Lue keskustelun säännöt.
Lastani masentaa, kun serkuilla paremmat arvosanat todistuksessa
28.12.2022 |
Ollaan vanhempien kesken sovittu, ettei arvosanoista puhuta. Mutta lapset kuitenkin keskenään puhuvat, eikä siskon lapset osaa olla kertomatta, kun oma lapseni kysyy. Mitä tälle voi tehdä? Siskon mielestä olisi epäluonnollista pakottaa lapset vaikenemaan, jos asiasta keskenään jutustelevat.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadi omalta lapseltasi, ettei kysy. Epäkohteliastahan tuollainen kysyminen on. Lisäksi voit sitten kertoa, että aikuisena ei kysellä ammatteja.
Missä ei aikuisena kysellä ammatteja? Todella omituista.
Kuuluu niihin asioihin, jotka voi tehdä tahdikkaasti, tai sitten tahdittomasti.
Ammattien ja työn kysely on moukkamaista. Lisäksi aikuisen pitäisi olla se verran fiksu, että ymmärtäisi, että on paljon ammatteja, joita ei yleisen turvallisuuden nimissä ole hyvä kertoa. Siksi ei kysytä. Annetaan kertoa, jos itse kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niitä pettymyksiä tulee koettsvaksi ihan tarpeeksi myöhemmin. Haluan että lapsi saa olla vielä ihan lapsi, ei arvosanoja ole tarpeen vertailla. Ap
Keskustele lapsen kanssa hänen muista vahvuuksista. Ehkä hän on parempi urheilussa, sosiaalisesti taitavampi, luova, empaattinen, tai jotain. Monenlaisille osaajille on paikkansa, ei yhteiskunta pelkillä tietoviisailla pyöri.
Kyllä numeroista saa keskustella, sitä ei voi kieltää. Pakkohan lapsen on oppia sietämään sitä, että joku on häntä parempi jossain, tai monissakin asioissa. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Niin siksi se itkee kun teette tuota. Aikuisena tulee itkemään vuosia kun jollain on enemmän rahaa, siistimpää, lapsilla paremmat eväät tai naapurilla enemmän jouluvaloja.
Näinpä. Tai ei saa kaunista ja timmiä naista/miestä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Pikkulapset eivät saa numerotoikkareita. Kyllä 5. luokkalaisten on jo hyvä tietää, että arvosanojen eteen tehdään töitä ja eroja lasten välillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Antakaa vain kohdata todellisuus. Mun vanhemmat siloitteli kaikkea tuollaista ja nyt mulla on hirveät itsetunto-ongelmat, koska aikuisena kävi ilmi etten ole hyvä oikeastaan missään enkä edes keskinkertainen monessakaan asiassa.
Omille lapsilleni olen yrittänyt realistisesti kertoa missä he ovat hyviä. Ihan siksi että tietävät itse omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadi omalta lapseltasi, ettei kysy. Epäkohteliastahan tuollainen kysyminen on. Lisäksi voit sitten kertoa, että aikuisena ei kysellä ammatteja.
Missä ei aikuisena kysellä ammatteja? Todella omituista.
Kuuluu niihin asioihin, jotka voi tehdä tahdikkaasti, tai sitten tahdittomasti.
Ammattien ja työn kysely on moukkamaista. Lisäksi aikuisen pitäisi olla se verran fiksu, että ymmärtäisi, että on paljon ammatteja, joita ei yleisen turvallisuuden nimissä ole hyvä kertoa. Siksi ei kysytä. Annetaan kertoa, jos itse kertoo.
itse olet typerää ja mene omasn turvalliseen tilaasi työpaikan kahvihuoneen nurkassa naama nurkkaan päin. ketään kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Vanhempien kuuluisi opettaa lapselle miten vaikeudet kohdataan eikä mitään pehmittämisiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Pehmittyneillä aivoilla saattaa pehmentää tietä niin paljon että lapsi uppoaa siihen tiehen ihan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Ap, lapsellesi on sata kertaa parempi olla nyt murheen murtamana monta päivää, kuin aikuisena masentunut monta vuotta! Ja siihen tuo johtaa, jos jatkatte tuollaista curling-vanhemmuutta. Pettymykset kuuluvat lapsen elämään, ja se mihin teidän kannattaa keskittyä, on opettaa lasta kohtaamaan nämä pettymykset, ei vältellä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä pettymyksiä tulee koettsvaksi ihan tarpeeksi myöhemmin. Haluan että lapsi saa olla vielä ihan lapsi, ei arvosanoja ole tarpeen vertailla. Ap
Käske siis totella ohjeitasi. Et voi olettaa, että muut lapset jaksavat vastustaa kyselyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Sinusta on muista ei. Olet helvetin väärässä ja toivottavasti trollaat. Tosin, valitettavasti kaltaisiasi vanhempia on lukematon määrä. Ja usko kun neuvon, älä kasvata lapsestasi samanlaista kuin itsestäsi. Hän on ensimmäisten joukoissa jotka laitetaan 10-vuotiaina myymään sekä itseään että kamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Jos serkkujen paremmat kouluarvosanat saavat lapsesi itkemään päiviä, niin kannattaisi varmaan koittaa saada ammattiapua sille lapselle pettymysten kohtaamiseen. Kuulostaa aika rankalta lapsen elämä, jos ei yhtään siedä vastoinkäymisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Vanhempien kuuluisi opettaa lapselle miten vaikeudet kohdataan eikä mitään pehmittämisiä
No mitä itse tekisit siinä kohtaa, kun siitä lohduttomasta itkusta ei vaan meinaa tulla loppua? Pakko vähän rajoittaa tätä jo vanhempienkin jaksamisen varmistamiseksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä pettymyksiä tulee koettsvaksi ihan tarpeeksi myöhemmin. Haluan että lapsi saa olla vielä ihan lapsi, ei arvosanoja ole tarpeen vertailla. Ap
Mitä lapsuutta se sitten on että arvosanat merkkaavat noin paljon hänelle? Eikö häntä arvosteta muun kuin suoritusten kautta?
Lisäksi lapsen KUULUU oppia näitä asioita ennen kuin on aikuinen,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Teette väärin. Lapsi ei tule selviämään aikuisuudesta tätä myötä.
Eivät ikävät kokemuset riko ihmistä, vaan se miten ne kohdataan.
Ei lapselle ole hyväksi olla noin murheen murtamana monta päivää. Minusta on ihan ymmärrettävää että pikkulapselle vanhemmat vähän pehmittävät tietä. Ap
Vanhempien kuuluisi opettaa lapselle miten vaikeudet kohdataan eikä mitään pehmittämisiä
No mitä itse tekisit siinä kohtaa, kun siitä lohduttomasta itkusta ei vaan meinaa tulla loppua? Pakko vähän rajoittaa tätä jo vanhempienkin jaksamisen varmistamiseksi. Ap
No aika vakavalta ongelmalta kuulostaa, eli lapsen arvomaailma on aivan sekaisin. Mites lapsen itsetunto?
Opettajana sanon nyt suoraan.. Tärkein oppi vanhempana on se, että lapsi kokee pettymyksiä ja oppii selviytymään niiden yli, huomaamaan omat tietonsa ja taitonsa ja näkemäön itsensä osana yhteiskuntaa sellaisena kuin on.
Pumpulissa kasvatettuja lapsia saatetaan vielä peruskoulun ysilläkin pumpulissa, jotteivat hajoa palasiksi, kun eivät kestä yhtäkäön vastoinkäymmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole tajunnut tätä hys-hys, ei-saa-puhua -mentaliteettia. Sillä kai yritetään estää, ettei tule paha mieli.
Noh, eikö olisi parempi kasvaa ja oppia, että maailmassa on AINA sinua parempia/huonompia. Siihen on hyvä tottua.
Lapsi on niin herkkä, että haluamme suojella tällaiselta. Saattaa itkeä päiviä. Ap
Antakaa vain kohdata todellisuus. Mun vanhemmat siloitteli kaikkea tuollaista ja nyt mulla on hirveät itsetunto-ongelmat, koska aikuisena kävi ilmi etten ole hyvä oikeastaan missään enkä edes keskinkertainen monessakaan asiassa.
Omille lapsilleni olen yrittänyt realistisesti kertoa missä he ovat hyviä. Ihan siksi että tietävät itse omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Aika harva ihminen on hyvä missään. Tosi moni on huono jossain. Kaikista ei voi tulla mitä vaan, eikä monesta tule juuri mitään. Se ei tarkoita etteikö voisi onnistua tai olla onnellinen.
Tulee ihan omat vanhemmat mieleen jotka aina vähätteli mun ongelimani ja hyssytteli että kaikki on hyvin, älähän nyt hermoile. Vaikka olisin tarvinnut syväluotaavaa keskusteluapua ja puuttumista itsetunto-ongelmiin ja muihin mitä silloin oli.
hyvä että on kilpailua, niin ei kakista tule yhtö patalaiskoja kuin alpittajan lapsesta.