Yhä useampi tulevaisuuden maisteri valmistuu ammattikorkeakoulusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

No nämä yamk:t väsäävät jonkinlaisen pseudotieteellien tutkimustyön ja kuvittelevat sen pätevöittävän vaikka mihin tieteelliseen työhön.

En ymmärrä, mihin tätä rinnakkaisuutta tarvitaan. Jos tutkimus kiinnostaa, niin sitten yliopistoon. Miksi sitä pitää yrittää tehdä AMK:ssakin?

Itse koen, että kontestuaalisuus ja isot linjat jäävät amk:ssa puuttumaan. Saadaan kokoon ikään kuin raakaversio alasta, ei kuitenkaan kyetä laajempaan analyysiin tai löydetä nyansseja. Sillä raakaversiollakin pääsee pitkälle, mutta useisiin töihin halutaan se laajempi näkemys ja kyvykkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on molemmat sekä YAMK että yliopiston maisterin paperit. Ei näitä tutkintoja voi verrata keskenään. Yliopisto on todella paljon vaativampi ja ammattikorkea puolestaan käytännönläheisempi. Tutkintoni tukevat toisiaan, mutta kyllä asiantuntijatehtävissä yliopistokoulutus on ehdoton. Pelkällä yamk-tutkinnolla ei pysty tekemään vastaavaa työtä yhtä syvällisesti esim.strategisella tasolla. Yamk tutkinnolla oli omat vahvuutensa sitten kyllä.

Juuri näin. AMK:n pitäisi lopettaa tämä yliopistojen apinoiminen ja keskittyä niihin vahvuuksiin, jotka AMK:lla on.

Ei kai sekään ole toivottavaa, että jatkossa opiskelijat mieltävät AMK:t B-luokan yliopistoiksi, joihin mennään, jos oikeaan ei pääse!

Eiköhän tavoite ole saada mahdollisimman tuottavia ja päteviä tekijöitä mahdollisimman nopeasti ja halvalla. Paitsi ehkä vasemmiston mielestä. Osa heistä täytyy olla yliopiston käyneitä, osa AMK:n käyneitä, osa ammatillisen koulutuksen käyneitä. Firmoilla on tarvetta kaikille.

Luultavasti keplotellaan niin, että AMK:sta / YAMK:sta valmistuu kandina ja sitten huhaa kirjekursilla hoidetaan maisterin paperit jotta saadaa 1/2 suomalaisista yliopistosta valmistuneiksi. Sitten ihmetellään kun taso laskee, sanokaa minun kirjoittaneen, että tämä ei pääty hyvin, määrä korvaa laadun.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on molemmat sekä YAMK että yliopiston maisterin paperit. Ei näitä tutkintoja voi verrata keskenään. Yliopisto on todella paljon vaativampi ja ammattikorkea puolestaan käytännönläheisempi. Tutkintoni tukevat toisiaan, mutta kyllä asiantuntijatehtävissä yliopistokoulutus on ehdoton. Pelkällä yamk-tutkinnolla ei pysty tekemään vastaavaa työtä yhtä syvällisesti esim.strategisella tasolla. Yamk tutkinnolla oli omat vahvuutensa sitten kyllä.

Heitäpäs jotain käytännön esimerkkejä, mistä et olisi selvinnyt ilman yliopiston tutkintoasi. Olettaen, että sinulla silti olisi yamk-tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä ammattikorkeakouluja että siellä opiskelevien käytös viittaa vakvaan itsetunto-ongelmaan. Kuinka monta kertaa yksikin YAMK on sitä mainostanut, miten tämä on nyt sitten sama kuin maisteri.

Herää kysymys, että miksi he ovat alunperin menneet AMK:hon, kun kuitenkin niin kovasti haluaisivat olla yliopistolaisia?

Miksi eivät voi olla reilusti ylpeitä niistä vahvuuksista, jotka AMK:lla on suhteessa yliopistoon?

Tähän on selkeä syy. Ammattikorkeasaareen pääsee todistuksella kun on Aan -Ceen paperit. Esim kauppakorkeaan pitää olla Mn-Ln paperit. Heikompiälyisille on toki tie auki kauppakorkeaan amkin kautta, valmistuttuaan voi hakea suoraan maisterivaiheeseen , joka kestää n. 2-3 vuotta.

Kiinnostavaa, että otit esimerkiksi kaupallisen alan. Varsinkin siellä maisterintutkinto ei taida hirveän paljoa painaa, omat kyvyt enemmän. Huomattavan paljon kauppatieteen maistereita hakee parempaa oksaa työelämässä oikeustieteen tutkinnon suorittamisen kautta. Ei ne ällät ja eximiat auttaneet muuhun kuin yliopistoon pääsyyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

No nämä yamk:t väsäävät jonkinlaisen pseudotieteellien tutkimustyön ja kuvittelevat sen pätevöittävän vaikka mihin tieteelliseen työhön.

En ymmärrä, mihin tätä rinnakkaisuutta tarvitaan. Jos tutkimus kiinnostaa, niin sitten yliopistoon. Miksi sitä pitää yrittää tehdä AMK:ssakin?

Itse koen, että kontestuaalisuus ja isot linjat jäävät amk:ssa puuttumaan. Saadaan kokoon ikään kuin raakaversio alasta, ei kuitenkaan kyetä laajempaan analyysiin tai löydetä nyansseja. Sillä raakaversiollakin pääsee pitkälle, mutta useisiin töihin halutaan se laajempi näkemys ja kyvykkyys.

Laajempi näkemys ja kyvykkyys ovat paljolti ihmisen omia ominaisuuksia. Perusmaisterin tutkinnon suorittaminen vaatii lähinnä vahvoja istumalihaksia.

Miksi pitäisi kuluttaa aikaa opiskeluun  päästäkseen maisteriksi, kun tohtorin arvon voí ostaa Saksasta rahalla?

No, Ihmisellä on tarve vaikuttaa sivistyneemmältä kuin hän onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas, Amk-hullu aktivoitui taas. Sinulla olikin nyt vähän pitempi hoitojakso suljetulla. Pääsitkö uudeksi vuodeksi lomalle?

Onhan tuo otsikko nyt ihan kamala. Miksi se ei voi olla esim. "Yhä useampi tulevaisuuden korkeakoulutettu valmistuu ammattikorkeakoulusta"?

Koska se otsikko olisi virheellinen, siitä tässä ei sinänsä ole kyse. Kyse on siitä, että yhä useampi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut valmistuu ammattikorkeakoulusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

Meinaat, että samassa ryhmässä tuotekehitystä tekevä amk-insinööri ei kykenisi ajattelemaan samalla tavalla kuin kollegansa diplomi-insinööri, jos tekevät yhdessä pari vuotta työtä? Ikään kuin se suoritettu tutkinto lukitsisi koko ajatusmaailman ikuisiksi ajoiksi.

Minulla on käytännön kokemusta tästä. Tosin tämä on vain minun kokemukseni, mutta: kyllä, vielä vuosienkin työelämän jälkeen huomaa kenen tausta on amk ja kenen yliopisto. Yliopistosta valmistuneet omaavat keskimäärin poikkeuksetta paremmat kriittisen ajattelemisen, kehittämisen ja tiedon haun taidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

Meinaat, että samassa ryhmässä tuotekehitystä tekevä amk-insinööri ei kykenisi ajattelemaan samalla tavalla kuin kollegansa diplomi-insinööri, jos tekevät yhdessä pari vuotta työtä? Ikään kuin se suoritettu tutkinto lukitsisi koko ajatusmaailman ikuisiksi ajoiksi.

Kyllä, mikäli amk - inssi ei opiskele rutkasti lisää. Käytännön kokemus esim labroista. Amk- insinööri opiskelija kirjoittaa raporttiinsa mitä tehtiin ja millä laitteistolla. Laskuissa kaikissa välivaiheissa luvut pyöristetään ja jopa moolimassat ilmoitetaan pyöristettynä. Teekkari kirjoittaa raporttiinsa ensiksikin ilmiön teorian, johon työ perustuu. Seuraavaksi hän kirjoittaa mihin mittauslaitteiston toiminta perustuu. Seuraavaksi hän selostaa mitä tehtiin. Sitten hän laskee tulokset tietyllä tarkkuudella ja piirtää kuvaajat. Sen jälkeen on aika pohtia mahdollisia virhelähteitä. Yleensä vielä tarkastellaan miksi saatiin se tulos kuin saatiin ja mihin tätä tulosta voidaan käyttää ja miten sItä voitaisiin muuttaa.Tämän jälkeen vertaisarvioidaan määrä x toisten raportteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas, Amk-hullu aktivoitui taas. Sinulla olikin nyt vähän pitempi hoitojakso suljetulla. Pääsitkö uudeksi vuodeksi lomalle?

Onhan tuo otsikko nyt ihan kamala. Miksi se ei voi olla esim. "Yhä useampi tulevaisuuden korkeakoulutettu valmistuu ammattikorkeakoulusta"?

Koska se otsikko olisi virheellinen, siitä tässä ei sinänsä ole kyse. Kyse on siitä, että yhä useampi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut valmistuu ammattikorkeakoulusta

Mikäli tätä tarkoitettiin niin ei kannattaisi otsikoida artikkelia, että yhä useampi maisteri valmistuu amkista.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti keplotellaan niin, että AMK:sta / YAMK:sta valmistuu kandina ja sitten huhaa kirjekursilla hoidetaan maisterin paperit jotta saadaa 1/2 suomalaisista yliopistosta valmistuneiksi. Sitten ihmetellään kun taso laskee, sanokaa minun kirjoittaneen, että tämä ei pääty hyvin, määrä korvaa laadun.

Tavallaan ja jo nyt 4-4,5 vuoden amk-tutkinto rinnastetaan kandin (3v) tutkintoon. Sillä amk- tutkinnolla voi hakea yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (2v) suunnilleen samalle alalle. Esim insinöörit voidaan " pätevöittää" DIksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti keplotellaan niin, että AMK:sta / YAMK:sta valmistuu kandina ja sitten huhaa kirjekursilla hoidetaan maisterin paperit jotta saadaa 1/2 suomalaisista yliopistosta valmistuneiksi. Sitten ihmetellään kun taso laskee, sanokaa minun kirjoittaneen, että tämä ei pääty hyvin, määrä korvaa laadun.

Tavallaan ja jo nyt 4-4,5 vuoden amk-tutkinto rinnastetaan kandin (3v) tutkintoon. Sillä amk- tutkinnolla voi hakea yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (2v) suunnilleen samalle alalle. Esim insinöörit voidaan " pätevöittää" DIksi.

Sillä amk -tutkinnolla ei kuitenkaan yleensä kateta koko kandia. Ehkä perusopinnot 25op voi mennä 180:stä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk tuottaa käytännöntyötä suorittavia tekijöitä. Heille riittää tieto miten asiat ovat. Yliopistossa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen, jossa opitaan asiat syvällisemmin. Siis perehdytään siihen miksi asiat toimii niinkuin toimii ja miten asioita voisi muuttaa ja kehittää. Molemmille osaajille on oma paikkansa

Meinaat, että samassa ryhmässä tuotekehitystä tekevä amk-insinööri ei kykenisi ajattelemaan samalla tavalla kuin kollegansa diplomi-insinööri, jos tekevät yhdessä pari vuotta työtä? Ikään kuin se suoritettu tutkinto lukitsisi koko ajatusmaailman ikuisiksi ajoiksi.

Kyllä, mikäli amk - inssi ei opiskele rutkasti lisää. Käytännön kokemus esim labroista. Amk- insinööri opiskelija kirjoittaa raporttiinsa mitä tehtiin ja millä laitteistolla. Laskuissa kaikissa välivaiheissa luvut pyöristetään ja jopa moolimassat ilmoitetaan pyöristettynä. Teekkari kirjoittaa raporttiinsa ensiksikin ilmiön teorian, johon työ perustuu. Seuraavaksi hän kirjoittaa mihin mittauslaitteiston toiminta perustuu. Seuraavaksi hän selostaa mitä tehtiin. Sitten hän laskee tulokset tietyllä tarkkuudella ja piirtää kuvaajat. Sen jälkeen on aika pohtia mahdollisia virhelähteitä. Yleensä vielä tarkastellaan miksi saatiin se tulos kuin saatiin ja mihin tätä tulosta voidaan käyttää ja miten sItä voitaisiin muuttaa.Tämän jälkeen vertaisarvioidaan määrä x toisten raportteja.

Kun AMK-inssi, huom. Työelämässä, tekisi pari kertaa diplomi-inssin kanssa oikeita labrakokeita noilla menetelmillä, niin vähänkään ajatteluun kykenevä AMK-inssi oppisi tekemään jatkossa samoin. Ei ole mitään rakettitiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti keplotellaan niin, että AMK:sta / YAMK:sta valmistuu kandina ja sitten huhaa kirjekursilla hoidetaan maisterin paperit jotta saadaa 1/2 suomalaisista yliopistosta valmistuneiksi. Sitten ihmetellään kun taso laskee, sanokaa minun kirjoittaneen, että tämä ei pääty hyvin, määrä korvaa laadun.

Tavallaan ja jo nyt 4-4,5 vuoden amk-tutkinto rinnastetaan kandin (3v) tutkintoon. Sillä amk- tutkinnolla voi hakea yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (2v) suunnilleen samalle alalle. Esim insinöörit voidaan " pätevöittää" DIksi.

Sillä amk -tutkinnolla ei kuitenkaan yleensä kateta koko kandia. Ehkä perusopinnot 25op voi mennä 180:stä.

Riippuu alasta, millaiset siltaopinnot tarvitsee suorittaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi kuluttaa aikaa opiskeluun  päästäkseen maisteriksi, kun tohtorin arvon voí ostaa Saksasta rahalla?

Venäjältä se on vieläkin halvempaa ja sieltä voi todistusta tilatessa keksiä ihan ikioman yliopistonkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti keplotellaan niin, että AMK:sta / YAMK:sta valmistuu kandina ja sitten huhaa kirjekursilla hoidetaan maisterin paperit jotta saadaa 1/2 suomalaisista yliopistosta valmistuneiksi. Sitten ihmetellään kun taso laskee, sanokaa minun kirjoittaneen, että tämä ei pääty hyvin, määrä korvaa laadun.

Tavallaan ja jo nyt 4-4,5 vuoden amk-tutkinto rinnastetaan kandin (3v) tutkintoon. Sillä amk- tutkinnolla voi hakea yliopistoon suoraan maisterivaiheeseen (2v) suunnilleen samalle alalle. Esim insinöörit voidaan " pätevöittää" DIksi.

Mutta kun se AMK tutkinto ei ole kandidaatin tutkinto. Tämä tuntuu olevan välillä hankala käsittää.

Minä kävin ensin tradenomin (sen vanhan, 2000 luvun alussa) tutkinnon ja sen jälkeen KTM. Jouduin tekemään jonkun verran siltaopintoja että pääsin kandivaiheeseen. Pari vuotta meni maisterivaiheen opinnoissa ja lisäksi gradu noin puolisen vuotta siihen. Olin samalla töissä kun tein gradua.

Hakeuduin yliopistoon koska aloin huomaamaan ettei AMK tutkinnollani voinut hakea niitä työpaikkoja joita olisin halunnut. KTM tutkinnon suorittamisen jälkeen sainkin kivan ja hyväpalkkaisen työn ja olen ollut oikein tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä ammattikorkeakouluja että siellä opiskelevien käytös viittaa vakvaan itsetunto-ongelmaan. Kuinka monta kertaa yksikin YAMK on sitä mainostanut, miten tämä on nyt sitten sama kuin maisteri.

Herää kysymys, että miksi he ovat alunperin menneet AMK:hon, kun kuitenkin niin kovasti haluaisivat olla yliopistolaisia?

Miksi eivät voi olla reilusti ylpeitä niistä vahvuuksista, jotka AMK:lla on suhteessa yliopistoon?

Niinpä ensin suu vaahdossa selitetään miten AMK:sta tulee valmiita työelämän osaajia, eikä mitään teoreetikkoja. Sitten yhtäkkiä halutaankin käyttöön yliopiston tutkintonimikkeet, vaikka opintosisällöt ja niiden vaativuus ei vastaa toisiaan.

Tähän on ainainen selitys etenkin YAMK tutkinnon huono tunnettuus. Kyseinen tutkinto on ollut olemassa jo yli 20 vuotta. Olisiko aika myöntää, että YAMK tutkinnolla pärjäämisen este ei suinkaan ole se, etteikö YAMK järjestelmää tunnettaisi, vaan pikemminkin päinvastoin...