Mitä asioita et ikinä tekisi ammatissasi/työssäsi nähtyjen asioiden vuoksi?
Tällaisia kiertää Instagramissa lähinnä terveydenhuollon ihmisten kertomina, mutta näitä on mielenkiintoista kuulla muutenkin!
Olen sosiaalityöntekijä enkä ikinä suostuisi järjestelyyn, jossa puolisoni hoitaa (tai "hoitaa", sehän tässä on riskinä) kaikki perheemme raha-asiat eikä minulla ole mitään tietoa siitä, millä tolalla asiat ovat. Parhaissa tapauksissa näissä on vielä ainoastaan yhteinen tili, ei omia tilejä kuin korkeintaan sillä asioita huonosti hoitavalla osapuolella. Ei ole ihan yksi tai kaksi tapausta, kun jonkun säntillistä elämää elävän henkilön palkat ja etuudet on pelattu tai pyöritetty ties mihin hämäriin säätöihin ja asumiskulut, vakuutukset, sähkölaskut ja jopa lasten harrastukset jääneet maksamatta.
Kommentit (642)
En joisi hotellien vesilaseista. Lisäksi desinfioisin kaikki hanat, kaukosäätimet yms.
Eihän tässä ketjussa ole mitään järkeä, kun suurin osa ei tajua kertoa sitä omaa ammattiaan!!!
Vaatisi saada kirjoittaa itse uudelleen minusta kirjoitettua lehtijuttua. Lähettelisi korjauksia ja muokkauksia loputtomasti toimittajalle jo kerran tehtyyn juttuun. Luetuttaisi minusta kirjoitettua haastattelua ystävilläni, sukulaisillani ja pomollani, ja lähettäisi kaikkia heidän tekemiään korjauksia juttuun. Vaatisi saada otsikoida haastatteluani itse, vaatisi saada valita julkaistavat kuvat... En kertoisi toimittajalle asioita ja tapahtumia aloittamalla "älä tätä laita sitten juttuun, mutta..."
Jep, olen lehden toimittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää ikinä moiti niitä, jotka tekevät pilaa sosiaalialan asiakkaista. Ala on niin raskas, että huumorin kautta pärjää. Siinä kohtaa kun joku on neljästi yrittänyt kahden päivän aikana itsemurhaa ei hirveästi enää surkuttelulla pysy työkykyisenä.
Ja vaaleanpunaista elämää eläneet hempeilijät voivat jättää vastaamatta.
Jos sinulla on tarve tehdä pilaa jonkun itsemurhayrityksestä, olet täysin väärällä alalla. Musta huumori on tarpeen raskaissa tehtävissä, mutta toisen ihmisen kustannuksella sen ei silti tarvitse tapahtua. Toivottavasti ymmärrät hakeutua muihin hommiin.
Oletko koskaan käynytkään psyk.osastolla?
Kyllä siellä on välillä juuri tuollaista huumoria, ja entäs sitten? Jos ei kestä,ei kestä varmasti potilaitakaan.
Kyllä itsemurhayrityksestä vitsailu kertoo ihmisen empatiakyvyttömyydestä, vaikka kuinka olisi raskas homma. Tai sitten on niin leipääntynyt, että kannattaisi vaihtaa alaa. Sivusta seurannut, että esim. psykiatrisella on aikamoisia k-päitä töissä. Että ei se 'musta huumori' pysy siellä kahvihuoneessa, vaan se sama paska asenne valuu sieltä myös potilaiden niskaan. Vaihtakaa ihan oikeasti alaa.
Fakta on kutienkin se, että ilman huumoria kaikki työ olisi täyttä paskaa koko ajan. Huumorin avulla moni selviää päivästä toiseen töissään. Alalla kuin alalla vitsaillaan rankoistakin aiheista, poikkeusta siihen ei ole olemassa. Minä työskentelen patologina ja me vitsailemme ruumiinavausten yhteydessäkin. Aluksi vitsit olivat todella vähissä, mutta ruumiiden näkemiseen ja käsittelyyn tottuu ja lopulta siitä tulee osa arkea. Silloin myös vitsailu alkaa. Jos obduktion aikana pitäisi aina olla vakavana ja surkutella ihmisten kohtaloa, niin sitä hommaa ei kenenkään pää kauaa kestäisi.
Toivon todella että ette vitsimielessä häpäise ruumista. Mielestäni ihmisessä on jokin vika jos pitää tehdä pilkkaa heikommassa asemassa olevasta.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi uusperheeseen. Jos tästä nyt ero tulisi, niin yksin sinnittelisin siihen että nuorin muuttaa omilleen. Vanhemmilla on lähes poikkeuksetta valoisampi käsitys lasten sopeutumisesta kuin lapsella itsellään.
Voihan se noinkin olla, mutta ei ne lapset siitä myöskään rikki mene, jos on terve itsetunto. Omat lapseni ovat sopeutuneet uuteen suhteeseeni erinomaisesti. Kun uutta suhdetta oli jo kestänyt vuoden ja avioerostakin oli reilusti yli tuon, kysyi lapseni hoitaja että olemmeko todella eronneet exäni kanssa. Asia ei ollut tullut puheeksi hänen kanssaan missään vaiheessa ja hänen mukaansa lapseni ei tuonut asiaa mitenkään ilmi (pidin exän sukunimen, sillä halusin olla saman niminen lasteni kanssa). Vasta kun ilmoitin uuden kumppanini yhdeksi mahdolliseksi hoidosta hakijaksi, oli tämä käynyt hoitajalle selville. Vanhempi lapsi oli eromme aikaan alakoulussa ja eipä se hänelläkään näkynyt vaikkapa arvosanoissa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tässä ketjussa ole mitään järkeä, kun suurin osa ei tajua kertoa sitä omaa ammattiaan!!!
Ei kai se ammatti tässä ole tärkeintä, vaan ne viisaudet jotka ammatissa on opittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää ikinä moiti niitä, jotka tekevät pilaa sosiaalialan asiakkaista. Ala on niin raskas, että huumorin kautta pärjää. Siinä kohtaa kun joku on neljästi yrittänyt kahden päivän aikana itsemurhaa ei hirveästi enää surkuttelulla pysy työkykyisenä.
Ja vaaleanpunaista elämää eläneet hempeilijät voivat jättää vastaamatta.
Jos sinulla on tarve tehdä pilaa jonkun itsemurhayrityksestä, olet täysin väärällä alalla. Musta huumori on tarpeen raskaissa tehtävissä, mutta toisen ihmisen kustannuksella sen ei silti tarvitse tapahtua. Toivottavasti ymmärrät hakeutua muihin hommiin.
Oletko koskaan käynytkään psyk.osastolla?
Kyllä siellä on välillä juuri tuollaista huumoria, ja entäs sitten? Jos ei kestä,ei kestä varmasti potilaitakaan.
Kyllä itsemurhayrityksestä vitsailu kertoo ihmisen empatiakyvyttömyydestä, vaikka kuinka olisi raskas homma. Tai sitten on niin leipääntynyt, että kannattaisi vaihtaa alaa. Sivusta seurannut, että esim. psykiatrisella on aikamoisia k-päitä töissä. Että ei se 'musta huumori' pysy siellä kahvihuoneessa, vaan se sama paska asenne valuu sieltä myös potilaiden niskaan. Vaihtakaa ihan oikeasti alaa.
Fakta on kutienkin se, että ilman huumoria kaikki työ olisi täyttä paskaa koko ajan. Huumorin avulla moni selviää päivästä toiseen töissään. Alalla kuin alalla vitsaillaan rankoistakin aiheista, poikkeusta siihen ei ole olemassa. Minä työskentelen patologina ja me vitsailemme ruumiinavausten yhteydessäkin. Aluksi vitsit olivat todella vähissä, mutta ruumiiden näkemiseen ja käsittelyyn tottuu ja lopulta siitä tulee osa arkea. Silloin myös vitsailu alkaa. Jos obduktion aikana pitäisi aina olla vakavana ja surkutella ihmisten kohtaloa, niin sitä hommaa ei kenenkään pää kauaa kestäisi.
Toivon todella että ette vitsimielessä häpäise ruumista. Mielestäni ihmisessä on jokin vika jos pitää tehdä pilkkaa heikommassa asemassa olevasta.
Eihän se raato ole kukaan heikommassa asemassa oleva. Jos on ollut, niin ei ainakaan ole enää.
Vierailija kirjoitti:
En jättäisi hotellihuonetta epäsiistiksi jäljiltäni. En mä nyt sitä siivoa lähtiessäni mutta mietin kyllä kuinka helpottaa siivoojan työtä.
Olin kerroshoitaja ja tajusin kuinka minuuttiaikataulutettua se työ on.
Mä kun käyn erään kaverin kanssa reissussa (Saksa, Tallinna) niin me suunnilleen siivotaan hotellihuone 😁
Kauhulla katsotaan miten epäsiisteiksi ihmiset jättää hotellihuoneet ja laivahytit. En saisi huonetta edes niin epäsiistiksi kahdessa viikossa kuin mitä jotkut kahden yön risteilyllä.
En koskaan luottaisi tippakaan evankelisluterilaisen kirkon pappiin. En tosin varmasti kyllä minkään muunkaan uskontokunnan vastaavaan olentoon.
Ette usko mitä sakkia nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan yrittäisi itsem urhaa parasetamolilla.
Eipä oikein millään lääkkeellä, voi jäädä aivovamma ja olet muiden hoidettavana lopun ikäsi.
Miksi ei voi olla käsikaupassa sellaisia lääkkeillä joilla lähtee? Jää aika vähän helppoja ja siistejä tapoja hoitaa homma jos lääkkeet eivät käy.
Voihan ostaa esimerkiksi parasetamolia usemman pakkauksen eri apteekeista. Luulisi että jollain sadalla grammalla olisi jotain vaikutusta. Helpompi tapa on juoda metanolia vaikka puoli litraa tai litra. Elegantti tapa on tietysti mennä junan alle.
Panodolilla on erittäin helppo tappaa itsensä jo pienillä annoksella!!!
Täällä tarkoitettiin sitä, että panadolilla elottomaksi menemiseen voi vain mennä pitkäkin aika ja siinä ajassa kerkeää katua päätöstään useasti. Kun kehon tuottamat myrkyt panadolia vastaan alkaa, ei siihen ole olemassa vastalääkettä. Panadolilla itsensä tappaminen on siis tuskallista ja hidasta, mutta jo aika pienellä annoksella varmaa!!!
Tästä pitäisi puhua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En abortoisi lastani kehitysvamman takia
Miksi näin paljon alanuolia? Kysyttiin mitä et tekisi ja minä vastasin.
En nojailisi vanhojen kerrostalojen parvekkeiden kaiteisiin. Osalle parvekkeista en edes menisi seisomaan.
Betoni- ja teräsrakenneasiantuntija
Onhan näitä
- en toisi pieniä lapsia sairaalaan osastolle katsomaan sairasta mummua tai pappaa jollei ole ihan viime hetket käsillä, sairaala ei ole steriili paikka vaan sieltä voi pahimmassa tapauksessa saada viemisinä jonkun taudin kotiin (ja lapsilla on tapana käpälöidä pintoja ja ryömiä lattioilla ennen kuin kädet joutavat suuhun)
- en käyttäisi omaisena potilas-WC:tä vaikka huoneessa olisi vain se yksi potilas
- en yrittäisi itsemurhaa panadolilla tai oikeastaan muillakaan lääkkeillä
- en valittaisi tai rähjäisi huonosta hoidosta yksittäiselle hoitajalle, vaan jättäisin osastolle yleistä palautetta hoitojakson jälkeen (osastoilla yleensä on palauteboksi)
Sairaanhoitaja
En tartuttaisi lapsilleni kariesbakteeria ja huolehtisin itse lasteni hampaiden harjauksesta 10-vuotiaaksi asti.
Sillä tavoin hampaiden reikiintyminen olisi helposti estettävissä. Kariesbakteeri tarttuu syljen välityksellä. (Esimerkiksi, jos aikuinen syöttää lasta samalla haarukalla, jolla syö itse.)
Suuhygienisti
En kyllä menisi töihin ainakaan.