Lue keskustelun säännöt.
Onko erityisherkkyys todellista?
01.01.2023 |
Liittyykö siihen aina mielenterveysongelmat? Kumpi on syy, kumpi seuraus?
Tunnen itse kaksi henkilöä, jotka ilmoittavat olevansa erityisherkkiä ja molemmilla masennusdiagnoosi.
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todellista. Aiemmin ilmiölle ei ollut sanaa. Äiti joskus kiusoitteli isää sanoen, että isä oli liian hermoheikko. Sitä oppi, että herkkyyksiä pitää yrittää piilottaa. Jos kova ääni aiheuttaa elokuvateatterissa tunteen, että on lähdettävä kesken pois, niin on vaan syytettävä itseään siitä, ettei älynnyt ottaa mukaan korvatulppia.
Tunnen ihmisiä, jotka eivät käy esim. konserteissa, koska niissä on liian kovat äänet.
No ei aistiyliherkkyys liity tähän.
Voi aistimisen herkkyys vähän liittyäkin, mutta ei voimakkaana arkielämää häiritsevänä. Häiritsevässä aistiyliherkkyydessä on taustalla jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein e-herkäksi itsensä ilmoittaja käyttää herkkyyttään tekosyynä jättää muiden ihmisten tunteet ja toiveet huomiotta. Vältän ihmisiä, joille tämä leikkidiagnoosi on tärkeä.
Herkkyys sinänsä on hieno ominaisuus ihmisessä.
Just toisin päin erityisherkkä aistii sitä mitä muut ei
Eihän tuossa viestissä päinvastaista väitettykään.
Itselle "välinpitämättömyys" on juurikin suojamekanismi, että jaksan tätä herkkyyttäni. On yksinkertaisesti pakko olla välittämättä kokonaan tai menee mahdottomaksi ylianalysoinniksi ja tunteiden kanssa painiskelemiseksi ihan mitättömissäkin asioissa.
Se on vellomista, ei erityisherkkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
ERITYIS herkkyydestä en tiedä, mutta itse aistin voimakkaasti tunnetiloja ja auroja.Liika ärsyketulva uuvuttaa siksi viihdyn paremmin yksin tai pien ryhmissä. Kaikki olemme erilaisia,toiset eivät herkisty mistään..porskuttavat vaan menemään.Näiden ääripäiden väliin sovimme kaikki.
Opettele yhdyssanat. Ja välimerkkien jälkeen välilyönti.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudenkodissani riideltiin paljon, ja sain välillä pelätä. Ehkä siitä johtuen olen aikuisena aika herkkä muiden mielentiloille. Vaistoan kireyden, toisen väsymyksen, suuttumuksen herkästi. Teen myös asiakaspalvelutyötä ja olen saanut kiitosta hyvästä palvelusta.
Erityisherkkyyttä en ymmärrä. Tunnen useampia eritysherkäksi diagnosoituja (en tiedä,kuka on tehnyt diagnoosin). Heille on yhteistä valtava itsekeskeisyys, muiden ihmisten täydellinen huomiotta jättäminen ja suoranainen sairas itsekkyys. Yksi pienen lapsen äiti jätti lapsensa tuntikausiksi yksin, koska hänen oli ehdottoman välttämätöntä päästä joogatunnille. Kelloa tuntematon lapsi odotteli sitten äitiään illalla juna-asemalla kaikenlaisten hullujen keskellä, kun itse onneksi osuin paikalle. Lapsi ei saa myöskään harrastaa mitään, ettei äidin omat joogat häiriinny. Eli eivät nämä erityisherkät muiden tunteista piittaa pätkääkään.Erityisherkkyys on höpöhöpödiagnoosi, jolla ihminen hakee oikeutuksen itsekeskeiselle ja tunteettomalle käytökselleen.
Ikävää jos diagnooseja käytetään noin väärin.
Kertomuksesi äidin käytös ei liity erityisherkkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein e-herkäksi itsensä ilmoittaja käyttää herkkyyttään tekosyynä jättää muiden ihmisten tunteet ja toiveet huomiotta. Vältän ihmisiä, joille tämä leikkidiagnoosi on tärkeä.
Herkkyys sinänsä on hieno ominaisuus ihmisessä.
Just toisin päin erityisherkkä aistii sitä mitä muut ei
Eihän tuossa viestissä päinvastaista väitettykään.
Itselle "välinpitämättömyys" on juurikin suojamekanismi, että jaksan tätä herkkyyttäni. On yksinkertaisesti pakko olla välittämättä kokonaan tai menee mahdottomaksi ylianalysoinniksi ja tunteiden kanssa painiskelemiseksi ihan mitättömissäkin asioissa.
Se on vellomista, ei erityisherkkyyttä.
Mainitsinko viestissäni sanan ERITYIS?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudenkodissani riideltiin paljon, ja sain välillä pelätä. Ehkä siitä johtuen olen aikuisena aika herkkä muiden mielentiloille. Vaistoan kireyden, toisen väsymyksen, suuttumuksen herkästi. Teen myös asiakaspalvelutyötä ja olen saanut kiitosta hyvästä palvelusta.
Erityisherkkyyttä en ymmärrä. Tunnen useampia eritysherkäksi diagnosoituja (en tiedä,kuka on tehnyt diagnoosin). Heille on yhteistä valtava itsekeskeisyys, muiden ihmisten täydellinen huomiotta jättäminen ja suoranainen sairas itsekkyys. Yksi pienen lapsen äiti jätti lapsensa tuntikausiksi yksin, koska hänen oli ehdottoman välttämätöntä päästä joogatunnille. Kelloa tuntematon lapsi odotteli sitten äitiään illalla juna-asemalla kaikenlaisten hullujen keskellä, kun itse onneksi osuin paikalle. Lapsi ei saa myöskään harrastaa mitään, ettei äidin omat joogat häiriinny. Eli eivät nämä erityisherkät muiden tunteista piittaa pätkääkään.Erityisherkkyys on höpöhöpödiagnoosi, jolla ihminen hakee oikeutuksen itsekeskeiselle ja tunteettomalle käytökselleen.
Ikävää jos diagnooseja käytetään noin väärin.
Kertomuksesi äidin käytös ei liity erityisherkkyyteen.
Erityisherkkyyttä EI VOI diagnosoida. Sellaista diagnoosia ei yksinkertaisesti ole.
Nettitesti tai itsehoitokirjan lukeminen ei käy diagnoosista. Eikä sekään, että psykoterapeutti vastaa sinulle ahaa, kun kerrot olevasi erityisherkkä.
T. Myötätuntoa erityisherkk- siis erityisvaativaan ja erityispiittaamattomaan tuhlannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudenkodissani riideltiin paljon, ja sain välillä pelätä. Ehkä siitä johtuen olen aikuisena aika herkkä muiden mielentiloille. Vaistoan kireyden, toisen väsymyksen, suuttumuksen herkästi. Teen myös asiakaspalvelutyötä ja olen saanut kiitosta hyvästä palvelusta.
Erityisherkkyyttä en ymmärrä. Tunnen useampia eritysherkäksi diagnosoituja (en tiedä,kuka on tehnyt diagnoosin). Heille on yhteistä valtava itsekeskeisyys, muiden ihmisten täydellinen huomiotta jättäminen ja suoranainen sairas itsekkyys. Yksi pienen lapsen äiti jätti lapsensa tuntikausiksi yksin, koska hänen oli ehdottoman välttämätöntä päästä joogatunnille. Kelloa tuntematon lapsi odotteli sitten äitiään illalla juna-asemalla kaikenlaisten hullujen keskellä, kun itse onneksi osuin paikalle. Lapsi ei saa myöskään harrastaa mitään, ettei äidin omat joogat häiriinny. Eli eivät nämä erityisherkät muiden tunteista piittaa pätkääkään.Erityisherkkyys on höpöhöpödiagnoosi, jolla ihminen hakee oikeutuksen itsekeskeiselle ja tunteettomalle käytökselleen.
Ikävää jos diagnooseja käytetään noin väärin.
Kertomuksesi äidin käytös ei liity erityisherkkyyteen.Erityisherkkyyttä EI VOI diagnosoida. Sellaista diagnoosia ei yksinkertaisesti ole.
Nettitesti tai itsehoitokirjan lukeminen ei käy diagnoosista. Eikä sekään, että psykoterapeutti vastaa sinulle ahaa, kun kerrot olevasi erityisherkkä.
T. Myötätuntoa erityisherkk- siis erityisvaativaan ja erityispiittaamattomaan tuhlannut.
Ikävää, että nimikettä erityisherkkyys käytetään väärin. Näin leimataan oikeasti erityisherkät, mikä näkyy tässäkin keskustelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lapsuudenkodissani riideltiin paljon, ja sain välillä pelätä. Ehkä siitä johtuen olen aikuisena aika herkkä muiden mielentiloille. Vaistoan kireyden, toisen väsymyksen, suuttumuksen herkästi. Teen myös asiakaspalvelutyötä ja olen saanut kiitosta hyvästä palvelusta.
Erityisherkkyyttä en ymmärrä. Tunnen useampia eritysherkäksi diagnosoituja (en tiedä,kuka on tehnyt diagnoosin). Heille on yhteistä valtava itsekeskeisyys, muiden ihmisten täydellinen huomiotta jättäminen ja suoranainen sairas itsekkyys. Yksi pienen lapsen äiti jätti lapsensa tuntikausiksi yksin, koska hänen oli ehdottoman välttämätöntä päästä joogatunnille. Kelloa tuntematon lapsi odotteli sitten äitiään illalla juna-asemalla kaikenlaisten hullujen keskellä, kun itse onneksi osuin paikalle. Lapsi ei saa myöskään harrastaa mitään, ettei äidin omat joogat häiriinny. Eli eivät nämä erityisherkät muiden tunteista piittaa pätkääkään.Erityisherkkyys on höpöhöpödiagnoosi, jolla ihminen hakee oikeutuksen itsekeskeiselle ja tunteettomalle käytökselleen.
Ikävää jos diagnooseja käytetään noin väärin.
Kertomuksesi äidin käytös ei liity erityisherkkyyteen.Erityisherkkyyttä EI VOI diagnosoida. Sellaista diagnoosia ei yksinkertaisesti ole.
Nettitesti tai itsehoitokirjan lukeminen ei käy diagnoosista. Eikä sekään, että psykoterapeutti vastaa sinulle ahaa, kun kerrot olevasi erityisherkkä.
T. Myötätuntoa erityisherkk- siis erityisvaativaan ja erityispiittaamattomaan tuhlannut.
Ikävää, että nimikettä erityisherkkyys käytetään väärin. Näin leimataan oikeasti erityisherkät, mikä näkyy tässäkin keskustelussa.
Herkkyyttä ja erityistukien herkkyyttä monille asioille voi olla. Erityisherkkyyttä sen sijaan persoonallisuustyyppinä tai ns. taudinkuvana voi luotettavasti todeta, eikä siitä voi saada diagnoosia.
Ei siis ole mitään oikeasti erityisherkkiä.
Olen joskus miettinyt omaa herkkyyttäni ja tapaa reagoida ympärillä oleviin tapahtumiin.
Omassa kehossa tapahtuvat muutokset, kuten nälkä, lämpötilojen vaihtelut tai hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat todella voimakkaasti. Kofeiinia aiheuttaa voimakkaita oireita.
Olen oppinut, että pukeudun vain sopiviin ja mukaviin vaatteisiin ja kenkiin.
En halua mennä elokuviin, teatteriin tai konsertteihin, koska tunnen, että esityksen tunnetilat imeytyvät olooni pitkäksi aikaa. Saatan myös alkaa helposti itkemään, jos liikutun jostakin. Saatan olla yli tai alivirittynyt hyvin pitkään, jos olen osallistunut johonkin tapahtumaan.
Tykkään olla pienissä määrin ihmisten kanssa, mutta tarvitsen vastapainoksi paljon yksinoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman huvittavaa kun ketjussa on suuri määrä kommentteja joissa haukutaan kaikkia tämän ominaisuuden perineitä esimerkiksi itsekeskeisiksi, oman huonon käytöksensä herkkyydellä oikeuttaviksi vellojiksi. Näillä kommentoijilla _itsellään_ on tällainen kokemus yhdestä tai muutamasta itseään erityisherkäksi kutsuneesta ihmisestä, joten heidän kokemuksensa on heidän mielestään yleinen fakta. Ja puhuvat itsekeskeisyydestä ja huonon käytöksen oikeuttamisesta, hmm... 😅
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen, isäni on, äitini ei ole, veljeni ei ole. Ei mt-ongelmia ja nepsyä. Tunnen tunnelmat, ilmeet voimakkaammin kuin muut. Pystyn ennakoimaan työssäni tulevia paremmin kuin saman tiedon saaneet kollegani. Paljon muutakin on, mutta ammattiani tämä piirteeni tukee. Jos on kysyttävää, niin voin yrittää vastata.
Ja mistäs tiedät että tunnet voimakkaammin kuin muut? Et mistään.
En tiedä edellisen kirjoittajan tuntemisista.
Mutta siitä voi saada jotain tietoa miten ne "muut" käyttäytyy ja miten ne muut kertoo, että me jotkut "muut" kiinnitämme huomiotamme sellaiseen mihin ne muut ei. Muut on sanonut esim. että ei kaikista voi välittää, älä sitä mieti, tai että et voi auttaa kaikkia. Muut voivat sanoa, että ei tuo minusta tunnu miltään. Tai että asiat vain ovat näin, ei asioihin voi aina vaikuttaa. Tai että, kyllä minä pystyn, mikset sinä pysty, oletko niin herkkä. Muut voivat myös vaikka katsoa väkivaltaisia elokuvia, harrastaa yhden illan juttuja ym. mikä voi olla erityisen herkälle liian kuormittavaa ja emotionaalisesti mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Ehkä sitten jotkut ovat keksineet erityisherkkyyden kilveksi huonolle käytökselleen. Tästä kärsii ne, jotka ovat erityisherkkiä eivätkä toisia huonosti kohtelevia ja muita ongelmistaan syytteleviä.
Aivan kuin perättömistä ilmoituksista yms. kärsii ne, jotka tekevät aiheellisen ilmoituksen.
Tympeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Koska esim. jotkut epävakaat kailottavat olevansa erityisherkkiä vaikka todellisuudessa kyse on heidän persoonallisuushäiriöstään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Koska esim. jotkut epävakaat kailottavat olevansa erityisherkkiä vaikka todellisuudessa kyse on heidän persoonallisuushäiriöstään
Tai voi olla PSTD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Koska esim. jotkut epävakaat kailottavat olevansa erityisherkkiä vaikka todellisuudessa kyse on heidän persoonallisuushäiriöstään
Tai voi olla PSTD.
Eli PTSD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri määrä ihmisiä kertoo negatiivisia kokemuksia ns. erityisherkistä. Mistähän se johtuu? Miksi niin monella on heistä niin negatiivisia kokemuksia?
Koska esim. jotkut epävakaat kailottavat olevansa erityisherkkiä vaikka todellisuudessa kyse on heidän persoonallisuushäiriöstään
Ja tästäKIN syystä tuo leikkidiagnoosi on oikeasti haitallinen. Epävakaa itsediagnosoi itsensä erityisherkäksi ja tanssittaa ja kuluttaa läheiset ympäriltään loppuun. Kuitenkin juuri epävakaaseen persoonallisuushäiriöön voi saada hyvin toimivan avun oikeanlaisesta psykoterapiasta.
Toinen todella vahingollinen puoli erityisherkkyysajattelussa on olettama, että toiset lähtökohtaisesti eivät voi tuntea, kokea tai aistia yhtä herkästi kuin eh-itsediagnosoija, koska he eivät julista maailmalle omaa herkkyyttään ja vaadi erikoiskohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Hieman huvittavaa kun ketjussa on suuri määrä kommentteja joissa haukutaan kaikkia tämän ominaisuuden perineitä esimerkiksi itsekeskeisiksi, oman huonon käytöksensä herkkyydellä oikeuttaviksi vellojiksi. Näillä kommentoijilla _itsellään_ on tällainen kokemus yhdestä tai muutamasta itseään erityisherkäksi kutsuneesta ihmisestä, joten heidän kokemuksensa on heidän mielestään yleinen fakta. Ja puhuvat itsekeskeisyydestä ja huonon käytöksen oikeuttamisesta, hmm... 😅
Vauvapalsta on kuin mutuilun mekka.
Minulle herkkyys on ollut aina kaunis positiivinen asia, tämä erityisherkkyys taas antaa kuvan erityisen ihanasta ihmisestä, lähes enkelin kaltaisesta oliosta.
Ihan väärä sana ihmiselle, jonka aistit ovat vahvat, niin, että housunsauma sattuu kun toiset eivät edes huomaa että housuissa sauma, toisen kova ääninen puhe tuntuu särkevän pään jne.
Sitten on näitä erityisherkkiä, jotka aistivat tunnelmia, siinä suhteessa voin kai itsekin sanoa olevani erityisherkkä, nyt on taas tapeltu kun Matti ei puhu mitään ja Liisa sirkuttaa kuin mustarastas, jos Katri nyt taas sanoo noin, niin Kerttu tekee siten ja niin edelleen.
Tuo `erityisherkkyys' on opittua ja sen voi ottaa myös pois päältä mököttäkööt, tapelkoot, minä teen näin, sanon näin ja en kuuntele tai kerron vitsin, että tunnelma muuttuu.
Eihän tuossa viestissä päinvastaista väitettykään.
Itselle "välinpitämättömyys" on juurikin suojamekanismi, että jaksan tätä herkkyyttäni. On yksinkertaisesti pakko olla välittämättä kokonaan tai menee mahdottomaksi ylianalysoinniksi ja tunteiden kanssa painiskelemiseksi ihan mitättömissäkin asioissa.