Lue keskustelun säännöt.
Voiko parisuhde toimia, jos ei ole yhteisiä harrastuksia?
27.12.2022 |
Onko kenelläkään kokemusta sellaisesta suhteesta? Itse epäröin, että mies alkaa pitää minua taakkana, kun en ole kiinnostunut samoista asioista. Mies vakuuttaa, ettei se haittaa.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Kunhan on runsaasti hyvää seksiä.
Sitä on kyllä :) Mietin vain juuri, että olikohan mies pettynyt, kun joutui laskettelemaan yksin ja minä odotin hotellilla. Muuten matka oli hieno ja mukava. En halua, että hän turhautuu tai alkaa kaivata toisenlaista tyttöystävää.
ApEn mä itsekään kyllä haluaisi suhdetta jossa toinen odottaa (vaikka hotellilla) kun mä harrastan, menen ja teen.
Ja siis itsekään en laskettele eli seuraa ei mies olisi rinteeseen saanut, mutta mä olisin mennyt hiihtämään murtsikkaa.
Siis vietin aikaa hotellilla, en ollut pitkästynyt. Onko sillä siis merkitystä, mitä toinen tekee sillä aikaa, kun itse harrastaa omiaan? Sitä juuri pelkään, että mies odottaa minun olevan juuri tietynlainen.
Ap
Silloin sillä on merkitystä, jos alat nalkuttamaan, että taas sä menet ja taas mulla ei oo mitään tekemistä, taas mä oon yksin.
Mutta, jos tilanne on sulle ok, sulla on tekemistä, kun toinen tekee omiaan, niin varmaan ihan ok. Meillä ainakin toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Kunhan on runsaasti hyvää seksiä.
Sitä on kyllä :) Mietin vain juuri, että olikohan mies pettynyt, kun joutui laskettelemaan yksin ja minä odotin hotellilla. Muuten matka oli hieno ja mukava. En halua, että hän turhautuu tai alkaa kaivata toisenlaista tyttöystävää.
ApEn mä itsekään kyllä haluaisi suhdetta jossa toinen odottaa (vaikka hotellilla) kun mä harrastan, menen ja teen.
Ja siis itsekään en laskettele eli seuraa ei mies olisi rinteeseen saanut, mutta mä olisin mennyt hiihtämään murtsikkaa.
Siis vietin aikaa hotellilla, en ollut pitkästynyt. Onko sillä siis merkitystä, mitä toinen tekee sillä aikaa, kun itse harrastaa omiaan? Sitä juuri pelkään, että mies odottaa minun olevan juuri tietynlainen.
ApSilloin sillä on merkitystä, jos alat nalkuttamaan, että taas sä menet ja taas mulla ei oo mitään tekemistä, taas mä oon yksin.
Mutta, jos tilanne on sulle ok, sulla on tekemistä, kun toinen tekee omiaan, niin varmaan ihan ok. Meillä ainakin toimii.
Tuollainen nalkuttaminen ja toisen menemisistä valittaminen ei johdu erilaisista harrastuksista vaan se on toisen kontrollointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyyppi on päivät töissä ja illat harrastuksissa, niin yhdessäolokin on lähinnä kalenteriin aikataulutettu harrastus.
No ei kellään riitä harrastuksia vkon jokaiselle illalle.
Ja ollaanhan sitä yhdessä ja avioliitossa, vaikka molemilla on kolmivuoro työt.
Ei sitä yhteistä aikaa silloinkaan jää siihen kiehnäämiseen, silittelyyn eikä edes yhteisiin öihin aina.
Ja tälläisillä on vielä lapsikin tai pari.Kummasti vaan heidänkin liitot kestävät ja pysyvät pystyssä, vaikka todellista yhteistä aikaa on kunnolla vain lomilla.
Kyllä muuten on ihmisiä joilla riittää harrastuksia joka illalle ja lomille myös. Vuorotyössä käynti on oikeastaan vähän eri juttu kuin harrastuksissa, se että lähtee omasta halustaan harrastamaan yhdessäolon sijaan on henkiseltä kannalta eri asia kuin työvuoroon lähteminen. Toinen on aktiivinen valinta, toinen olosuhteiden pakko. Ja kyllähän se yhteisen ajan puute hiertää näissä vuorotyöläissuhteissakin. Mutta on yksilöllistä mikä sopii kenellekin, toiset kaipaa sitä yksinoloa eikä niinkään yhdessä tekemistä.
Yksin olon ja yhdessä tekemisen lisäksi on myös sellainen asia kuin yhdessä oleminen. Minä en ainakaan hae parisuhteesta harrastuskaveria, vaan haen seuraa, ja koen, että oikean ihmisen kanssa ei edes tarvitse tehdä mitään erityistä, kun ajanvietto jo tuntuu merkitykselliseltä. Ihan vaan aamukahvin juominen yhdessä ja juttelu on merkityksellistä yhdessäoloa. Ja kun seksissä ollaan samanhenkisiä ja tykätään kokeilla asioita, niin siinähän sitä olisi yksi yhteinen "harrastus" josta riittää iloa ja vaihtelua.
Mutta entäs jos se toinen ei halua juoda yhdessä aamukahvia vaan lähteä laavulle taikka kahvilaan juomaan sen? Tai herää monta tuntia aiemmin ehtiäkseen salille ja hiihtolenkille ja ei edes tykkää mistään kahvista tai aamiaisesta. Sitä aikaa yhdessä olemiselle ei vaan välttämättä jää juurikaan, jos toinen on kovin menevä eikä yhteisiä tekemisiä ole.
Jos toisella ei ole aikaa suhteelle, ei silloin ole ongelmana se, jos hän ei tykkää kahvista tai jos yhteisiä harrastuksia ei ole, vaan silloin ongelmana on se, että hänellä ei ole aikaa suhteelle. Ei se tilannetta pelasta, vaikka molemmat tykkäisivät käydä salilla ja hiihtämässä - silloinhan kyseessä on vain harrastuskaveri. Kyllä useimmille ihmisille parisuhde tarkoittaa ihan muuta kuin vain sitä että käydään yhdessä urheilemassa.
Miksi parisuhde ei voisi olla sellainen jossa harrastetaan paljon yhdessä, eikä juuri oleskella kotona? Mikä vika siinä nyt muka on? Toki se vaatii että molemmille sopii. Ja joo varmasti joillekin sopii myös se ettei muuta yhteistä ole kuin se seksi ja aamukahvihetki, mutta esim. minulle se ei riittäisi. Lähtökohtaisesti tässä pitäisi olla suht samoilla linjoilla että mitä parisuhde itse kenellekin tarkoittaa ja mitä siltä kaipaa, minkä verran sitä yhdessä oloa ja tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Kunhan on runsaasti hyvää seksiä.
Sitä on kyllä :) Mietin vain juuri, että olikohan mies pettynyt, kun joutui laskettelemaan yksin ja minä odotin hotellilla. Muuten matka oli hieno ja mukava. En halua, että hän turhautuu tai alkaa kaivata toisenlaista tyttöystävää.
ApEn mä itsekään kyllä haluaisi suhdetta jossa toinen odottaa (vaikka hotellilla) kun mä harrastan, menen ja teen.
Ja siis itsekään en laskettele eli seuraa ei mies olisi rinteeseen saanut, mutta mä olisin mennyt hiihtämään murtsikkaa.
Siis vietin aikaa hotellilla, en ollut pitkästynyt. Onko sillä siis merkitystä, mitä toinen tekee sillä aikaa, kun itse harrastaa omiaan? Sitä juuri pelkään, että mies odottaa minun olevan juuri tietynlainen.
ApSilloin sillä on merkitystä, jos alat nalkuttamaan, että taas sä menet ja taas mulla ei oo mitään tekemistä, taas mä oon yksin.
Mutta, jos tilanne on sulle ok, sulla on tekemistä, kun toinen tekee omiaan, niin varmaan ihan ok. Meillä ainakin toimii.Tuollainen nalkuttaminen ja toisen menemisistä valittaminen ei johdu erilaisista harrastuksista vaan se on toisen kontrollointia.
Kyllä se voi johtua myös siitä, että kokee ettei toinen välitä kun valitsee aina ne omat menonsa. Eli lopunviimeksi kyse on juuri erilaisista mielenkiinnonkohteista ja toiveista jotka eivät kohtaa. Ei kukaan ala huvikseen nalkuttamaan, aina siihen on joku syy.
Rajoittava tekijä on yleensä aika.
Vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, viikossa rajallinen määrä vapaapäiviä, vuodessa rajallinen määrä lomaviikkoja.
Jos kummallakin on oma, ehkä paljonkin aikaa vievä harrastus tai useampia niin helposti käy niin että ainut yhteinen tekeminen on lähinnä sitä pakollisen arjen suorittamista ja pikaiset heipat ovensuussa, varsinkin jos kuvioissa on vielä lapset omine tarpeineen. Jos se on kummallekin ok, niin ongelmaa ei tietenkään ole, mutta helposti tuollaisessa tilanteessa toisesta etääntyy ja parisuhde jää aika ohkaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyyppi on päivät töissä ja illat harrastuksissa, niin yhdessäolokin on lähinnä kalenteriin aikataulutettu harrastus.
No ei kellään riitä harrastuksia vkon jokaiselle illalle.
Ja ollaanhan sitä yhdessä ja avioliitossa, vaikka molemilla on kolmivuoro työt.
Ei sitä yhteistä aikaa silloinkaan jää siihen kiehnäämiseen, silittelyyn eikä edes yhteisiin öihin aina.
Ja tälläisillä on vielä lapsikin tai pari.Kummasti vaan heidänkin liitot kestävät ja pysyvät pystyssä, vaikka todellista yhteistä aikaa on kunnolla vain lomilla.
Kyllä muuten on ihmisiä joilla riittää harrastuksia joka illalle ja lomille myös. Vuorotyössä käynti on oikeastaan vähän eri juttu kuin harrastuksissa, se että lähtee omasta halustaan harrastamaan yhdessäolon sijaan on henkiseltä kannalta eri asia kuin työvuoroon lähteminen. Toinen on aktiivinen valinta, toinen olosuhteiden pakko. Ja kyllähän se yhteisen ajan puute hiertää näissä vuorotyöläissuhteissakin. Mutta on yksilöllistä mikä sopii kenellekin, toiset kaipaa sitä yksinoloa eikä niinkään yhdessä tekemistä.
Yksin olon ja yhdessä tekemisen lisäksi on myös sellainen asia kuin yhdessä oleminen. Minä en ainakaan hae parisuhteesta harrastuskaveria, vaan haen seuraa, ja koen, että oikean ihmisen kanssa ei edes tarvitse tehdä mitään erityistä, kun ajanvietto jo tuntuu merkitykselliseltä. Ihan vaan aamukahvin juominen yhdessä ja juttelu on merkityksellistä yhdessäoloa. Ja kun seksissä ollaan samanhenkisiä ja tykätään kokeilla asioita, niin siinähän sitä olisi yksi yhteinen "harrastus" josta riittää iloa ja vaihtelua.
Mutta entäs jos se toinen ei halua juoda yhdessä aamukahvia vaan lähteä laavulle taikka kahvilaan juomaan sen? Tai herää monta tuntia aiemmin ehtiäkseen salille ja hiihtolenkille ja ei edes tykkää mistään kahvista tai aamiaisesta. Sitä aikaa yhdessä olemiselle ei vaan välttämättä jää juurikaan, jos toinen on kovin menevä eikä yhteisiä tekemisiä ole.
Jos toisella ei ole aikaa suhteelle, ei silloin ole ongelmana se, jos hän ei tykkää kahvista tai jos yhteisiä harrastuksia ei ole, vaan silloin ongelmana on se, että hänellä ei ole aikaa suhteelle. Ei se tilannetta pelasta, vaikka molemmat tykkäisivät käydä salilla ja hiihtämässä - silloinhan kyseessä on vain harrastuskaveri. Kyllä useimmille ihmisille parisuhde tarkoittaa ihan muuta kuin vain sitä että käydään yhdessä urheilemassa.
Miksi parisuhde ei voisi olla sellainen jossa harrastetaan paljon yhdessä, eikä juuri oleskella kotona? Mikä vika siinä nyt muka on? Toki se vaatii että molemmille sopii. Ja joo varmasti joillekin sopii myös se ettei muuta yhteistä ole kuin se seksi ja aamukahvihetki, mutta esim. minulle se ei riittäisi. Lähtökohtaisesti tässä pitäisi olla suht samoilla linjoilla että mitä parisuhde itse kenellekin tarkoittaa ja mitä siltä kaipaa, minkä verran sitä yhdessä oloa ja tekemistä.
Tottakai voi olla, mutta tuskin silloinkaan parisuhteen ainoa sisältö on se harrastaminen. En usko, että pelkkä seksi ja aamukahvikaan koko sisällöksi riittää - muutenhan se olisi pelkkä seksisuhde. Vähän samoin kuin pelkkä harrastaminen ilman mitään muuta suhdesisältöä olisi pelkkä harrastussuhde, vähän kuin harrastuskaveruus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin voi. Kunhan on runsaasti hyvää seksiä.
Sitä on kyllä :) Mietin vain juuri, että olikohan mies pettynyt, kun joutui laskettelemaan yksin ja minä odotin hotellilla. Muuten matka oli hieno ja mukava. En halua, että hän turhautuu tai alkaa kaivata toisenlaista tyttöystävää.
ApEn mä itsekään kyllä haluaisi suhdetta jossa toinen odottaa (vaikka hotellilla) kun mä harrastan, menen ja teen.
Ja siis itsekään en laskettele eli seuraa ei mies olisi rinteeseen saanut, mutta mä olisin mennyt hiihtämään murtsikkaa.
Siis vietin aikaa hotellilla, en ollut pitkästynyt. Onko sillä siis merkitystä, mitä toinen tekee sillä aikaa, kun itse harrastaa omiaan? Sitä juuri pelkään, että mies odottaa minun olevan juuri tietynlainen.
ApSilloin sillä on merkitystä, jos alat nalkuttamaan, että taas sä menet ja taas mulla ei oo mitään tekemistä, taas mä oon yksin.
Mutta, jos tilanne on sulle ok, sulla on tekemistä, kun toinen tekee omiaan, niin varmaan ihan ok. Meillä ainakin toimii.Tuollainen nalkuttaminen ja toisen menemisistä valittaminen ei johdu erilaisista harrastuksista vaan se on toisen kontrollointia.
Kyllä se voi johtua myös siitä, että kokee ettei toinen välitä kun valitsee aina ne omat menonsa. Eli lopunviimeksi kyse on juuri erilaisista mielenkiinnonkohteista ja toiveista jotka eivät kohtaa. Ei kukaan ala huvikseen nalkuttamaan, aina siihen on joku syy.
Niin, se syy on oma KOKEMUS siitä että toinen valitsee omat menonsa. Eli jos minun kumppanini valittaisi minulle siitä, että luen paljon se aika on häneltä pois, olisihan tuokin hänelle ihan oikea kokemus. Mutta se olisi silti minun kontrolloimistani, oman ajankäyttöni ja lukemiseni rajoittamista. Tällaisessa tapauksessa pitäisi vain todeta, että emme sovi yhteen, koska toisella on tarve kontrolloida ja muuttaa toista - ja ehkä vastaavasti toisella eli minulla ei ole halua mukautua toisen toiveisiin.
Mutta toimivassa suhteessa toisen osapuolen ei tarvitse lukea, kunhan antaa minun lukea niin paljon kuin haluan. Vastaavasti minua ei kiinnosta vaikka se ketjussa mainittu jääkiekko, mutta yhtään ei haittaa, vaikka toinen haluaisi katsoa kaikki pelit. Itse voin vaikka lukea niidne pelien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteisiä kiinnostuksen kohteita meillä kyllä on. Esim. tykätään samoista asioista matkoilla ja muuten arkena.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä kiinnostuksen kohteita meillä kyllä on. Esim. tykätään samoista asioista matkoilla ja muuten arkena.
Ap
En usko, että etenkään sen vuoksi eri harrastukset ovat mikään ongelma.
Siis vietin aikaa hotellilla, en ollut pitkästynyt. Onko sillä siis merkitystä, mitä toinen tekee sillä aikaa, kun itse harrastaa omiaan? Sitä juuri pelkään, että mies odottaa minun olevan juuri tietynlainen.
Ap