Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksa koirien seuraa, koska pidän syvällistä keskusteluista, joita koira ei luonnollisesti pysty käymään. Pystyn kuitenkin ymmärtämään, että joku toinen haluaa koiran tai viihtyy pelkästään yksikseen.
Eihän sitä tarvitsekaan valita seuraansa koiran ja ihmisen väliltä, ei ne ole toisiaan poissulkevia :DDD . Mistä ihmeestä tämmöinen aivopieru sulle tuli?
Ja aiemminhan verrattiin koiran ja LAPSEN seuraa keskenään. Kerrohan miten syvällisiä keskusteluja olet käynyt pikkulasten kanssa? Odotan vastausta mielenkiinnolla ;)
Koira sentään ymmärtää mitä sille sanotaan ja tottelee jos sitä on koulutettu - toisin kuin pikkulapsi.
Kuten sanottua, niin koira sopii monelle aivan mainiosti elämänsisällöksi, kun ovat sen verran simppeleitä otuksia.
Kyllä itse paljastut myrkkykirjoituksinesi paljon simppelimmäksi ja huonommaksi seuraksi, jota vältetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kammosin raskaana oloa, synnytystä(oksetti pelkkä ajatuskin raskaudesta ja synnytyksestä) ja kaikkea lapseen liittyvää. Olin ihan varma, etten ikinä halua lasta yök!
Sitten 32v tulin raskaaksi suunnittelematta (saman miehen kanssa oltu siihen mennessä 13v)
Mies oli onnensa kukkuloilla ja iloitsi lapsesta, minä en ollut varma mitä ajatella.
Totuin kuitenkin ajatukseen, että meille tulee lapsi ja kun hän syntyi, ei suurempaa rakkautta ole olemassa, kuin rakkaus lapseen. Se on jotakin ihan käsittämätöntä. Sitä ei voi ymmärtää, ennen kuin sen kokee.
Sen jälkeen sain vielä muutaman lapsen, koska tajusin, että lapset on ihania ja rakastan niitä!
Nyt lapset jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Joululomalla kaikki tulivat käymään ja nyt vähän masenta, kun kaikki lähteneet omiin koteihinsa/omaan elämäänsä, ja koti on hiljainen.
Ainoa oikea saavutus mitä tässä elämässä olen savuttanut, on lapset. Mikään muu ei merkitse mitään heidän rinnallaan. Työelämä ja saavutukset sillä saralla ovat pelkkää tyhjää lasten rinnalla.
Silti olen sitä mieltä, että kaikkien ei pidä alkaa vanhemmiksi. Niin kamalia kohtaloita on lapsilla ja nuorilla.
Mutta joskus elämä voi yllättää tälläisen lapsivastaisenkin ja onneksi se yllätys oli vain kaikkea hyvää.
Eivät ne lapset sinun saavutuksesi ole. On aivan äärimmäisen sairasta ja itsekeskeistä kokea noin. Ne ovat omia itsenäisiä yksilöitään.
Vai koetko sinä olevasi äitisi suurin saavutus? Toivottavasti et.
Tämä mamma-ajattelu, missä lapsi nähdään vain äitinsä täyttymyksenä, on kerta kaikkisen kylmäävää. Kuolisin inhosta jos kävisi ilmi, että oma äitini ajattelee noin. Että minä olisin hänen saavutuksensa, en oma itsenäinen ihmiseni.
Huonot kotiolot voivat tuhota lapsen, mutta jos perhe on perusnormaali, ei se pyhä äiti siihen lapseensa vaikuta. Tai jos lainaamani mielestä vaikuttaa, jos lapset tosiaan on äidin saavutus, silloinhan esim. kaikki hyvien perheiden narkomaaneiksi tai rikolliseksi päätyneet lapset ovat vain äidin syytä, äiti siis pitäisi panna linnaan eikä lapsiparkaa.
En tiennytkään, että tämä viktoriaaninen pyhä äiti -myytti elää vielä näin vahvana.
"Lapset ovat saavutus"-ajatusta näkee hirväesti myös vaalimainoksissa, joissa mainostetaan kaikkien ammattisaavutusten seassa, että olen myös äiti.
Minuakin ihmetyttää ja huvittaa tuo ajatus lasten saamisesta saavutuksena. Kun sen "saavutuksen" voi saavuttaa jo pelkällä kännipanolla, jota ei välttämättä edes muista... Sitten on 9 kk raskaana vaikka ei mitään sen asian eteen tekisi, ja synnytyksen tai parhaimmillaan sektion jälkeen onkin se saavutus sitten siinä silmien edessä. Ihminen. Ja tämä on nyt sitten se elämääkin suurempi saavutus!
Samaan saavutukseen pystyy melkein kuka tahansa.
Niin se on totta että lapsi ei ole mikåån saavutus miehelle. Eihän hän tee tässäkään asiassa yhtään mitään.
Vänkäämällä paskaa. Menkäähän katsomaan niiden lastenne perään mitä ne tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vänkäämällä paskaa. Menkäähän katsomaan niiden lastenne perään mitä ne tekee.
En viitsi, kun ne ovat jo aikuisia ja omissa kodeissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vänkäämällä paskaa. Menkäähän katsomaan niiden lastenne perään mitä ne tekee.
Vaatii tyhjän nupin ja jopa härskin röyhkeyden vastata lapsellisena lapsettomille osoitettuihin kysymyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmaan syntyy joka ikinen päivä yli 300 000 vauvaa, joten mikään huippusaavutushan se ei sinänsä ole eikä ketään ihmisenä jalosta!
Täällääkin varmasti puolustaa äitiyttään ärhäkästi moni, jolla ei itsellä oikeasti ole edes kapasiteettia kunnon vanhemmuuteen ja moni, joka oikeasti katuu valintaansa vähintäänkin joka toinen päivä!
En näe muuta syytä sille, kun pitää niin hirveästi lapsettomia haukkua!
Pelkään että se alkaisi narkkaamaan. Ehkä pahin painajainen että joku läheinen alkaisi nisteilemään. Olisi pakko laittaa välit poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehistä ei lapsettomuuteni johdu. Miehet ovat asiallisesti ja täysin tuntein seurassi olleet. Elämänmeno vaan mielestäni nykyajassa on liian raakaa syntymästä kuolemaan. .
Miksi synnnyttää ihmistä taistelemaan koko ajan, reipoteltavaksi. En myöskään ole itsekäs, ei perimäni tarvitse jatkua. ÄO:ni on yli 140, repikää siitä.
Jonkun pakkomielteen takia on pakko tehdä lapsia eikä ne kiinnosta sen jälkeen yhtään mitään ja kamala rasite ne ovat eikä se siittäjäkään ole pysynyt. Sitten saakin veronmaksajat kustantaa koko paskan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ei lapsettomuuteni johdu. Miehet ovat asiallisesti ja täysin tuntein seurassi olleet. Elämänmeno vaan mielestäni nykyajassa on liian raakaa syntymästä kuolemaan. .
Miksi synnnyttää ihmistä taistelemaan koko ajan, reipoteltavaksi. En myöskään ole itsekäs, ei perimäni tarvitse jatkua. ÄO:ni on yli 140, repikää siitä.
Repikää siitä?
Kuulostaa wt:ltä, ei millään pahalla.
T. Itsekin lapseton
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ei lapsettomuuteni johdu. Miehet ovat asiallisesti ja täysin tuntein seurassi olleet. Elämänmeno vaan mielestäni nykyajassa on liian raakaa syntymästä kuolemaan. .
Miksi synnnyttää ihmistä taistelemaan koko ajan, reipoteltavaksi. En myöskään ole itsekäs, ei perimäni tarvitse jatkua. ÄO:ni on yli 140, repikää siitä.
Heti heräsi kiinnostukseni ja haluaisin tutustua noin älykkääseen ja olen vapaaehtois lapseton. Tunnen samoin etten ole itsekäs.
Lapsiperheelliset ovat järkyttävä itsekkäitä ja vaativia. Minä, minä ja vain minun tarpeeni pitää ottaa koko suku ja yhteiskunta huomioon eikä mikään riitä vaan pitää saada aina enemmän ja enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, vai niin. Erehdyt. Kyllä minä olen parasta A-luokkaa. Älä silti revi pelihousujasi. Älykkäillä on kyky analysoida ja tehdä valintoja vastoin harmaan massan tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Miehistä ei lapsettomuuteni johdu. Miehet ovat asiallisesti ja täysin tuntein seurassi olleet. Elämänmeno vaan mielestäni nykyajassa on liian raakaa syntymästä kuolemaan. .
Miksi synnnyttää ihmistä taistelemaan koko ajan, reipoteltavaksi. En myöskään ole itsekäs, ei perimäni tarvitse jatkua. ÄO:ni on yli 140, repikää siitä.
Kaikillahan se ÄÖ on yli 140, että revi siitä. Vaikuttaa siltä että teet liikaa töitä tai muuten vain ahdistaa nykyinen korkotaso tai sähkönhinta. Kun on tarpeeksi rahaa niin ei kukaan riepottele, voi ottaa rennosti, matkustella ja työt ottaa harrastuksena. Mikäli haluaa jonkin kanssa tapella niin lakimiehet on sitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän sen verran paljon omasta vapaudestani olla miten haluan ja tehdä mitä haluan, tai olla tekemättä mitään mitä en halua. Rakastan rauhallista ja seesteistä arkeani, kun ei tarvitse olla ketään varten. Olla jatkuvasti vastaamassa jonkun tarpeisiin. Ei kiitos! Siksi en ole kumppaniakaan hankkinut. Lasta en ole halunnut koskaan. Ajatuskin lapsiperhe-elämästä puistattaa.
Kaikki vapaa-aika on omaa aikaani. Jos töistä tullessa väsyttää, niin voin vaan mennä sohvalle makaamaan ruudun ääreen. Olla siinä niin kauan kuin haluan. Kukaan ei häiritse eikä vaadi mitään.
En ole vielä löytänyt itselleni sopivaa miestä. Olen 25-vuotias ja haluaisin oman perheen.
Vierailija kirjoitti:
Pidän sen verran paljon omasta vapaudestani olla miten haluan ja tehdä mitä haluan, tai olla tekemättä mitään mitä en halua. Rakastan rauhallista ja seesteistä arkeani, kun ei tarvitse olla ketään varten. Olla jatkuvasti vastaamassa jonkun tarpeisiin. Ei kiitos! Siksi en ole kumppaniakaan hankkinut. Lasta en ole halunnut koskaan. Ajatuskin lapsiperhe-elämästä puistattaa.
Kaikki vapaa-aika on omaa aikaani. Jos töistä tullessa väsyttää, niin voin vaan mennä sohvalle makaamaan ruudun ääreen. Olla siinä niin kauan kuin haluan. Kukaan ei häiritse eikä vaadi mitään.
Minulla on vähän samat fiilikset mutta on puoliso rinnallani jakamassa tätä arkea ja rakastetaan toisiamme yli kaiken. 35v vuotta olemme yhdessä eläneet eikä olla erilleen kasvettu vaan hitsautuneet vahvasti yhteen.
Me emme olisi yhtään mitään ilman toisiamme ja tarvitsemme toisiamme jos sairastutaan niin toisistamme on turvaa ettei ulkopuolisiin tarvitse turvautua ihan heti. Se hyvä puoli on elää parisuhteessa. Parisuhteettomat jäävät aika turvattomiksi sairauksien tullessa ja yksinäisyys lyhentää ikää eikä se katso onko lapsia tai ei sillä lapset elävät omaa elämäänsä eikä viihdyttämässä vanhuksia.
Ehdottomasti paras päätös elämässäni on ollut vapaaehtoinen lapsettomuus!
Vierestä kun seuraa erilaisia perheitä, niin oikeasti ei voi kuin onnitella itseään!
Ensinnäkin suurin osa on vähintäänkin kerran eronneita. Ihan karseita on ne erot, kun siinä on lapset mukana! Lapset säälittää, vaikka en niistä pidäkään!
Hupaisaa on ollut seurailla vierellä sitten näitä yh-äitien touhuja miehenkaipuussaan =D!
Sitten on nämä uusperheviritelmät. Voi jeesus sitä säätämisen määrää!
Omassa mielessäni mikään ei kuulosta niin hirveälle, kuin tuo kaikki touhu! Mukaanlukien myös se perinteinen perhe-elämä, jossa nysvätään kotona kuuntelemassa pentujen tappelua ja kitinää tai kökitään niiden harrastusten takia milloin missäkin hallilla tai kentällä! Hyi h****i!
Parisuhde on mitä on, kun ei jaksa kiinnostua mistään muusta, kuin niistä ihan pakollisista suorituksista!
Miksi hitossa haluaisin tuollaista elämää????????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitähän on paljon, se on selvä. Jokaisen oma asia täysin.
Yksi ryhmä on kuitenkin ikuisesti teini-ikää viettävät egosentrisyyteen jämähtäneet fomoilijat. Ryhmä siinä kuin muutkin ryhmät.
Kyllä se teini-ikä loppuu ihan jokaisella riippumatta siitä lisääntyykö vai ei. Ymmärtäähän sen toki, että epäkiitollisia ruuhkavuosia verenmaku suussa suorittava mamma kokee tarvetta vähätellä toisen ihmisen mukavampaa elämäntyyliä.
Osui ja upposi näemmä. Tänään vielä jokunen tykkää Oak Barrell päivityksistäsi, kymmenen vuoden päästä ei enää kukaan. Me olemme silloinkin matkalla perheenä aivan kuten nytkin. Ikäihmisenä se vapaus sinulla sitten vasta koittaakin, kun et pääse edes sitä yhtä kynnystä yksiöstäsi pois.
Ottakaa lisää koiria.
Ottaa näemmä mammalla koville kun tänäkin aamuna on joutunut heräämään raatamaan perheen eteen seuraavaksi 18 tunniksi eivätkä ne kakaranperkuleet vieläkään osaa muuta kuin huutaa ja sotkea. Tottele eivät tietenkään myöskään. Ymmärrän, harmittaahan se!
No jaa. Mä heräsin kymmeneltä ja olen lähdössä tyttären kanssa kaupungille kiertelemään. Poika lupasi sillä välin siivota. Heistä tulee pyllynpesijöitä isoina, ehkä sinullekin. Lapset katsos kasvavat, eivätkä ole ikuisesti pieniä. Voihan se koville ottaa, kun huomaa, että omassa elämässä ei sitten lopulta ole mitään järjellistä pointtia.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta mua on aina säälittänyt ihmiset, jotka on niin yksinkertaisia, etteivät keksi elämäänsä muuta sisältöä kuin lapset. Viimeinen lauseesi paljastaa, että sinäkin kuulut tähän tyhjäpäiden laumaan. Toki on hyvä, että voitte niitä lapsia elämänne sisällöksi hankkia, mutta entäs jos ne lapset ei enää aikuisina välitäkään pitää yhteyttä?
En usko, että niin käy ja jos käykin, niin se on vain elämää. Todellakin, lapset elämässä on jotain sellaista, mitä ei mikään muu voi korvata. Naurattaa joskus lapsettomien höyryäminen koirien tai milloin minkäkin asian parissa, se vasta tyhjäpäistä on.
Milloin minkäkin asian parissa, huoh... Miten se on muka huono asia? Eikö ole hyvä, että ihmisellä on mielenkiinnon kohteita ja intoa ja halua tehdä sekä kokea asioita. Kuulostat katkeralta ja masentavalta. Sinä lapsellisena näköjään höyryät vain ja ainoastaan lapsistasi ja elät heidän kauttaan. Sellainen on seurana aika rasittava ihminen, joka ei mistään muusta osaa puhua ja innostua kuin niistä kakaroistaan. Ja voin kuvitella, miten ahdistavana lapsesikin tuon kokevat, varsinkin sitten kun ikää tulee lisää....
Sitä paitsi, minusta koira voittaa seurana aina lapsen. Koiran kanssa on paljon mukavampaa ja kivempi touhuta.
Kyllä yksinkertaiselle ihmiselle riittää toki koira seuraksi, ei siinä mitään pahaa ole tietenkään. Mitä tulee lapsiini, niin he ovat jo nuoria aikuisia. Meillä on oikein hyvät välit, mites sulla? Ai, niin eihän sulla ole kuin se koira, mitä sille kuuluu?
Kyllä katkeruus loistaa. Miksi olet täällä. Kenties pahansuopaisuuttasi. Ai niin, sinunlaisia en halua elämääni. Sori siitä.
Luuletko, että kaipaan seuraasi?
Jotain näytät ainakin kovasti kaipaavan, kun näin aktiivinen olet lapsettomille osoitetussa viestiketjussa.
EriEipä sullakaan elämänsisältöä kauheasti ole, kun lapsettomana vauvalla hengaat. Tragikoomista oikeastaan.
Et vastannut mitä kysyttiin. Nimen omaan kysymys oli lapsettomille tarkoitettu. Se on oikeasti tragikoomista että enempi tänne hyökkäsi naiset joilla lapsia. Miksi. Hengaa sinä vaan pyykkikoneen, hellan ja lapsirubasi kanssa. Se on tosi kivaa.
En ole vaan ikinä halunnut lapsia tai olla äiti. En edes pelkää joutuvani luopumaan tärkeistä ja arvokkaista asioista, jos hankkisin lapsia. Lapset ja vanhemmuus ovat vaan aina tuntuneet vierailta suhteessa omaan elämääni. Pidän lapsista ja ystäväperheiden lapset ovat minulle rakkaita, mutta en vaan ole ikinä kokenut halua tai tarvetta hankkia omia.
Yksi pitkä parisuhde kariutui, koska kumppani alkoi toivoa lasta ja minä en halunnut. Nyt hänellä on uusi kumppani, ja toivon hartaasti, että heidän lapsihaaveensa toteutuu.
Alue: Aihe vapaa
Tää ketju on mennyt ihan pieleen, kun tänne on tullut kaiken maailman kärttyiset ja katkerat mammat haastamaan riitaa ja aukomaan päätään lapsettomille.... Luojan kiitos en ole tehnyt lapsia, jos se kerta ihmisen tuollaiseksi muuttaa. Lapset ei ainakaan näytä onnellisuutta tuovan.