Lue keskustelun säännöt.
Pitkä suhde takana, kaipaan ensihuumaa ja kaikkia "ekoja kertoja" uudessa suhteessa.
28.12.2022 |
Miten tästä tunteesta pääsisi eroon? Meillä on mieheni kanssa ihan kaikinpuolin hyvä ja onnellinen avioliitto ja lapset, talot ja lemmikit. Siis ihan perussetti. Onko tämä sitten keski-iän kriiseilyä, vai mitä, mutta olen alkanut ihan hirveästi haikailla sellaista ensihuumaa jota uuden kumppanin kanssa koetaan. Tai vaikka se tunne, kun on juuri menty kihloihin - vatsanpohjassa kutittelee onnesta jne. Kaikki toteamukset siitä, että rakastu kumppaniisi uudestaan ovat niin latteita, miten se käytännössä tapahtuu? Olemme jo kokeneet kaikki asiat yhdessä, no eläköitymistä lukuunottamatta.
Kommentit (78)
Just makoilin miehen kainalossa eilen ja pohdin miten silloin joskus televisiota ei kuullut siltä sydämen jyskytykseltä kun katsottiin tv:tä sylikkäin. Ja ihan säännöllisesti kaipailee sitä alkuhuumaa ym
Yleensä tyydyn siihen, että edelleen muistan selkeästi millaista se oli. Ja siihen tietoon, että uuden kanssakin se loppuu aikanaan. Eli turha vaihtaa hyvää miestä muutamien viikkojen jännityksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa meille vieläkin valehdellaan, että se intohimo omaa kumppani kohtaan säilyy, jos vaan on oikea kumppani. Ei säily, ei ainakaan tavallisen tallukan suhteessa. Suhde muuttuu ystävyydeksi ja niin sen kai kuuluu mennäkin. Jos viihdyt kumppanisi kanssa, hän on olkapääsi, on sinulla kaikki mitä tarvitset. Jos kaipuu himoon iskee, lue sitten vaikka se harlekiini.
Oisko sit aika erota,voi vaikka tulla se unelmien prissi vastaan,kannattaa aina kokeilla!
Olihan se ensihuuma kamalaakin. Ei saanut unta, vessassa ei kehdannut käydä. Maailma romahti finnistä tai yhdestä liikakilosta. Nyt se ei varmaan enää tykkää musta 😭
Vierailija kirjoitti:
Siihen omaan kumppaniin voi rakastua uudestaan korkeintaan silloin jos on jo erottu. Siinä saman katon alla arjen keskellä ei kyllä kukaan taatusti rakastu uudelleen samaan tyyppiin.
Nuo on ap ihan normaaleja tunteita pitkässä liitossa. Kokeilkaa olla vähän aikaa erillään tai kokeilkaa vapaata suhdetta.
Höpö höpö. Sinä voit naida ketä huvittaa, mutta normaalissa rakastavassa parisuhteessa oleva ihminen ei niin tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on seksiä, siis kaikki periaatteessa toimii hyvin. Tiedän, että olen onnekas kun olen löytänyt hyvän miehen, hyvän isän lapsillemme, turvallisen ja fiksun. Mutta eihän sitä ihminen ajatuksilleen mitään voi, ja kai niitä näin anonyymisti saa vähän purkaakin. En ajatellut mennä "tinderiin jakamaan persettä", kiitos vaan ehdotuksesta. Ap
Harmi ettei miehesi ole ollut yhtä onnekas
Mistäköhän tiedät mitä apn mies ajattelee? Ihan normaalia tuntea kaikenlaisia tunteita. Eri asia sitten jos niille alkaa tehdä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia on olemassa elämää piristävä harmiton flirtti
Ja mielikuvitus.
Minä ainakin kuvittelen mitä hurjimpia romanttisia tarinoita päivät pitkät, jos on ap:n kuvaama olo. Sijoitan ne fantasiamaailmaan tai johonkin muuhun aikakauteen, ettei tarvitse välittää vähääkään realiteeteista.
Tosielämässä varmaan kuolisin jännityksestä, jos pitäisi ruveta nyt jotakuta muuta tapailemaan, 17 vuoden jälkeen.
Ihan sama minulla! Jännä kun tuo kirjoituksesi olisi voinut olla minun kirjoittamani!
Minulla on pitkä parisuhde mieheni kanssa ja matkalla on ollut mäkistä, mutta 90% parisuhteemme on todella hyvä. Jotain pientä hippusta kaipaan kuitenkin arkeani piristämään ja sen saan mielikuvituksestani.
Muistan kuinka jo ihan nuorena teininä luin todella paljon ja sain kirjoista paljon erilaisia ideoita, joita lähdin sitten miettimään. Itse olin tietenkin aina sankaritar. Siitä lähtien on mielikuvitus ollut aina ilonani. Olen näiden vuosien aikana ollut vaikka minkälaisissa tarinoissa ja jotkut tarinat saattavat kestää kuukausia, jopa pari vuotta, ennen kuin aihe on kaluttu loppuun. Minulla ei ole koskaan yksinäistä hetkeä ja jos herään yöllä, niin mielikuvitustarina lähtee heti jatkumaan mielessäni.
En kerro tarinoistani koskaan kenellekään. Joskus nuorena kirjoitin niitä ylös ja olen harkitsin joskus jopa niiden julkaisemista, mutta ei, en enää. Ne ovat minun ikiomia satuja.
Täällä kolmas, jolla sama tapa! Ja ihan samat mietteet julkaisemisestakin. Oman pään kanssa on aina riittänyt ajanvietettä 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien näiden vuosien jälkeen tuo kumppani yhä haluaa minua. Onhan se aika uskomatonta. Ehkä tuo työpaikan komistuskin minua painaisi ja painaisi ehkä toisenkin kerran, mutta mummotautioikkujani tuskin enää kestäisi. Tuskin pitelisi sairasvuoteella kädestänikään, vaan etsisi jo jonkun uuden.
Joskus kannattaa aina muistella, mitä itsellään on, kun tylsyys iskee.
Muuttakaa eri alueelle, vaihtakaa asumismuotoa, pitäkää sapattivapaata ja reppureissatkaa Aasian tai Etelä-Amerikan halki, menkää puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöhön Afrikkaan, ajakaa Route 66 päästä päähän, vaihtakaa ammattia, aloittakaa uusi yhteinen harrastus tmv. Onhan niitä nyt monia tapoja hankkia uusia yhteisiä kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia on olemassa elämää piristävä harmiton flirtti
Ja mielikuvitus.
Minä ainakin kuvittelen mitä hurjimpia romanttisia tarinoita päivät pitkät, jos on ap:n kuvaama olo. Sijoitan ne fantasiamaailmaan tai johonkin muuhun aikakauteen, ettei tarvitse välittää vähääkään realiteeteista.
Tosielämässä varmaan kuolisin jännityksestä, jos pitäisi ruveta nyt jotakuta muuta tapailemaan, 17 vuoden jälkeen.
Ihan sama minulla! Jännä kun tuo kirjoituksesi olisi voinut olla minun kirjoittamani!
Minulla on pitkä parisuhde mieheni kanssa ja matkalla on ollut mäkistä, mutta 90% parisuhteemme on todella hyvä. Jotain pientä hippusta kaipaan kuitenkin arkeani piristämään ja sen saan mielikuvituksestani.
Muistan kuinka jo ihan nuorena teininä luin todella paljon ja sain kirjoista paljon erilaisia ideoita, joita lähdin sitten miettimään. Itse olin tietenkin aina sankaritar. Siitä lähtien on mielikuvitus ollut aina ilonani. Olen näiden vuosien aikana ollut vaikka minkälaisissa tarinoissa ja jotkut tarinat saattavat kestää kuukausia, jopa pari vuotta, ennen kuin aihe on kaluttu loppuun. Minulla ei ole koskaan yksinäistä hetkeä ja jos herään yöllä, niin mielikuvitustarina lähtee heti jatkumaan mielessäni.
En kerro tarinoistani koskaan kenellekään. Joskus nuorena kirjoitin niitä ylös ja olen harkitsin joskus jopa niiden julkaisemista, mutta ei, en enää. Ne ovat minun ikiomia satuja.
Täällä kolmas, jolla sama tapa! Ja ihan samat mietteet julkaisemisestakin. Oman pään kanssa on aina riittänyt ajanvietettä 😁
Hauska juttu, tosi kiva kuulla, että muillakin on samoja juttuja! 😀
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten tuohon auttaa esim. matkustus jonnekin jännittävään paikkaan ja yleensäkin uudet harrastukset, juhlat yms joko pariskuntana, toisen parin kanssa neljästään tai ihan vaikka yksin.
Itse tosin sorrun aina uusiin ihastuksiin työkavereiden kanssa.
Miksi mainitsemasi jutut onnistuvat vain pariskuntana, toisen pariskunnan kanssa tai yksin? Jos ap viettäisi aikaa jonkun sinkun tai pariskunnan osapuolen kanssa niin korruptoisiko se täysin? Ai luoja tämä palsta on joskus naurettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa eri alueelle, vaihtakaa asumismuotoa, pitäkää sapattivapaata ja reppureissatkaa Aasian tai Etelä-Amerikan halki, menkää puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöhön Afrikkaan, ajakaa Route 66 päästä päähän, vaihtakaa ammattia, aloittakaa uusi yhteinen harrastus tmv. Onhan niitä nyt monia tapoja hankkia uusia yhteisiä kokemuksia.
Onko avioliitossa omat kokemukset täysin kielletty? Luojalle kiitos etten ikinä joutunut naimisiin. Elämän päätös.
Vierailija kirjoitti:
Joka väittää ettei kaipaa ihastumista ja ensisuudelmaa, valehtelee.
Minä ratkaisen asian niin että flirttailen ja ihastunun vapaasti, kuitenkin niin etten tee mitään puolisoani loukkaavaa.
En usko häneen rakastuvani enää uudelleen, mitä sekin tarkoittaa. Ehkäpä jos olisimme hyvin pitkän ajan erossa, olisi sekin mahdollista.
Olet tosi inhottava. Entä he jotka nyt vasta etsivät kumppania. Sinä flirttailet ja annat ymmärtää olevasi vapaa. Jotenkin sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lievä pikästyminen tarkoittaa vain että kaikki on hyvin. Tehkää vaikka joku erilainen matka, mielestäni se aina palauttaa niitä alkuaikojen hauksoja tunteita kun reissaa ja arki on kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka väittää ettei kaipaa ihastumista ja ensisuudelmaa, valehtelee.
Minä ratkaisen asian niin että flirttailen ja ihastunun vapaasti, kuitenkin niin etten tee mitään puolisoani loukkaavaa.
En usko häneen rakastuvani enää uudelleen, mitä sekin tarkoittaa. Ehkäpä jos olisimme hyvin pitkän ajan erossa, olisi sekin mahdollista.
Olet tosi inhottava. Entä he jotka nyt vasta etsivät kumppania. Sinä flirttailet ja annat ymmärtää olevasi vapaa. Jotenkin sairasta.
Munkin mielestä itsekeskeistä ja lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ratkaissut tilanteen hankkimalla sivusuhteen. Nyt saan tavallaan kaiken ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
Kaikki osapuolet 😂 Tietävätkö nämä osapuolet toisistaan ja miten olet varmistanut heidän tyytyväisyytensä? Ainoa tyytyväinen tässä kuviossa on neropatti itse!
Jos sinun puolisona saisin tietää tuosta, lähtisin eilen lopullisesti
Oli se suhteen alkuaikakin ihanaa, mutta en haluaisi kuitenkaan olla enää siinä tilanteessa. Minusta on vielä mukavampaa, kun suhde on kestänyt näin kauan. Nyt ainakin tietää, että suhde ei loppunut lyhyeen. Eikä rakkaus ole vähentynyt, vaikka ei se ole kyllä kasvanutkaan kun oli jo alussa niin suurta.