Yhä useampi tulevaisuuden maisteri valmistuu ammattikorkeakoulusta

Onko keskustelun avaaja tuo tunnettu ammattikorkeakoulusta valmistuva akateemikko?

Katselin YAMK opintojen tarjontaa ja huomasi, että vanhan opistotutkinnon suorittanut on hakukelpoinen. Ja tämäkö pitäisi rinnastaa maisteriin?!

Maisterit jatkossa amiksesta ja pari päivää sitten oli uutisissa, että jonkin lukioonkin oli avattu skeittilinja. Valtiolla niskassaan ennätysvelat. Ennustan vahvaa tulevaisuutta tälle suomelle.

YAMK-lopputyöt on kummallisia verrattuna graduihin. Kysytään joltain työporukalta 5 monivalintakysymystä ja niiden pohjalta kerrotaan, miten moni kyselyn saanut vastasi, millaisia taustatietoja antoivat ja miten vastausprosentit menivät. Ei mitään turhia teorioita tai tieteellistä taustaa, vähän kuin markkinatutkimuksen tulosten esittelyä. Lopuksi todetaan, että asia on tärkeä.

Ja näitä me sitten vertaamme maistereihin?

Tälläsista aloituksista aina tulee mieleen se jossai ohjelmassa ollut ensihoitaja, joka ekassa lauseessa sanoi varmaan 3 kertaa AMK. 

No nyt kun tähän kiistakapulaan ollaan päästy, niin onhan yliopistotutkintojenkin välillä suuria eroja. Esimerkiksi hoitotieteen tohtorin tutkinnon tieteellisyys ja laajuus vertautuu helposti psykologian tai sosiologian kandityöhön. 

Peruskoulussa oppimisen taso laskee ja samalla korkeakoulutettujen määrää halutaan kasvattaa.  Ammattikorkeakoulujen alaosastoja löytyy useasta pikkukunnasta. Myös yliopistojen opiskelijamääriä kasvatetaan. Sisään pääsee ns. heikompaa ainesta. Kurssien tasoa on pakko laskea, jotta opiskelijat pääsevät kursseista läpi. Täällä haukutaan AMK-tutkintoa, mutta kyllä se tasonvaihtelu näkyy myös yliopistojenkin laitosten välillä. Ja paljon riippuu siitä, mitä on yliopistossa lukenut. Työkavereina on sekä inssejä että DI-tutkinnon suorittaneita. Matemaattinen osaaminen on monella DI:llä heikolla pohjalla, tosin työtehtävätkään ei sellaista osaamista usein edes vaadi. Jos työtehtävät vaatii matemaattista osaamista, niin niitä tekee DI:t, maisterit ja tohtorit ei AMK-inssit. 

Välillä on tullut sivusta kuunneltua amk:n etäopetusta ja ei voi kuin pudistella päätään. Tahti on uskomattoman hidas ja vaatimustaso matala. Puolet opetusajasta näyttää kuluvan tyhjän päiväiseen jargoniin.

Itse olen KTM ja opiskellessani siellä oli näitä tradenomeja, jotka jatkoi KTK/KTM tutkintoon.

Järjestäen tradenomien opinnot etenivät merkittävästi hitaammin, kuin suoraan yliopistoon päässeiden ja arvosanat kautta linjan olivat alhaisempia.

Omalla vuosikurssillani ihan kaveripiiriin kuului 4 tradenomia, heistä yksikään ei ole saanut vielä KTM papereita, yksi sai KTK paperit sinä vuonna, kun itse valmistuin maisteriksi, 3v sitten.

Työpaikassani on sekä maistereita että tradenomeja. Tradenomien tiedonhankintataidot ovat huomattavan paljon heikompia, he sisäistävät asioita hitaammin ja kokonaisuuksien hahmottaminen on hankalampaa.

Sille on syynsä, miksi he ovat tradenomeja eivätkä maistereita ja vaikka pääsevätkin maisteriohjelmaan, se perusongelma, miksi ovat AMKiin alkujaan päätyneet ei poistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

Meinaat, että samassa ryhmässä tuotekehitystä tekevä amk-insinööri ei kykenisi ajattelemaan samalla tavalla kuin kollegansa diplomi-insinööri, jos tekevät yhdessä pari vuotta työtä? Ikään kuin se suoritettu tutkinto lukitsisi koko ajatusmaailman ikuisiksi ajoiksi.

Kyllä, mikäli amk - inssi ei opiskele rutkasti lisää. Käytännön kokemus esim labroista. Amk- insinööri opiskelija kirjoittaa raporttiinsa mitä tehtiin ja millä laitteistolla. Laskuissa kaikissa välivaiheissa luvut pyöristetään ja jopa moolimassat ilmoitetaan pyöristettynä. Teekkari kirjoittaa raporttiinsa ensiksikin ilmiön teorian, johon työ perustuu. Seuraavaksi hän kirjoittaa mihin mittauslaitteiston toiminta perustuu. Seuraavaksi hän selostaa mitä tehtiin. Sitten hän laskee tulokset tietyllä tarkkuudella ja piirtää kuvaajat. Sen jälkeen on aika pohtia mahdollisia virhelähteitä. Yleensä vielä tarkastellaan miksi saatiin se tulos kuin saatiin ja mihin tätä tulosta voidaan käyttää ja miten sItä voitaisiin muuttaa.Tämän jälkeen vertaisarvioidaan määrä x toisten raportteja.

Kun AMK-inssi, huom. Työelämässä, tekisi pari kertaa diplomi-inssin kanssa oikeita labrakokeita noilla menetelmillä, niin vähänkään ajatteluun kykenevä AMK-inssi oppisi tekemään jatkossa samoin. Ei ole mitään rakettitiedettä.

Hän ehkä oppisi kirjoittamaan sen rankenteen mukaan, mutta ei ymmärrä perusteita, esimerkiksi mikä on oikeanlainen lähde viitteisiin ja miksi niitä käytetään, ei ymmärrä laajempaa kontestia koeajon tärkeydestä, eikä ymmärrä tutkimusten perusteita. AMK:ssa ei opeteta akateemisen tutkimisen tekemistä. Se on perustavanlaatuinen ero. Jo tuosta viittamastani tekstistä huomaa sen eron ammattikorkeakoulun käyneen ja yliopiston käyneen välillä. Niillä koulutuksilla kun on erot ja on uskomatonta vähättelyä yliopistoa kohtaan edes ehdottaa tuollaista suoraa kopiointia jostain raportista kun se ei luultavasti toisi mitään lisäarvoa yritykselle, koska se ammattikorkean käynyt ihminen ei ole sisäistänyt mitä tehtään, miksi tehdään ja mitkä ovat ne oikeat johtopäätelmät. Raportin kopiointi tai parin kerran itsenäinen tekeminen jonkun toisen raportin pohjalle ei tuo sitä laaja-alaista ymmärrystä asiaan.

Tuo ylempi AMK on liian kevyt

Aivan pehmeäpäiset läpäisee seen

.

Se lähinnä ongelma

Jos se olisi todella vaikea niin häpeäsin kun en sitä ole suorittanut...

.

Nyt lähinnä ärsyttää kun epäpötevät ääliöt sitten luulee itsestään jotain ja sähläö kaiken pieleen kun onhan ylempi AMK

Vierailija kirjoitti:

YAMK-lopputyöt on kummallisia verrattuna graduihin. Kysytään joltain työporukalta 5 monivalintakysymystä ja niiden pohjalta kerrotaan, miten moni kyselyn saanut vastasi, millaisia taustatietoja antoivat ja miten vastausprosentit menivät. Ei mitään turhia teorioita tai tieteellistä taustaa, vähän kuin markkinatutkimuksen tulosten esittelyä. Lopuksi todetaan, että asia on tärkeä.

Ja näitä me sitten vertaamme maistereihin?

Totta, mutta en nostaisi Gradujakaan nyt mihinkään jalustalle näin konetekniikan DI:nä.

Vierailija kirjoitti:

No nyt kun tähän kiistakapulaan ollaan päästy, niin onhan yliopistotutkintojenkin välillä suuria eroja. Esimerkiksi hoitotieteen tohtorin tutkinnon tieteellisyys ja laajuus vertautuu helposti psykologian tai sosiologian kandityöhön. 

Okei, toisaalta kyllä tekniikan tohtorin tutkintokin on aika huttua.

.

Ehkä sosiologian kandi on sitten joku mestarin taidonnäyte tässä maailmassa.

.

Ehkä ei

Vierailija kirjoitti:

Itse olen KTM ja opiskellessani siellä oli näitä tradenomeja, jotka jatkoi KTK/KTM tutkintoon.

Järjestäen tradenomien opinnot etenivät merkittävästi hitaammin, kuin suoraan yliopistoon päässeiden ja arvosanat kautta linjan olivat alhaisempia.

Omalla vuosikurssillani ihan kaveripiiriin kuului 4 tradenomia, heistä yksikään ei ole saanut vielä KTM papereita, yksi sai KTK paperit sinä vuonna, kun itse valmistuin maisteriksi, 3v sitten.

Työpaikassani on sekä maistereita että tradenomeja. Tradenomien tiedonhankintataidot ovat huomattavan paljon heikompia, he sisäistävät asioita hitaammin ja kokonaisuuksien hahmottaminen on hankalampaa.

Sille on syynsä, miksi he ovat tradenomeja eivätkä maistereita ja vaikka pääsevätkin maisteriohjelmaan, se perusongelma, miksi ovat AMKiin alkujaan päätyneet ei poistu.

Voi voi

Fakta on että suoritusvaatimukset on samat.

Et ole parempi - ja tiedät sen. Ja sekös sua harmittaa. Ehkä helpottaa tieto, että ketään ei kiinnosta Miltä pohjalta tutkintoa alkoi suorittaan, kun sen on saanut 👍😂🤣

En kyllä yhtään arvosta ihmistä jolla on KTM-paperit. Minkäänlaiset 🤭

.

Eikä kukaan edes tiedä mitä se tarkoittaa!

.

T:DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt kun tähän kiistakapulaan ollaan päästy, niin onhan yliopistotutkintojenkin välillä suuria eroja. Esimerkiksi hoitotieteen tohtorin tutkinnon tieteellisyys ja laajuus vertautuu helposti psykologian tai sosiologian kandityöhön. 

Okei, toisaalta kyllä tekniikan tohtorin tutkintokin on aika huttua.

.

Ehkä sosiologian kandi on sitten joku mestarin taidonnäyte tässä maailmassa.

.

Ehkä ei

Eivät ne väitöskirjatkaan mitään tieteen helmiä tule olemaan. Ihminen kirjoittaa neljä vuotta väitöskirjaansa, ja on sitä varten lukenut aikaisemmin valmistuneita väitöskirjoja ja muuta kirjallisuutta, niin käytännössä tämä opiskelija kirjoittelee toisten ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Välillä on tullut sivusta kuunneltua amk:n etäopetusta ja ei voi kuin pudistella päätään. Tahti on uskomattoman hidas ja vaatimustaso matala. Puolet opetusajasta näyttää kuluvan tyhjän päiväiseen jargoniin.

Juu

Yliopistollahan näin ei ole

😂🤣

Mitenkähän AMK:lle eksyit

Opiskelija???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt kun tähän kiistakapulaan ollaan päästy, niin onhan yliopistotutkintojenkin välillä suuria eroja. Esimerkiksi hoitotieteen tohtorin tutkinnon tieteellisyys ja laajuus vertautuu helposti psykologian tai sosiologian kandityöhön. 

Okei, toisaalta kyllä tekniikan tohtorin tutkintokin on aika huttua.

.

Ehkä sosiologian kandi on sitten joku mestarin taidonnäyte tässä maailmassa.

.

Ehkä ei

No tekniikan tohtorikoultukseen ei juuri olekaan tunkua. Toista on psykologiassa ja opiskelijat tietävät tämän, ja siksi pyrkivät panostamaan jo kandi- ja maisterivaiheessa enemmän.

Maisteri ammattikorkekoulusta - varsinainen vitsi :D. Voisivat suoraan nimittää tohtoreiksi :D

Haittaako jos ei oo käynyt lukiota ja päässyt suoraan lukeen ammattikoulusta, pääsykokeella Kandin ja KTM:n paperit?

Aika surkeita porukkaa hakee lukiosta, kun pääsin sisään.

.

No juu kyllä minä noille AMK-hölmöille nauran!!!

.

Puhdas KTM voi olla amis, kuten minä. 👍