Nähty ravintolassa, miten äiti laittoi omasta puhelimesta noin 6-vuotiaalle...

On se säälittävää. Lapsille kyllä kannetaan tabletteja, että ne saadaan passivoitua ohjelmiensa ääreen. Vielä kun vanhe,mat viitsisivät ottaa lapselle mukaan kuulokkeet, niin ei tarvisi kaikk8en muiden kuunnella niitä Pipsa Possuja ravintoloissa ja koko lentomatkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen korkeasti koulutettu ja vastuullista erityisasiantuntijan työtä tekevä nelikymppinen nainen. Tiktok saa minusta jo ihan levottoman ADHD tapauksen, vaikka muutoin olen rauhallinen ja hyvä keskittymään. Voin vain kuvitella, mitä tekee 6-vuotiaalle. 

Miten joku voi edes nähdä ravintolassa, katsooko lapsi tiktokia vai jotakin lasten ohjelmaa?

Luulen, ap. aloituksen olevan oman mielikuvituksen tuotetta. En ainakaan itse tiedä ravintolassa mitä muissa pöydissä touhutaan, kun luulisi jokaisen keskittyvän omaan seurueeseen ja ruokaan, eikä kyttäävän muita.

Älypuhelimien näytöt on aika isoja. Ihan hyvin näkee muutaman metrin päähän, että mikä sovellus on käytössä. Jos ravintolassa pöydät lähekkäin niin varmaan helppo nähdä.

Vierailija kirjoitti:

busseissa on valitettavasti yleistynyt tapa, että pienille lapsille pyörii puhelimesta joku lastenohjelma, piirretty tms, äänet täysillä toki.

Ihan ymmärrettävää, sillä auta armias jos lapsi edes huokaisee ääneen, niin kanssamatkuatajat pyörittelevät silmiään ja tuhahtelevat, kun tuollainen häirikkö on tuotu ihmisten ilmoille.

Itse ainakin koen paineita pitää lapsi rauhallisena bussissa ja ravintoloissa, sillä Suomessa saa pahaa silmää hyvin helposti jos lapsi pitää vähänkin ääntä. Joskus käytän tähän puhelinta, toki äänettömällä. Kotona ei telkkaria katsella. Mutta hyvä se on muiden kauhistella tästäkin, koska nykyajan äitihän ei osaa tehdä mitään oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut edes TV:tä silloin, kun lapset olivat pieniä, mutta en silti tuomitsisi äitiä tämän yhden tilanteen perusteella. Juuri ravintola on erikoistilanne, jossa lapsen pitää tyypillisesti odottaa aika pitkään paikallaan häiritsemättä muita. Kyllä minäkin olisin saattanut juuri silloin käyttää poikkeuksellisesti kännykkää viihdykkeenä, vaikka muuten lasteni keskimääräinen ruutuaika oli selvästi alle 5 minuuttia päivässä.

Mutta tiedätkö mikä on tik tok? Se ei ole 6 vuotiaalle soveltuva sovellus. Siinä voi eteen tulla vaikka mitä mikä ei todellakaan sovi tuon ikäiselle. Kerran katsoin kun känninen pariskunta huuteli siellä, nainen oli juuri hakattu ja silmät sen mukaiset. En antaisi omalle lapselle edes minuutiksi tuota näkyviin.

Olen opettanut oman lapseni odottamaan pöydäsdä jos haen jotain. Harjoitusta se vaatii eikä todellisesta tilanteesta kännykkään pakenemista.

Vakuutusyhtiössä ollessamme mies sanoi että onko minulla jokin sovellus kännykässä jota lapsi voi katsoa niin pyysin kynää ja paperia. Lapsi piirsi ja kuunteli kun asioimme. Tänä päivänä osaa odottaa, osaa käyttäytyä erilaisissa paikoissa ja opettaja sanoi että olisi ihanaa kun olisi enemmän hänenlaisiaan rauhallisia lapsia kun jokaisella tuntuu olevan adhd, sen taakse usein huonosti kasvatetut lapset piilotetaan.

Kolmen jo aikuisen lapsen äiti

Mielenkiintoista, mutta jos lapsesi ovat jo aikuisia, miten lapsesi on (olisi) voinut katsoa vakuutusyhtiössä kännykkää...?

Porvoossa oli älypuhelimia jo 2000-luvun alussa? ;)

Olen eri, mutta muistatko koska kännykät yleistyivät. Matopelit, maksulliset taustakuvat, chatit..

Maksullinen taustakuva oli sellaista pikselimössöä. Tosi viihdyttävää. Puhelin oli tuolloin kyllä vain puhelin.

Onko aika kullannut muistot vai oletko hiukan iäkkäämpi? Puhelin ei ollut vain "puhelin" vuosituhannen vaihteessa, eikä internet ollut vain internet silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä kun menen lasten kanssa kauppaan, ravintolaan tai mihin tahansa, niin minä kaivan laukustani vesivärit ja maalaustelineen. Siinä saavat tulevat taiteilijan alut toteuttaa itseään eikä tarvitse muiden kanssaihmisten mieltään pahoittaa siitä että meidän lapset nauttisivat mediasaastetta.

Meillä taas arvostetaan musiikkia ja kaikilla lapsilla on haitarit ravintola-iltoja varten.

Vierailija kirjoitti:

Joo mun adhd saa ravintolassa vaikka pelata mun kännyllä

Kivempaa kuin se että odotellessa juoksisin perässä ympäri ravintolaa. Kivempaa sullekin

Ei se kasvattaminen aina niin kivaa olekaan. Tuollaista se ennen oli, ilman mitään diagnoosejakin. Ei ne "tavallisetkaan" lapset opi paikoillaan odottamaan jos ei heitä opeta. Tuli opetettua, kun vaihtoehtona oli ympäri ravintolaa juokseminen ja oman ruoan syöminen kylmänä tai jopa jättää syömättä (nämäkin koettu aluksi), sekä toki mainitsemasi muiden katseet. Mitä sun adhd oppii mielestäsi tuosta, kun annat puhelimen käteen?

Vierailija kirjoitti:

Laitan itsekin välillä lapsille ohjelmia pyörimään esim. siellä ravintolassa. En heti ensimmäisenä tai välttämättä ollenkaan, mutta siinä vaiheessa, kun levottomuus alkaa kasvaa liikaa. Ja ohjelmat on Netflixin tai yleareenan lastenohjelmia. Tiktok ei ole lasten paikka, siellä sisältöä ei valvota mitenkään. En myöskään pidä noita lyhytvideoita keskittymiskyvylle kovin hyvänä vaihtoehtona.

Paras tehdä sitten noin, jos sun lapset ovat niin levottomia.

Mutta ole hyvä ja ota heille kuulokkeet, ettei muiden tarvi kuunnella niitä lastenohjelmien ääniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut edes TV:tä silloin, kun lapset olivat pieniä, mutta en silti tuomitsisi äitiä tämän yhden tilanteen perusteella. Juuri ravintola on erikoistilanne, jossa lapsen pitää tyypillisesti odottaa aika pitkään paikallaan häiritsemättä muita. Kyllä minäkin olisin saattanut juuri silloin käyttää poikkeuksellisesti kännykkää viihdykkeenä, vaikka muuten lasteni keskimääräinen ruutuaika oli selvästi alle 5 minuuttia päivässä.

Mutta tiedätkö mikä on tik tok? Se ei ole 6 vuotiaalle soveltuva sovellus. Siinä voi eteen tulla vaikka mitä mikä ei todellakaan sovi tuon ikäiselle. Kerran katsoin kun känninen pariskunta huuteli siellä, nainen oli juuri hakattu ja silmät sen mukaiset. En antaisi omalle lapselle edes minuutiksi tuota näkyviin.

Olen opettanut oman lapseni odottamaan pöydäsdä jos haen jotain. Harjoitusta se vaatii eikä todellisesta tilanteesta kännykkään pakenemista.

Vakuutusyhtiössä ollessamme mies sanoi että onko minulla jokin sovellus kännykässä jota lapsi voi katsoa niin pyysin kynää ja paperia. Lapsi piirsi ja kuunteli kun asioimme. Tänä päivänä osaa odottaa, osaa käyttäytyä erilaisissa paikoissa ja opettaja sanoi että olisi ihanaa kun olisi enemmän hänenlaisiaan rauhallisia lapsia kun jokaisella tuntuu olevan adhd, sen taakse usein huonosti kasvatetut lapset piilotetaan.

Kolmen jo aikuisen lapsen äiti

Mielenkiintoista, mutta jos lapsesi ovat jo aikuisia, miten lapsesi on (olisi) voinut katsoa vakuutusyhtiössä kännykkää...?

Porvoossa oli älypuhelimia jo 2000-luvun alussa? ;)

Olen eri, mutta muistatko koska kännykät yleistyivät. Matopelit, maksulliset taustakuvat, chatit..

Maksullinen taustakuva oli sellaista pikselimössöä. Tosi viihdyttävää. Puhelin oli tuolloin kyllä vain puhelin.

Onko aika kullannut muistot vai oletko hiukan iäkkäämpi? Puhelin ei ollut vain "puhelin" vuosituhannen vaihteessa, eikä internet ollut vain internet silloinkaan.

Aijaa, minulle se puhelin oli silloin puhelin. Ehkä sulla oli sitten joku addiktio matopeliin. Itseäni se ei kiinnostanut.

Hiljattain näin juuri yhden perheen, jonka lapsi oli selvästi ruudun kasvattama ja puhe-opettama. Lapsen puhe oli kuin suoraan jostain lasten piirretystä. Erittäin rasittava ja säälittävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näettekö muuten enää lasten vanhempien röökaavan? Tai ihan pieniä lapsia keskenään pihalla? Nykyvanhemnat ovat turvallisempia ja ajattelevat enemmän lapsiaan.

Ei näy enää ketään leikkipaikoilla. Hiekkalaatikot on useissa taloyhtiöissä kesäisinkin tyhjillään ja ylipäätään ei enää ole juurikaan mitään varusteita leikkipaikalla. Aikanaan oli kiikut, liukumäet, hiekkalaatikot, keinulaudat ja kiipeilytelineet. Siis jo siinä silloin aivan uudessa rivariyhtiössä jonne 1999 muutimme oli molemmille kolmen rivarin pihalle omat välineensä (12 asuntoa/leikkipaikka). Nykyään toisessa on vain kiikku, toisessa pihassa liukumäki ja hiekkalaatikko on edelleen molemmilla. Asutaan itse nyt parin kilometrin päässä.

Epäilen, ettei tupakanpolton vähenemisellä ole tuohon juuri vaikutusta. Rivitaloyhtiöt ja kunnat vaan kokoajan säästävät kilpaa. Eikä mikään houkuta äitejäkään käskemään lapsiaan pihalle. Mieluummin nökötetään yhdessä sisällä?

90-luvulla vanhemmat tuuppasivat lapset yksin ulos pihalle leikkimään, kun itse jäivät sisälle tekemään omia juttujaan. Puistossa istuttiin ringissä ja juoruiltiin, kun lapset leikkivät keskenään.

Nykyään ei lapsia noin vain päästetä yksin pihalle, mutta vaihtoehto ei ole kotona istuminen kuten luulet. Vanhemmat vievät lapsiaan hyvin pienestä pitäen harrastuksiin, jotka ovat monella tapaa opettavaisempia kuin lasten omat kirkonrotat pihalla.

Lisäksi puistot ovat tyhjiä siksi, että äidit menevät aikaisemmin takaisin töihin. Suurin osa on korkeintaan 1,5 vuotta kotona, jonka jälkeen lapsi menee päiväkotiin. Puistojen ja pihojen tyhjyys ei kieli vanhempien laiskuudesta. Nykyvanhemmat viettävät paljon enemmän laatuaikaa lastensa kanssa kuin aiemmat vanhemmat.

Ajat muuttuvat, kuomaseni.

Meillä on ollut usein junassa nokkahuilut taaperoilla. Moni kanssamatkustaja on rukoillut että annettaisiin tabletti mutta ei meistä se ole yhtään hyvä idea kehitystä ajatellen.

Meillä joka sekuntin tulee olla kehitykselle edullinen eli emme salli edes yhden sekunnin internetin turhaa selailua. Tää toimii meitille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kun menen lasten kanssa kauppaan, ravintolaan tai mihin tahansa, niin minä kaivan laukustani vesivärit ja maalaustelineen. Siinä saavat tulevat taiteilijan alut toteuttaa itseään eikä tarvitse muiden kanssaihmisten mieltään pahoittaa siitä että meidän lapset nauttisivat mediasaastetta.

Meillä taas arvostetaan musiikkia ja kaikilla lapsilla on haitarit ravintola-iltoja varten.

Voi kun olette niin hauskoja. Eiköhän teidänkin lapsuudessa teidät opetettu ihan perinteisin keinoin. Juttelulla ja läsnäololla. Joissain paikoissa oli leikkinurkkaus, mutta siinäkin oli oma juttunsa saada lapset pois sieltä, kun ruoka tuli pöytään. Nythän voi puhelin olla pöydällä vaikka koko ajan, odottamisesta ruokailun loppuun. Mielenkiintoista kyllä millaisia teinejä ja aikuisia näistä puhelimen kasvattamista tulee. Onneksi ei tarvitse itse sitä aikaa elää vanhempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näettekö muuten enää lasten vanhempien röökaavan? Tai ihan pieniä lapsia keskenään pihalla? Nykyvanhemnat ovat turvallisempia ja ajattelevat enemmän lapsiaan.

Ei näy enää ketään leikkipaikoilla. Hiekkalaatikot on useissa taloyhtiöissä kesäisinkin tyhjillään ja ylipäätään ei enää ole juurikaan mitään varusteita leikkipaikalla. Aikanaan oli kiikut, liukumäet, hiekkalaatikot, keinulaudat ja kiipeilytelineet. Siis jo siinä silloin aivan uudessa rivariyhtiössä jonne 1999 muutimme oli molemmille kolmen rivarin pihalle omat välineensä (12 asuntoa/leikkipaikka). Nykyään toisessa on vain kiikku, toisessa pihassa liukumäki ja hiekkalaatikko on edelleen molemmilla. Asutaan itse nyt parin kilometrin päässä.

Epäilen, ettei tupakanpolton vähenemisellä ole tuohon juuri vaikutusta. Rivitaloyhtiöt ja kunnat vaan kokoajan säästävät kilpaa. Eikä mikään houkuta äitejäkään käskemään lapsiaan pihalle. Mieluummin nökötetään yhdessä sisällä?

90-luvulla vanhemmat tuuppasivat lapset yksin ulos pihalle leikkimään, kun itse jäivät sisälle tekemään omia juttujaan. Puistossa istuttiin ringissä ja juoruiltiin, kun lapset leikkivät keskenään.

Nykyään ei lapsia noin vain päästetä yksin pihalle, mutta vaihtoehto ei ole kotona istuminen kuten luulet. Vanhemmat vievät lapsiaan hyvin pienestä pitäen harrastuksiin, jotka ovat monella tapaa opettavaisempia kuin lasten omat kirkonrotat pihalla.

Lisäksi puistot ovat tyhjiä siksi, että äidit menevät aikaisemmin takaisin töihin. Suurin osa on korkeintaan 1,5 vuotta kotona, jonka jälkeen lapsi menee päiväkotiin. Puistojen ja pihojen tyhjyys ei kieli vanhempien laiskuudesta. Nykyvanhemmat viettävät paljon enemmän laatuaikaa lastensa kanssa kuin aiemmat vanhemmat.

Ajat muuttuvat, kuomaseni.

Kyllä osa vanhemmista päästää lapset pihalle. Täällä meidän talossakin tuo on jokapäiväinen näky. Lasten keskinäinen kontrolli toimii sen verran hyvin, etteivät ne pienimmätkään (noin 3v ikäiset) ryntää kadulle kun se on kiellettyä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuossa nyt mitään uutta ole. Aina on paheksuttu sitä mitä lapset tekee, tai mitä vanhemmat sallii.

Vuonna 2001 perheemme oli varaamassa matkaa ja odotellessa vuonna 1996 syntynyt pikkusisko pelasi isän puhelimella. Isosisko taas harmitteli, kun ei ollu gameboyta mukana.

Ei tosiaan mitään uutta. Samanlaista paheksuntaa ja huutia saimme me 80-luvun äidit ja lapset oli pilalle syötetty ja kasvatettu.

Erityistä raivoa ja paheksuntaa herätti tv, Muumit, dv-kasetit ja erilaiset pelit. Silloin haikaltiin käpylehmien perään.

Ei tosiaan mitään uutta auringon alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen korkeasti koulutettu ja vastuullista erityisasiantuntijan työtä tekevä nelikymppinen nainen. Tiktok saa minusta jo ihan levottoman ADHD tapauksen, vaikka muutoin olen rauhallinen ja hyvä keskittymään. Voin vain kuvitella, mitä tekee 6-vuotiaalle. 

Miten joku voi edes nähdä ravintolassa, katsooko lapsi tiktokia vai jotakin lasten ohjelmaa?

Luulen, ap. aloituksen olevan oman mielikuvituksen tuotetta. En ainakaan itse tiedä ravintolassa mitä muissa pöydissä touhutaan, kun luulisi jokaisen keskittyvän omaan seurueeseen ja ruokaan, eikä kyttäävän muita.

Älypuhelimien näytöt on aika isoja. Ihan hyvin näkee muutaman metrin päähän, että mikä sovellus on käytössä. Jos ravintolassa pöydät lähekkäin niin varmaan helppo nähdä.

Mutta kun niitä tiktokkeja voi olla kaikkialla. Esimerkiksi Youtubesta voi katsoa niitä myös, tai ns compilation videoirta, jossa yhteen videoon on editoitu monia tiktokeja. Vanhemmat ovat hyvin voineet katsoa videon etukäteen ja tietää rasan tarkkaan, että tässä 10 minuutin pätkässä on vain hassuja kissavideoita tiktokista. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää millä sovelluksella niitä tiktokeja katsotaan.

Vierailija kirjoitti:

Näet yhden lyhyen tilanteen ventoveraiden elämästä ja päättelet että sitä on nykyajan kasvatus. Okei

No kertoo se jotain tuosta äidistä. Ei meillä ole lapset tiktokia nähneetkään ja ruokaa odotellessa jutellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut edes TV:tä silloin, kun lapset olivat pieniä, mutta en silti tuomitsisi äitiä tämän yhden tilanteen perusteella. Juuri ravintola on erikoistilanne, jossa lapsen pitää tyypillisesti odottaa aika pitkään paikallaan häiritsemättä muita. Kyllä minäkin olisin saattanut juuri silloin käyttää poikkeuksellisesti kännykkää viihdykkeenä, vaikka muuten lasteni keskimääräinen ruutuaika oli selvästi alle 5 minuuttia päivässä.

Mutta tiedätkö mikä on tik tok? Se ei ole 6 vuotiaalle soveltuva sovellus. Siinä voi eteen tulla vaikka mitä mikä ei todellakaan sovi tuon ikäiselle. Kerran katsoin kun känninen pariskunta huuteli siellä, nainen oli juuri hakattu ja silmät sen mukaiset. En antaisi omalle lapselle edes minuutiksi tuota näkyviin.

Olen opettanut oman lapseni odottamaan pöydäsdä jos haen jotain. Harjoitusta se vaatii eikä todellisesta tilanteesta kännykkään pakenemista.

Vakuutusyhtiössä ollessamme mies sanoi että onko minulla jokin sovellus kännykässä jota lapsi voi katsoa niin pyysin kynää ja paperia. Lapsi piirsi ja kuunteli kun asioimme. Tänä päivänä osaa odottaa, osaa käyttäytyä erilaisissa paikoissa ja opettaja sanoi että olisi ihanaa kun olisi enemmän hänenlaisiaan rauhallisia lapsia kun jokaisella tuntuu olevan adhd, sen taakse usein huonosti kasvatetut lapset piilotetaan.

Kolmen jo aikuisen lapsen äiti

Mielenkiintoista, mutta jos lapsesi ovat jo aikuisia, miten lapsesi on (olisi) voinut katsoa vakuutusyhtiössä kännykkää...?

Porvoossa oli älypuhelimia jo 2000-luvun alussa? ;)

Olen eri, mutta muistatko koska kännykät yleistyivät. Matopelit, maksulliset taustakuvat, chatit..

Maksullinen taustakuva oli sellaista pikselimössöä. Tosi viihdyttävää. Puhelin oli tuolloin kyllä vain puhelin.

Onko aika kullannut muistot vai oletko hiukan iäkkäämpi? Puhelin ei ollut vain "puhelin" vuosituhannen vaihteessa, eikä internet ollut vain internet silloinkaan.

Aijaa, minulle se puhelin oli silloin puhelin. Ehkä sulla oli sitten joku addiktio matopeliin. Itseäni se ei kiinnostanut.

Se on silti edelleen puhelin. Miksi haluat esittää typerää?

M36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näettekö muuten enää lasten vanhempien röökaavan? Tai ihan pieniä lapsia keskenään pihalla? Nykyvanhemnat ovat turvallisempia ja ajattelevat enemmän lapsiaan.

Ei näy enää ketään leikkipaikoilla. Hiekkalaatikot on useissa taloyhtiöissä kesäisinkin tyhjillään ja ylipäätään ei enää ole juurikaan mitään varusteita leikkipaikalla. Aikanaan oli kiikut, liukumäet, hiekkalaatikot, keinulaudat ja kiipeilytelineet. Siis jo siinä silloin aivan uudessa rivariyhtiössä jonne 1999 muutimme oli molemmille kolmen rivarin pihalle omat välineensä (12 asuntoa/leikkipaikka). Nykyään toisessa on vain kiikku, toisessa pihassa liukumäki ja hiekkalaatikko on edelleen molemmilla. Asutaan itse nyt parin kilometrin päässä.

Epäilen, ettei tupakanpolton vähenemisellä ole tuohon juuri vaikutusta. Rivitaloyhtiöt ja kunnat vaan kokoajan säästävät kilpaa. Eikä mikään houkuta äitejäkään käskemään lapsiaan pihalle. Mieluummin nökötetään yhdessä sisällä?

90-luvulla vanhemmat tuuppasivat lapset yksin ulos pihalle leikkimään, kun itse jäivät sisälle tekemään omia juttujaan. Puistossa istuttiin ringissä ja juoruiltiin, kun lapset leikkivät keskenään.

Nykyään ei lapsia noin vain päästetä yksin pihalle, mutta vaihtoehto ei ole kotona istuminen kuten luulet. Vanhemmat vievät lapsiaan hyvin pienestä pitäen harrastuksiin, jotka ovat monella tapaa opettavaisempia kuin lasten omat kirkonrotat pihalla.

Lisäksi puistot ovat tyhjiä siksi, että äidit menevät aikaisemmin takaisin töihin. Suurin osa on korkeintaan 1,5 vuotta kotona, jonka jälkeen lapsi menee päiväkotiin. Puistojen ja pihojen tyhjyys ei kieli vanhempien laiskuudesta. Nykyvanhemmat viettävät paljon enemmän laatuaikaa lastensa kanssa kuin aiemmat vanhemmat.

Ajat muuttuvat, kuomaseni.

Kyllä osa vanhemmista päästää lapset pihalle. Täällä meidän talossakin tuo on jokapäiväinen näky. Lasten keskinäinen kontrolli toimii sen verran hyvin, etteivät ne pienimmätkään (noin 3v ikäiset) ryntää kadulle kun se on kiellettyä.

Kiva, että teidän taloyhtiössä leikitään venäläistä rulettia lapsilla! Meillä ei, jonka takia joku meistä vanhemmista on aina pihalla lasten kanssa. Koska mikään "lasten keskinäinen kontrolli" ei ole niin vahva, että luottaisin 3 vuotiaan sitä 100% noudattavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kun menen lasten kanssa kauppaan, ravintolaan tai mihin tahansa, niin minä kaivan laukustani vesivärit ja maalaustelineen. Siinä saavat tulevat taiteilijan alut toteuttaa itseään eikä tarvitse muiden kanssaihmisten mieltään pahoittaa siitä että meidän lapset nauttisivat mediasaastetta.

Meillä taas arvostetaan musiikkia ja kaikilla lapsilla on haitarit ravintola-iltoja varten.

Voi kun olette niin hauskoja. Eiköhän teidänkin lapsuudessa teidät opetettu ihan perinteisin keinoin. Juttelulla ja läsnäololla. Joissain paikoissa oli leikkinurkkaus, mutta siinäkin oli oma juttunsa saada lapset pois sieltä, kun ruoka tuli pöytään. Nythän voi puhelin olla pöydällä vaikka koko ajan, odottamisesta ruokailun loppuun. Mielenkiintoista kyllä millaisia teinejä ja aikuisia näistä puhelimen kasvattamista tulee. Onneksi ei tarvitse itse sitä aikaa elää vanhempana.

Sä sen sijaan et vaikuta kovin hauskalta. Sun kanssa jutteleminenkin on varmaan kun kaataisi suolaa haavaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mun adhd saa ravintolassa vaikka pelata mun kännyllä

Kivempaa kuin se että odotellessa juoksisin perässä ympäri ravintolaa. Kivempaa sullekin

Ei se kasvattaminen aina niin kivaa olekaan. Tuollaista se ennen oli, ilman mitään diagnoosejakin. Ei ne "tavallisetkaan" lapset opi paikoillaan odottamaan jos ei heitä opeta. Tuli opetettua, kun vaihtoehtona oli ympäri ravintolaa juokseminen ja oman ruoan syöminen kylmänä tai jopa jättää syömättä (nämäkin koettu aluksi), sekä toki mainitsemasi muiden katseet. Mitä sun adhd oppii mielestäsi tuosta, kun annat puhelimen käteen?

Ihan yleissivistyksenä. Kaikki adhd lapset eivät ole suinkaan vilkkaita ja äänekkäitä. Päinvastoin hyväkäytöksisiä, kympin oppilaita, mutta heillä on muita haasteita elämässä. Monessa maassa esim. Ruotsissa adhd pidetään jopa henkilön vahvuutena.

Vai pidätkö Suomen tuottavinta kirjailijaa ja Tv-käsikirjoittajaa Kirsti Mannista häirikkönä?Hänen kirjallinen tuotanto on valtava.