöytä, niin miksi hankkia kyläkoulu? Miksi ylipäänsä aina puhutaan isosti näistä kyläkoulujen pelastajista, miksei välillä pienempään mummonmökkiin muuttajista, jotka ovat realistisesti pohtineet tuloja ja menoja? Ei siis millään pahalla tätä yrittäjää kohtaan, toivon että hän selviytyy, muttei hän nyt ihan pelkkä "viaton uhri" ole.

Samoja ajatuksia tulee mieleen, kun lehdistä lukee juttuja siitä kuinka ihmiset nyt säästävät sähköä ja tänäänkin oli oikein tilastoissa, miten kokoomuslaiset ja vihreät säästävät eniten - no, paljon on heitä, jotka ovat jo ENNENKIN eläneet säästeliäästi. Eivät he voi enää säästää niin, että heidän kutreilleen nyt mitään seppeleitä aseteltaisiin. Miksei näitä ihmisiä muisteta ja hehkuteta?