Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee kielenkäytössä mikä läpileikkaus tietyissä äityleissä käyttäytymisessä, sivistyksessä ym. En ihmettele miksi lapset voi huonosti. Kyllä ne mallin ottaa kotoa.
on ollut niin ala arvoista kommenttia, että hävettää heidän lasten puolesta. Toivottavasti opettavat lapsilleen miten ihmisiä kunnioitetaan.
Tässä ketjussa käyttäytyvät huonosti sekä lapselliset että lapsettomat. Internet taitaa tuhota sivistyksen valitettavasti. Miksi toisia ihmisiä ei voi kunnioittaa? Miksi vain MINUN valinta on ainoa oikea?
Mä en koskaan halunnut lapsia, silti minulla on niitä kaksi. Miehen vauvakuumeen ja painostuksen seurauksena. No en mä silti kadu. Molemmat ovat rakkaita kyllä. Jos kuitenkin olisin oma itsekäs itseni, en olisi tehnyt yhtään lasta. En tällaiseen maailmaan.
Joskus joutuu tekemään valintoja myös puolisonsa vuoksi. Väitän etten silti ole huono äiti. Annan pojilleni kaiken, mutta haluan myös kasvattaa ne suoraselkäisiksi miehiksi, jotka myös oppivat ettei raha kasva puussa. Yksinhän mä niiden kanssa jäin tietenkin, mutta nyt olen vain onnellinen että minulla on kaksi isoa miestä joista on iloa ja myös paljon apua äidillekin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
No ei kai kuvittele, samalla se vanhemmuuden vastuu ja toisinaan taakkakin kulkee mukana koko loppuelämän. Ja on lapsia, jotka tarvitsevat vanhempiaan ikuisesti, jos eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itsestään, johtuen esim sairauksista.
Ja ei kai lapsettomat itseään parempina pidä, ilmeisesti sinä koet itsesi jotenkin huonommaksi? Lapsettomat vain haluaisivat elää elämäänsä rauhassa ilman että lapselliset puuttuvat meidän valintoihin. Huolehtikaa te omista valinnoistanne, niinkuin mekin teemme.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Ei mulla ainakaan ole mitään harhaluuloja. Vauvat kasvavat lapsiksi ja lapset teineiksi ja teinit aikuisiksi. Sama lapsi se silti on etkä siitä pääse vaikka se nelikymppinen lapsesi istuisi joskus vankilassa tai olisi hiusjuuriaan myöten veloissa. Kyllä omasta lapsesta on aina huolta ja joutuu miettimään miten häntä auttaa elämässä, jos hän sitä tarvitsee. Ei vanhemmuus lopu kun lapsi täyttää 18v. Minä en halua loppuiäkseni tätä, kun kukaan ei voi luvata että ne lapsen ensimmäisetkään vuodet menisi kivasti ja olisivat olosuhteisiin nähden helpot. En arvosta vanhempia, jotka eivät auta jälkikasvuaan ja tue heitä, mutta en myöskään voi luvata että olisin tällainen kunnon vanhempi koska kutsumusta vanhemmuuteen ei juuri ole ja sietokykyni typeryyksiin on rajallinen. Parempi olla hankkimatta lapsia, kun asenne on tämä mikä minulla on. En sietäisi kehitysvammaista lasta tai muuten haastavasti hoidettavaa erityislasta ja lähipiirissä on niin paljon masentuneita jo nyt, etten kestäisi jos oma lapsi masentuisi tai saisi jonkun muun mt-ongelman, joka estäisi häntä elämästä täyttä elämää. Kivittäköön ken haluaa, mutta näin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa käyttäytyvät huonosti sekä lapselliset että lapsettomat. Internet taitaa tuhota sivistyksen valitettavasti. Miksi toisia ihmisiä ei voi kunnioittaa? Miksi vain MINUN valinta on ainoa oikea?
Pääsääntöisesti taitaa kuitenkin olla niin, että velat ovat enemmän kuin ok omien valintojensa kanssa ja eivät koe tarvetta erikseen puuttua muiden valintoihin, mutta lapsellisilta tämä ei millään näytä onnistuvan. Miksi?
Mä haluan nauttia mun täydellisestä elämästä, en halua kakaroita pilaamaan sitä. Mulla on mies, firma, upea kämppä keskustassa. Matkustaminen on ihanaa. Viinilasillinen ja kirja. Siivoojan siivoamaan koti. Woltilla ruokaa.
Ei ole koskaan ollut vauvakuumetta tai tunnetta siitä, että haluaisin lapsia. Ajatuksissani lapset rajoittaisivat liikaa omaa elämää ja joutuisin luopumaan asioista lasten takia. Minulla on myös osittain huono geeniperimä (päihde- ja mt-ongelmia toisen vanhempani puolelta) ja en halua pistää näitä geenejä jakoon.
Haluan elää omaa elämääni, enkä olla 24/7 saatavilla. Eikä yksikään lapsellinen henkilö ole puhunut lapsiperhearjesta yhtään houkuttelevaa sanaa.
Eikä raskaudessa tai synnytyksessä ole mitään luonnollista, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkee kielenkäytössä mikä läpileikkaus tietyissä äityleissä käyttäytymisessä, sivistyksessä ym. En ihmettele miksi lapset voi huonosti. Kyllä ne mallin ottaa kotoa.
on ollut niin ala arvoista kommenttia, että hävettää heidän lasten puolesta. Toivottavasti opettavat lapsilleen miten ihmisiä kunnioitetaan.
Miten muka voisi opettaa lapsilleen sellaista, joka itsellekin täysin vieras asia?
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka vihaa lapsia ei voi olla ihan terve. Ottaisin mielummin 10 lapsen yh-äidin kuin ensiksi mainitun🤢
Ei hätää, minä en koskisi sellaiseen mieheen tikullakaan joka edes teoriassa huolisi 10 lapsen yyhoon kumppanikseen. :D
Onneksi meille melkein jokaiselle löytyy joku.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lasten kasvaessa huolet muuttuvat ja kasvavat, joten en näin kotoa lähtevien nuorten äitinä ymmärrä tätä kommenttia. Nyt vasta valvonkin yöt kun mietin heidän ahdistuksia, pärjäämistä ja tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Mun mielestä hauskimpia katkeromammoja ovat ne, jotka suu vaahdossa (sekä livenä että palstalla) selittävät että lapset pitää tehdä nuorena, kun ne on sitten pian aikuisia ja itsellä alkaa vapaus jo nelikymppisenä. Että niin hetken aikaa vain lapset ovat pieniä ja sitten taas mennään.
Minusta se 15-20 vuotta ei todellakaan ole mikään silmänräpäys. :D Siinähän ehtii tapahtua vaikka mitä. Olisi hirveää pistää oma elämä jäähylle vaikka 20-vuotiaana, ja herätä sitten 40-vuotiaana taas elämään. Turhaa uskotella itselleen olevansa sitten vielä nuori ja voimissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Ymmärrän kyllä, että jos on laiska ja kykenemätön aikuisuuteen, niin lapsen murrosikä voi tuntua aivan käsittämättömän hankalalta. Ehkä se on hyväkin, etteivät kaikki lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Mun mielestä hauskimpia katkeromammoja ovat ne, jotka suu vaahdossa (sekä livenä että palstalla) selittävät että lapset pitää tehdä nuorena, kun ne on sitten pian aikuisia ja itsellä alkaa vapaus jo nelikymppisenä. Että niin hetken aikaa vain lapset ovat pieniä ja sitten taas mennään.
Minusta se 15-20 vuotta ei todellakaan ole mikään silmänräpäys. :D Siinähän ehtii tapahtua vaikka mitä. Olisi hirveää pistää oma elämä jäähylle vaikka 20-vuotiaana, ja herätä sitten 40-vuotiaana taas elämään. Turhaa uskotella itselleen olevansa sitten vielä nuori ja voimissaan.
Ei se olekaan silmänräpäys, enkä kuvittele olevani nuori, mutta se 20 vuotta on ihan omaa elämää, ei se kenenkään muun elämää ole, vaikka lapsia onkin. Naurettava väite. Ja lapsettomatkin vanhenevat yhtä paljon samassa ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Mun mielestä hauskimpia katkeromammoja ovat ne, jotka suu vaahdossa (sekä livenä että palstalla) selittävät että lapset pitää tehdä nuorena, kun ne on sitten pian aikuisia ja itsellä alkaa vapaus jo nelikymppisenä. Että niin hetken aikaa vain lapset ovat pieniä ja sitten taas mennään.
Minusta se 15-20 vuotta ei todellakaan ole mikään silmänräpäys. :D Siinähän ehtii tapahtua vaikka mitä. Olisi hirveää pistää oma elämä jäähylle vaikka 20-vuotiaana, ja herätä sitten 40-vuotiaana taas elämään. Turhaa uskotella itselleen olevansa sitten vielä nuori ja voimissaan.
Ei se olekaan silmänräpäys, enkä kuvittele olevani nuori, mutta se 20 vuotta on ihan omaa elämää, ei se kenenkään muun elämää ole, vaikka lapsia onkin. Naurettava väite. Ja lapsettomatkin vanhenevat yhtä paljon samassa ajassa.
Niin vanhenevat, mutta ehtii tehdä samassa ajassa paljon enemmän kaikkea kivaa. Elämä on vähemmän stressaavaa. Ja vähemmän univajetta + urputusta muille jatkuvasta syyllisyydestä eikä paskavaippojen vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat nähtävästi kuvittelevat, että lapset ovat pieniä ikuisesti. Eivät ole. Lapsista tulee aikuisia. Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä.
Lapset ovat pieniä MONTA vuotta ja sitten sen jälkeen tulee murrosikä ja teini-ikä. Jippii! No nehän ne vasta onkin riemun vuosia vanhemmille.... not.
"Ja helposti unohtavat, että itsekin ovat olleet joskus lapsia, mutta kenties sitten parempia jollain tapaa, ainakin omasta mielestä."
Niin, että lapsiako pitäisi haluta vain siksi, että on itsekin ollut joskus lapsi? Onko taas typerämpää kuultu!?
Mun mielestä hauskimpia katkeromammoja ovat ne, jotka suu vaahdossa (sekä livenä että palstalla) selittävät että lapset pitää tehdä nuorena, kun ne on sitten pian aikuisia ja itsellä alkaa vapaus jo nelikymppisenä. Että niin hetken aikaa vain lapset ovat pieniä ja sitten taas mennään.
Minusta se 15-20 vuotta ei todellakaan ole mikään silmänräpäys. :D Siinähän ehtii tapahtua vaikka mitä. Olisi hirveää pistää oma elämä jäähylle vaikka 20-vuotiaana, ja herätä sitten 40-vuotiaana taas elämään. Turhaa uskotella itselleen olevansa sitten vielä nuori ja voimissaan.
Täällä puhuttiin, että mammat täällä sanoo ilkeitä kommentteja veloja kohtaan. Itse olen täällä kommentoinut ja minulla lapsia on.
Tämä kommentti oli mielestäni loukkaava ihmiseltä jolla ei ole lapsia.
"Olisi hirveää pistää oma elämä jäähylle vaikka 20-vuotiaana, ja herätä sitten 40-vuotiaana taas elämään. Turhaa uskotella itselleen olevansa sitten vielä nuori ja voimissaan"
Itse nimenomaan halusin lapset nuorena. Olin 22 kun sain halutusti esikoisen. En koe, että olisin jäänyt elämää elämättä. Elämä on myös valintoja, kunnioitetaan niitä.
Vanhemmat,joilta sain elinikäiset traumat. En halua jatkaa suvussa kulkevia traumoja. Pienenä olin ainoa aikuinen, vanhemmat kuin pahaiset kakarat. Heissä oli minulle lopuksi ikää lapsia. Nyt haluan olla vapaa. Onneksi löysin samanlaisen miehen