Eihän Malmin lentokentälle koskaan saada korvaajaa, kun kaikesta valitetaan. Olisi vaan kannattanut pitää Malmi käytössä, koska

Et silleen kirjoitti:

Se oli silloin, ainuttakaan liikennelentäjää ei malmilta ole valmistunutkaan,nyt harjoitellaan alusta asti joko Porissa tai Tampereella jossa tulevat Finnairin lentäjät opiskelevat.

https://company.finnair.com/fi/toihin-finnairille/liikennelentajat

Siiten kun se asuinalue valmistuu Malmista tulee Suomen Rinkeby. Ja sitten ihmetellään, että voi voi...miten tässä nyt näin kävi?

Vierailija kirjoitti:

Ei sille tarvitsekaan mtään korvaajaa. Jäljellä olleet kaupalliset ja harrastustoiminnot ovat jo siirtyneet muille kentille. Alkakoon rakentaminen. Olisi kyllä ihan kiva, että hupilentäjät lopettaisivat valitusten tehtailun, ehkä jonkinlainen kunnon sakko änkyröinnistä olisi paikallaan.

Jos taukki osaisi lukea ja ymmärtäisi lukemaansa, saattaisi myös tajuta, että jutussa valittajia eivät olleet lentäjät vaan mm. luonnonsuojelupellet.

Vierailija kirjoitti:

Siiten kun se asuinalue valmistuu Malmista tulee Suomen Rinkeby. Ja sitten ihmetellään, että voi voi...miten tässä nyt näin kävi?

Toiveunta. Ei tule kaupunginasuntoja vaa hienoja omistusasuntoja vaikkapa entisilla virkistyslentäjille,jos eivät "kotpuoleen" ole jo lähteneet.

Malmin kenttä on rakennettu saven päälle, sillä ei ole kantavuutta ja sen takia lentokenttä oli siirrettävä Seutulaan (nyk. Helsin-Vantaan lenkokenttä), kun DC4:n aklta petti kenttä vuonna 1948 . Jos ja kun Malmille aletaan rakentamaan, assuntojen hintaan tulee 10% lisää paalutus- ja muu infran kustannuksia. Lisäksi savi maanajot ja niiden läjitys yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sille tarvitsekaan mtään korvaajaa. Jäljellä olleet kaupalliset ja harrastustoiminnot ovat jo siirtyneet muille kentille. Alkakoon rakentaminen. Olisi kyllä ihan kiva, että hupilentäjät lopettaisivat valitusten tehtailun, ehkä jonkinlainen kunnon sakko änkyröinnistä olisi paikallaan.

Jos taukki osaisi lukea ja ymmärtäisi lukemaansa, saattaisi myös tajuta, että jutussa valittajia eivät olleet lentäjät vaan mm. luonnonsuojelupellet.

Niinkö? Onko MLY: ssä luonnonsuojelupellejäkin? Hehän näitä valituksia tehtailevat.Turhaan!

Vierailija kirjoitti:

Malmin kenttä on rakennettu saven päälle, sillä ei ole kantavuutta ja sen takia lentokenttä oli siirrettävä Seutulaan (nyk. Helsin-Vantaan lenkokenttä), kun DC4:n aklta petti kenttä vuonna 1948 . Jos ja kun Malmille aletaan rakentamaan, assuntojen hintaan tulee 10% lisää paalutus- ja muu infran kustannuksia. Lisäksi savi maanajot ja niiden läjitys yms.

Nyt tuli "asintuntijalta" päivän flöitti. Ihan vaaan sentakia,muuten operoisivat  "Bojot" vieläkin malmilta.

Mites se mainostettu  "huoltovarmuus" malmin entisellä toimisi..On hieman isompia nuo kuljetuskoneet .

Älä hullujas puhu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Malmin kenttä on rakennettu saven päälle, sillä ei ole kantavuutta ja sen takia lentokenttä oli siirrettävä Seutulaan (nyk. Helsin-Vantaan lenkokenttä), kun DC4:n aklta petti kenttä vuonna 1948 . Jos ja kun Malmille aletaan rakentamaan, assuntojen hintaan tulee 10% lisää paalutus- ja muu infran kustannuksia. Lisäksi savi maanajot ja niiden läjitys yms.

Nyt tuli "asintuntijalta" päivän flöitti. Ihan vaaan sentakia,muuten operoisivat  "Bojot" vieläkin malmilta.

Mites se mainostettu  "huoltovarmuus" malmin entisellä toimisi..On hieman isompia nuo kuljetuskoneet .

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema#Historia

Otas hönö selvää historiasta, ennenkuin kirjoitat mitään:

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Älä hullujas puhu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Malmin kenttä on rakennettu saven päälle, sillä ei ole kantavuutta ja sen takia lentokenttä oli siirrettävä Seutulaan (nyk. Helsin-Vantaan lenkokenttä), kun DC4:n aklta petti kenttä vuonna 1948 . Jos ja kun Malmille aletaan rakentamaan, assuntojen hintaan tulee 10% lisää paalutus- ja muu infran kustannuksia. Lisäksi savi maanajot ja niiden läjitys yms.

Nyt tuli "asintuntijalta" päivän flöitti. Ihan vaaan sentakia,muuten operoisivat  "Bojot" vieläkin malmilta.

Mites se mainostettu  "huoltovarmuus" malmin entisellä toimisi..On hieman isompia nuo kuljetuskoneet .

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema#Historia

Otas hönö selvää historiasta, ennenkuin kirjoitat mitään:

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Et varmaan itsekään palikka usko tuohon tarinaan.

Malmilta loppui tila.

Helsinki-Vantaan historiaa

Go Guides:

Ennen Helsinki-Vantaan lentoasemaa pääkaupunkiseudun lentoliikenne kulki huomattavasti pienempien Malmin ja Hyvinkään lentoasemien kautta. Vuoden 1952 olympialaisia varten pääkaupunkiseudun yhteyteen oli kuitenkin saatava suurempi, kansainväliset mitat täyttävä kenttä. Tämän tarkoituksen täytti Vantaalle rakennettu Helsinki-Vantaa. Olympialaiset olivat kentälle suuri tulikoe, josta se selvisi hyvin. Kisojen jälkeen säännöllinen matkustajaliikenne ei kuitenkaan siirtynyt kentälle heti, vaan asteittain. Muutos nopeutui vuonna 1956, jolloin kentälle valmistui toinen kiitorata. Nykyisin kiitoratoja on kolme, joista viimeisin valmistui vuonna 2002.

Vierailija kirjoitti:

Siltamäkeläisenä iloitsen alueen ylle laskeutuneesta hiljaisuudesta ja rauhasta, kun erilaisia koneita ei pörrää jatkuvasti päällä.

Eiköhän ne ole HKi-vantaa koneet, jotka en emmän siel pörrrää.

T. Kentän vieressä asuva, joka ei melua huomannut, kuin CD 3 ollessa liikenteessä.

Näinhän se on, mitä kauempana ke tästä on asunut, sitä enemmän melusta on valitettu. Kentän ympärillä on nautittu koneista.

Jos  M:n lakanneen kentän tilalle jotain tulee niin useimmat eivät ole elossa hankkeen/hankkeiden valmistuttua.

Älä hullujas puhu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä hullujas puhu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Malmin kenttä on rakennettu saven päälle, sillä ei ole kantavuutta ja sen takia lentokenttä oli siirrettävä Seutulaan (nyk. Helsin-Vantaan lenkokenttä), kun DC4:n aklta petti kenttä vuonna 1948 . Jos ja kun Malmille aletaan rakentamaan, assuntojen hintaan tulee 10% lisää paalutus- ja muu infran kustannuksia. Lisäksi savi maanajot ja niiden läjitys yms.

Nyt tuli "asintuntijalta" päivän flöitti. Ihan vaaan sentakia,muuten operoisivat  "Bojot" vieläkin malmilta.

Mites se mainostettu  "huoltovarmuus" malmin entisellä toimisi..On hieman isompia nuo kuljetuskoneet .

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema#Historia

Otas hönö selvää historiasta, ennenkuin kirjoitat mitään:

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Et varmaan itsekään palikka usko tuohon tarinaan.

Malmilta loppui tila.

Helsinki-Vantaan historiaa

Go Guides:

Ennen Helsinki-Vantaan lentoasemaa pääkaupunkiseudun lentoliikenne kulki huomattavasti pienempien Malmin ja Hyvinkään lentoasemien kautta. Vuoden 1952 olympialaisia varten pääkaupunkiseudun yhteyteen oli kuitenkin saatava suurempi, kansainväliset mitat täyttävä kenttä. Tämän tarkoituksen täytti Vantaalle rakennettu Helsinki-Vantaa. Olympialaiset olivat kentälle suuri tulikoe, josta se selvisi hyvin. Kisojen jälkeen säännöllinen matkustajaliikenne ei kuitenkaan siirtynyt kentälle heti, vaan asteittain. Muutos nopeutui vuonna 1956, jolloin kentälle valmistui toinen kiitorata. Nykyisin kiitoratoja on kolme, joista viimeisin valmistui vuonna 2002.

Malmi oli alasajoon asti Suomen toiseksi vilkkain kenttä. Ja olisi olut hyvä sähkökoneille, joilla olisi helppoa ja ekologista lentää lähialueille, mukaan luettuna naapurimaat.

Samaa mieltä. Malmilaisena olen tottunut pienkoneiden ääniin. Lentoasemalla oli kiva käydä lasten kanssa syömässä ja katselemassa lentokoneita.

Lentoaseman lähipelloille en sitä vastoin muuttaisi. Pelloilla ollut hirveä mutavelli keväisin. Tuskin ne talotkaan välttyvät kosteusongelmilta.