Lue keskustelun säännöt.
Miksi 45-60v naisille tulee aina se "alan elää itselleni"-vaihe?
03.01.2023 |
Kun lapset muuttaa kotoa, niin aletaan hehkuttaa tota "nyt on minun aikani!" "nyt alan elää itselleni" jne. :D Lapsettomana en ymmärrä tuota, että onko heillä tavoite alkaa elää itselleen vasta kun ovat vanhempia vai mitä?? Itse olen ainakin elänyt itselleni jo teinistä saakka.
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sinä olet elänyt koko elämäsi vain itsellesi, ja et ymmärrä, miksi joku, joka ei ole elänyt koko elämäänsä vain itselleen, haluaa jossain vaiheessa elää vain itselleen? Ovat hekin varmaan nuorina, ennen lasten syntymää, eläneet vain itselleen. Mutta sitten tuli se elämänvaihe, jolloin keskityttiin lapsiin, ja omat tarpeet jäivät ikään kuin sivuun.
Tosin minä suurperheen äitinä ihmettelen, miksi se "itselleen eläminen" pitää aloittaa vasta lasten muutettua omilleen. Minulla kuopus on 10v, ja olen jo lisännyt sitä itselleni elämistä jonkin verran. Eli pystyn jo ottamaan aika paljon omaa aikaa. Onneksi mieheni ymmärtää elämänmuutostarpeeni, joten häntä minun ei tarvitse jättää.
Tuohan on tyhmää järjestää itsensä tilanteeseen, jossa omat tarpeet jää sivuun. Miksi ei voi elää normaalisti niin, että muiden ja omat tarpeet pysyy tasapainossa?
Ja mitenhän tämäkin onnistuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on noita naisia jotka uhraavat kaiken toisten eteen, hoitavat jopa miehen pyykit ja ruuat ja sukulaislasten joululahjat. Eivät voi kuvitellakaan menevänsä esim.hotelliin nukkumaan yöksi ja jättävänsä lapsia miehelle. Hukkuvat äitiyteen epäterveellä tavalla. Yleensä naimisissa ns.lapsimiehen kanssa joka joko laiska tai osaamaton. Näille naisille on suuri yllätys että toisenlaisiakin miehiä on olemassa.
Perheen pyykit. Ei se mies mikään perheestä erillinen otus ole. Kaikkien pyykit pestään.
Niin. Tässä puhutaan nyt marttyyriäideistä, jotka pitkälti vastaavat arjen pyörittämisestä ja se mies ei pese niitä perheen pyykkejä.
Pesukone saa olla pyörimässä 24/7 jos aletaan ihmisten pyykkejä eritellä sen mukaan mistä perheenjäsenestä on kysymys. Täysiä koneellisia pestään, ihan sama mitä siellä on.
Nii? Ja sen työn voi myös jakaa niin, että joku muu kuin nainen pesee koko perheen pyykit.
Vierailija kirjoitti:
Naiset NAUTTIVAT mm siivoamisesta. Vrt Kananen ja Marin.
Kananen ja Marin ovat poikkeuksia vai miksi luulet, että tädtä tehdään lehtijuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Tottakai siitä tuntee pahaa mieltä koska se aiheuttaa muille kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sinä olet elänyt koko elämäsi vain itsellesi, ja et ymmärrä, miksi joku, joka ei ole elänyt koko elämäänsä vain itselleen, haluaa jossain vaiheessa elää vain itselleen? Ovat hekin varmaan nuorina, ennen lasten syntymää, eläneet vain itselleen. Mutta sitten tuli se elämänvaihe, jolloin keskityttiin lapsiin, ja omat tarpeet jäivät ikään kuin sivuun.
Tosin minä suurperheen äitinä ihmettelen, miksi se "itselleen eläminen" pitää aloittaa vasta lasten muutettua omilleen. Minulla kuopus on 10v, ja olen jo lisännyt sitä itselleni elämistä jonkin verran. Eli pystyn jo ottamaan aika paljon omaa aikaa. Onneksi mieheni ymmärtää elämänmuutostarpeeni, joten häntä minun ei tarvitse jättää.
Tuohan on tyhmää järjestää itsensä tilanteeseen, jossa omat tarpeet jää sivuun. Miksi ei voi elää normaalisti niin, että muiden ja omat tarpeet pysyy tasapainossa?
Ja mitenhän tämäkin onnistuu?
Jaa. Ihan sillä, että järjestää aikaa itselleen, hyväksyy lähipiiriinsä vain ihmisiä, jotka tekee osansa ja ei itse yritä olla korvaamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on noita naisia jotka uhraavat kaiken toisten eteen, hoitavat jopa miehen pyykit ja ruuat ja sukulaislasten joululahjat. Eivät voi kuvitellakaan menevänsä esim.hotelliin nukkumaan yöksi ja jättävänsä lapsia miehelle. Hukkuvat äitiyteen epäterveellä tavalla. Yleensä naimisissa ns.lapsimiehen kanssa joka joko laiska tai osaamaton. Näille naisille on suuri yllätys että toisenlaisiakin miehiä on olemassa.
Perheen pyykit. Ei se mies mikään perheestä erillinen otus ole. Kaikkien pyykit pestään.
Niin. Tässä puhutaan nyt marttyyriäideistä, jotka pitkälti vastaavat arjen pyörittämisestä ja se mies ei pese niitä perheen pyykkejä.
Pesukone saa olla pyörimässä 24/7 jos aletaan ihmisten pyykkejä eritellä sen mukaan mistä perheenjäsenestä on kysymys. Täysiä koneellisia pestään, ihan sama mitä siellä on.
Nii? Ja sen työn voi myös jakaa niin, että joku muu kuin nainen pesee koko perheen pyykit.
Joo sen nimi on pesukone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Tottakai siitä tuntee pahaa mieltä koska se aiheuttaa muille kärsimystä.
Ei aiheuta. Tuo sun asenne aiheuttaa muille paljon enemmän kärsimystä kuin terve itsekkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä tuollainen vaihe tulee vain naisille, jotka jo ennestään ovat pohjattoman itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sinä olet elänyt koko elämäsi vain itsellesi, ja et ymmärrä, miksi joku, joka ei ole elänyt koko elämäänsä vain itselleen, haluaa jossain vaiheessa elää vain itselleen? Ovat hekin varmaan nuorina, ennen lasten syntymää, eläneet vain itselleen. Mutta sitten tuli se elämänvaihe, jolloin keskityttiin lapsiin, ja omat tarpeet jäivät ikään kuin sivuun.
Tosin minä suurperheen äitinä ihmettelen, miksi se "itselleen eläminen" pitää aloittaa vasta lasten muutettua omilleen. Minulla kuopus on 10v, ja olen jo lisännyt sitä itselleni elämistä jonkin verran. Eli pystyn jo ottamaan aika paljon omaa aikaa. Onneksi mieheni ymmärtää elämänmuutostarpeeni, joten häntä minun ei tarvitse jättää.
Tuohan on tyhmää järjestää itsensä tilanteeseen, jossa omat tarpeet jää sivuun. Miksi ei voi elää normaalisti niin, että muiden ja omat tarpeet pysyy tasapainossa?
Ja mitenhän tämäkin onnistuu?
Jaa. Ihan sillä, että järjestää aikaa itselleen, hyväksyy lähipiiriinsä vain ihmisiä, jotka tekee osansa ja ei itse yritä olla korvaamaton.
Niin lapsilla on vain isä ja äiti. Muilla ei ole mitään velvollisuutta. Ja jos mies ei kanna vastuutaan ja sen poistaa kuviosta niin on yksin. Joten sinulla on sinä ja siinä kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mies myös heivataan tuossa kohtaa kun huomataan että se on yksi pelkkä riippakivi
Niin. Suomessa nainen käy töissä, maksaa puolet menoista,vastaa lasten hoidosta ja kasvatuksesta, tekee enemmistön kotitöistä.
Miksiköhän Suomessa sinkkunaiset ovat onnellisempia ja myös terveempiä,kuin parisuhteessa olevat. Ja miksi puolestaan parisuhteessa olevat miehet ovat onnellisimpia ja terveimpiä,kun taas puolestaan sinkkumiehet onnettomimpia ja sairaimpia?
Hmmm🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Tottakai siitä tuntee pahaa mieltä koska se aiheuttaa muille kärsimystä.
Ei aiheuta. Tuo sun asenne aiheuttaa muille paljon enemmän kärsimystä kuin terve itsekkyys.
Ja sille terveelle itsekkyydelle on aikaa kun kenenkään henki ja mielenterveys ei enää riipu toimistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsettomana et tosiaankaan voi ymmärtää, mitä 24/7 äitinä oleminen yhdelle tai useammalle lapselle on. Kiitos siitä, ettet yritä esittää, että ymmärtäisit, vaikka ymmärtämättömyytesi antaakin vähän naiivin ja epäempaattisen käsityksen.
Niin, ymmärrän että se on raskasta jne. Mutta sehän on oma valinta. Voi valita myös helpomman tien, niinkuin minä tein.
Ja jokainen, joka valitsee lapsiperhe-elämän, tietää jo valintaa tehdessään, että se ei ole koko loppuelämä. Miksi siitä elämästä lapsiperhearjen jälkeen ei saisi nauttia? Miksi sinun on niin vaikea ymmärtää sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Tottakai siitä tuntee pahaa mieltä koska se aiheuttaa muille kärsimystä.
Ei aiheuta. Tuo sun asenne aiheuttaa muille paljon enemmän kärsimystä kuin terve itsekkyys.
Ja sille terveelle itsekkyydelle on aikaa kun kenenkään henki ja mielenterveys ei enää riipu toimistasi.
Ahaa. Onko sulla itsetuhoinen lapsi tai muu poikkeava elämäntilanne?
Sitä tärkeämpää on laittaa se happinaamari ensin itselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytän 60 v kahden viikon päästä. Varmaan "alan elää itselleni" -vaara on silloin ohi :-)
Ihan tavallista arkea on eletty yli 30 vuotta. Minä olen pessyt pyykkiä ja kakkapyllyä. Niin on tehnyt mieskin. Lumityöt ja rahahuolet on jaettu tasapuolisesti, käyty töissä ja maksettu eläminen yhdessä.
60-vuotis päivääni vietetään menemällä syömään poikani ja hänen avovaimonsa kanssa.
Ehkä alan elää itselleni sitten 70-vuotiaana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sinä olet elänyt koko elämäsi vain itsellesi, ja et ymmärrä, miksi joku, joka ei ole elänyt koko elämäänsä vain itselleen, haluaa jossain vaiheessa elää vain itselleen? Ovat hekin varmaan nuorina, ennen lasten syntymää, eläneet vain itselleen. Mutta sitten tuli se elämänvaihe, jolloin keskityttiin lapsiin, ja omat tarpeet jäivät ikään kuin sivuun.
Tosin minä suurperheen äitinä ihmettelen, miksi se "itselleen eläminen" pitää aloittaa vasta lasten muutettua omilleen. Minulla kuopus on 10v, ja olen jo lisännyt sitä itselleni elämistä jonkin verran. Eli pystyn jo ottamaan aika paljon omaa aikaa. Onneksi mieheni ymmärtää elämänmuutostarpeeni, joten häntä minun ei tarvitse jättää.
Tuohan on tyhmää järjestää itsensä tilanteeseen, jossa omat tarpeet jää sivuun. Miksi ei voi elää normaalisti niin, että muiden ja omat tarpeet pysyy tasapainossa?
Ja mitenhän tämäkin onnistuu?
Jaa. Ihan sillä, että järjestää aikaa itselleen, hyväksyy lähipiiriinsä vain ihmisiä, jotka tekee osansa ja ei itse yritä olla korvaamaton.
Niin lapsilla on vain isä ja äiti. Muilla ei ole mitään velvollisuutta. Ja jos mies ei kanna vastuutaan ja sen poistaa kuviosta niin on yksin. Joten sinulla on sinä ja siinä kaikki.
Höpö höpö. Minulla on vaativa työ, dementoitunnut vanhempi, vanha omakotitalo ja vakava pitkäaikaissairaus. Lapsi kuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Aloituksessahan juuri syyllistetään naisia, jotka alkavat pitää huolta itsestään enemmän kun siihen vapautuu aikaa lasten kasvettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on noita naisia jotka uhraavat kaiken toisten eteen, hoitavat jopa miehen pyykit ja ruuat ja sukulaislasten joululahjat. Eivät voi kuvitellakaan menevänsä esim.hotelliin nukkumaan yöksi ja jättävänsä lapsia miehelle. Hukkuvat äitiyteen epäterveellä tavalla. Yleensä naimisissa ns.lapsimiehen kanssa joka joko laiska tai osaamaton. Näille naisille on suuri yllätys että toisenlaisiakin miehiä on olemassa.
Perheen pyykit. Ei se mies mikään perheestä erillinen otus ole. Kaikkien pyykit pestään.
Niin. Tässä puhutaan nyt marttyyriäideistä, jotka pitkälti vastaavat arjen pyörittämisestä ja se mies ei pese niitä perheen pyykkejä.
Pesukone saa olla pyörimässä 24/7 jos aletaan ihmisten pyykkejä eritellä sen mukaan mistä perheenjäsenestä on kysymys. Täysiä koneellisia pestään, ihan sama mitä siellä on.
Nii? Ja sen työn voi myös jakaa niin, että joku muu kuin nainen pesee koko perheen pyykit.
Joo sen nimi on pesukone.
Onko teillä pyykkikone, joka lajittelee pyykin, ottaa itse pyykit sisälleen, annostelee pesuaineen ja valitsee itse ohjelman sen mukaan, millaista pyykkiä sisälleen otti? Ja tietenkin pesee ja kuivattaa ne ja viikkaa ne, vie puhtaat vaatteet oikeisiin kaappeihin?
Toki se teidän pyykinpesukone tilaa pesuaineet nettikaupasta, noutaa ja avaa paketin. Myös hanan se avaa itse, ja sulkee, kun pyykit on pesty?
Tämä teidän pesukoneenne myös seuraa sitä, kuinka paljon pyykkiä on kertynyt pyykkikoriin, jotta tietää, milloin on aika pyykätä? Vai kerääkö se likaiset vaatteet sieltä, mihin te ne kulloinkin satutte jättämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Aloituksessahan juuri syyllistetään naisia, jotka alkavat pitää huolta itsestään enemmän kun siihen vapautuu aikaa lasten kasvettua.
Ei kun ihmetellään huvittuneina, että miksi vasta silloin. Tuntuvat sitten tosi lapsellisilta, kun +45 iässä villiintyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitten on aikaa itselleen, niin miksi ei sitä käyttäisi?
Ihmeellinen aloitus taas. Eikö nainen saa missään iässä laittaa itseään etusijalle?Kandeis aloittaa jo aikaisemmin eikä olla niin äärimmäinen.
On moni varmaan aloittanutkin mutta sitten sen saa tehdä hyvillä mielin ja luvan kanssa kun lapset on omillaan. Vai eikö saa?
Ei oo tervettä tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huolta itsestään ja omista tarpeistaan.
Tottakai siitä tuntee pahaa mieltä koska se aiheuttaa muille kärsimystä.
Ei aiheuta. Tuo sun asenne aiheuttaa muille paljon enemmän kärsimystä kuin terve itsekkyys.
Ja sille terveelle itsekkyydelle on aikaa kun kenenkään henki ja mielenterveys ei enää riipu toimistasi.
Ahaa. Onko sulla itsetuhoinen lapsi tai muu poikkeava elämäntilanne?
Sitä tärkeämpää on laittaa se happinaamari ensin itselle.
Kuule kun sinulla ei ole elämänkokemusta keskustella minun kanssa mistään.
Kenelle olet elänyt ennen teini-ikää?
Mutta tokihan se on mielenkiintoista pohtia, miksi on ok, jos isä ei elä lapsilleen ja pitää ne "sivuhoitona" taustalla, kun harrastaa, käy töissä, on vapaa-ajalla vs. nainen, joka laittaa lapsensa etusijalle.