Uusperhe, kysymys perinnöstä
Minulla on itselläni kaksi lasta. Jos menen uusiin naimisiin ja emme tee avioehtoa, mitä perinnölleni tapahtuu? Jos kuolen, saako puolisoni lapsi myös minun perintöni ( kun mieheni aikanaan kuolee?)? Ja mitkä ovat jakosuhteet eli saako hän jopa enemmän kuin omat lapseni?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ehdoin tahdoin nk.toisalla kierroksella aiheutetaan ongelmia menemällä naimisiin.
Nykyisin on ihan ok asua avoliitossa. Asunto voidaan ostaa yhdessä omien rahojen suhteessa, mutta kun toinen jää avoleskeksi, ei hänellä ole oikeutta jäädä asuntoon asumaan vaan se myydään ja perilliset ja avoleski saavat rahana oman osuutensa verran tai sitten leski ostaa avopuolisonsa lasten osuuden.
Tämä on jotenkin niin väärin. Avoliitossa asuvat vaativat aina rusinoita pullasta, kuten leskeneläkettä, mutta eivät suostu sitten kaikissa asioissa suostu samalle viivalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ehdoin tahdoin nk.toisalla kierroksella aiheutetaan ongelmia menemällä naimisiin.
Nykyisin on ihan ok asua avoliitossa. Asunto voidaan ostaa yhdessä omien rahojen suhteessa, mutta kun toinen jää avoleskeksi, ei hänellä ole oikeutta jäädä asuntoon asumaan vaan se myydään ja perilliset ja avoleski saavat rahana oman osuutensa verran tai sitten leski ostaa avopuolisonsa lasten osuuden.
Tämä on jotenkin niin väärin. Avoliitossa asuvat vaativat aina rusinoita pullasta, kuten leskeneläkettä, mutta eivät suostu sitten kaikissa asioissa suostu samalle viivalle.
Olen avoliitossa, en halua leskeneläkettä, en oikeutta yhteiseen sukunimeen, en muita avioliittoon rinnastettavia asioita, mutta kun minä en ole itse niistä päättämässä. Eduskunta päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ehdoin tahdoin nk.toisalla kierroksella aiheutetaan ongelmia menemällä naimisiin.
Nykyisin on ihan ok asua avoliitossa. Asunto voidaan ostaa yhdessä omien rahojen suhteessa, mutta kun toinen jää avoleskeksi, ei hänellä ole oikeutta jäädä asuntoon asumaan vaan se myydään ja perilliset ja avoleski saavat rahana oman osuutensa verran tai sitten leski ostaa avopuolisonsa lasten osuuden.
Tämä on jotenkin niin väärin. Avoliitossa asuvat vaativat aina rusinoita pullasta, kuten leskeneläkettä, mutta eivät suostu sitten kaikissa asioissa suostu samalle viivalle.
Olen avoliitossa, en halua leskeneläkettä, en oikeutta yhteiseen sukunimeen, en muita avioliittoon rinnastettavia asioita, mutta kun minä en ole itse niistä päättämässä. Eduskunta päättää.
Etehkä sinä, mutta kaikki muut kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Eli haluat jättää lapsesi taloudellisesti kuseen. En arvosta tuollaista vanhempaa.
Häh? Sitä varten tehdään se avioehto.
Jatkan: ja itse asiassa minun lapseni tulevat voittamaan siinä, että menimme naimisiin. Koska mies on perustanut yrityksen. Se bisnes toivottavasti tekee hyvän exitin muutaman vuoden päästä.
Avioehdon mukaisesti yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä. Ilman avioliittoa lapsillani ei olisi siihen mitään osuutta.
En nyt tätä silloin ajatellut, enkä silloin siitä tiennyt, mutta nyt huomaan omien lasteni vain voittavan tässä.
Yritys voi tehdä konkurssin tai toinen osapuoli voi menettää rahansa. Silloin avioehto olisi kannattanut tai ei mennä ollenkaan naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Eli haluat jättää lapsesi taloudellisesti kuseen. En arvosta tuollaista vanhempaa.
Häh? Sitä varten tehdään se avioehto.
Jatkan: ja itse asiassa minun lapseni tulevat voittamaan siinä, että menimme naimisiin. Koska mies on perustanut yrityksen. Se bisnes toivottavasti tekee hyvän exitin muutaman vuoden päästä.
Avioehdon mukaisesti yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä. Ilman avioliittoa lapsillani ei olisi siihen mitään osuutta.
En nyt tätä silloin ajatellut, enkä silloin siitä tiennyt, mutta nyt huomaan omien lasteni vain voittavan tässä.
Yritys voi tehdä konkurssin tai toinen osapuoli voi menettää rahansa. Silloin avioehto olisi kannattanut tai ei mennä ollenkaan naimisiin.
Tämä yritys ei mene konkurssiin, koska se on tehty vain exitiä varten. Rahoittajat tulee muualta.
Mutta joo, jos kyse olisi jostain tavallisesta yrityksestä, niin tuo on totta. Vastasin vain kysymykseen, että tajusin lasteni voittavan tässä. Mutta vaikka toinen osapuoli menettäisikin rahansa, niin minun lapseni ei menetä minun omaisuuttani.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on enemmän omaisuutta kuin miehelläsi niin kuoltuasi osa omaisuudestasi tulee osituksen kautta miehellesi ja hänet perii aikanaan hänen lapsensa.
Varattomampi saa tasinkoa. Muuten ei saa. Ei PUOLISON lapsilla on sinun jälkeesi mitään oikeutta lakiosaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Eli haluat jättää lapsesi taloudellisesti kuseen. En arvosta tuollaista vanhempaa.
Häh? Sitä varten tehdään se avioehto.
Jatkan: ja itse asiassa minun lapseni tulevat voittamaan siinä, että menimme naimisiin. Koska mies on perustanut yrityksen. Se bisnes toivottavasti tekee hyvän exitin muutaman vuoden päästä.
Avioehdon mukaisesti yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä. Ilman avioliittoa lapsillani ei olisi siihen mitään osuutta.
En nyt tätä silloin ajatellut, enkä silloin siitä tiennyt, mutta nyt huomaan omien lasteni vain voittavan tässä.
Yritys voi tehdä konkurssin tai toinen osapuoli voi menettää rahansa. Silloin avioehto olisi kannattanut tai ei mennä ollenkaan naimisiin.
Tämä yritys ei mene konkurssiin, koska se on tehty vain exitiä varten. Rahoittajat tulee muualta.
Mutta joo, jos kyse olisi jostain tavallisesta yrityksestä, niin tuo on totta. Vastasin vain kysymykseen, että tajusin lasteni voittavan tässä. Mutta vaikka toinen osapuoli menettäisikin rahansa, niin minun lapseni ei menetä minun omaisuuttani.
Niin vain jos on avioehto. Muuten omaisuus menee jakoon erossa tai kuolemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on enemmän omaisuutta kuin miehelläsi niin kuoltuasi osa omaisuudestasi tulee osituksen kautta miehellesi ja hänet perii aikanaan hänen lapsensa.
Varattomampi saa tasinkoa. Muuten ei saa. Ei PUOLISON lapsilla on sinun jälkeesi mitään oikeutta lakiosaan.
Varattomamman lapset perii kuitenkin joskus sen lesken tasanko-osuuden eli vieraille menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi lapsi ei ole sinun perillisesi. Hän perii isänsä. Jos olet paljon puolisoasi varakkaampi ja kuolet ensin, puolisosi saa osan omaisuudestasi tasinkona. Lapsesi perivät loput. Joten siinä mielessä osa sinun omaisuudestasi voi loppujen lopuksi päätyä puolisosi lapselle, joka siis perii hänet..
Jos olet huomattavasti rikkaampi kuin tuleva puolisosi, vaadi avioehto.
Näin arvelinkin sen menevän, mutta mitkä ovat suhteet minkä mukaan jako menee? Ja esim jos minulta jää perinnöksi lapsilleni 500 000e arvoinen asunto, joutuvatko he maksamaan miehelleni ( tai hänen lapselleen) osuuden siitä rahana?
Entä jos mieheni kuolee ensin? Pitääkö siinäkin tilanteessa maksaa aikanaan mieheni lapselle kun kuolen?Esimerkki. Sinulla on omaisuutta 500 000 euron arvoinen asunto. Miehelläsi 100 000 euroa. Nämä lasketaan yhteen eli 600 000. Miehesi saa tasinkona 200 000 euroa ja lapsesi perivät 300 000 euroa.
Kun ainoa omaisuus on tuo asunto, niin homma on sikäli kinkkinen että jako on aika vaikea suorittaa. Lisäksi asuntoa suojaa lesken asumisoikeus, jos miehelläsi ei ole omassa omistuksessaan asuntoa joka sopii hänen kodikseen.
Kyllä tuossakin tapauksessa jako voidaan suorittaa, vaikka leski jäisi asuntoon asumaan lesken asumisoikeuden turvin: lapset saavat asunnosta yhteensä 60 % omistusosuuden ja leski 40 % omistusosuuden. Lapset eivät vain voi mitenkään käyttää asuntoa hyväkseen niin kauan kuin leski asuu siinä.
Kyllä se alapeukuista huolimatta menee juuri näin. Tässä siis lesken oma omaisuus on 100 000 ja vainaja omisti 500 000 euron arvoisen asunnon. Osituksessa leski saa tasinkona 200 000 eli asunnosta 40 %. Lapset saavat yhteensä loput 60 %. Asunnon omistusosuudet voidaan jakaa, vaikka leski jää asuntoon asumaan. Lapsilla ei vain ole tästä omistuksestaan juuri mitään hyötyä niin kauan kuin leski asuu asunnossa lesken asumisoikeuden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Minun tapauksessani suvussa on paljon arvokiinteistöjä, yritys ym. mitä ei ole tarkoituskaan muuttaa rahaksi. Pelkään tilannetta, että lapseni joutuvat maksamaan rahana puolisoni lapsille perinnönjaossa näistä omistuksista.
-ap
Meillä on päinvastainen tilanne. Minä olen tavallinen tallaaja, toinen varakas, yrityksiä ja kiinteistöjä. Minulle riittäisi kihlaus, hän haluaa avioliittoa. Jos menemme naimisiin avioehto ja testamentti, ovat itsestäänselvyyksiä. Hän haluaa avioliittoa (osittain)voidakseen testamentin kautta siirtää minulle varallisuutta pienemmällä verolla. Aviopuoliso voi periä. n. 90k€ perintöverottomasti. Lesken asumisoikeutta ei muodostu, tuskin luovun omistamastani kiinteistöstä.
Kaikki katastrofin ainekset, lapset omistavat asunnon yhdessä lesken kanssa.
Perintöverot voivat olla lapsille kymmeniä tuhansia. Pahimmassa tapauksessa lapset eivät hyödy perimästään asunnosta ikinä, mutta maksavat siinä jo olevat tai tulevat yhtiölainat. Esim. uudiskohteessa, jossa ollut isot yhtiölainat jo ostovaiheessa, tilanne voi ajaa lapset tukalaan tilanteeseen korkojen nousun myötä. Sama yli 20v vanhoissa vanhoissa kodeissa, joihin tulee mitä tahansa isompaa remppaa. Ja niitä tulee. Oma lukunsa ovat sisätilarempat, erimielisyydet asunnon myyntiajankohdasta, lesken mahdolliset myöhemmät talousvaikeudet ja niin edelleen.
Leski saattaa asua puoli-ilmaiseksi asunnossa vaikka elämänsä loppuun asti, pahimmillaan uuden kumppanin kanssa.
Rautalangasta. Miehellä on yksi lapsi ja hän on köyhempi. Minulla kaksi lasta ja olen varakkaampi.
- Jos kuolen aiemmin, miehen ja minun varat laitetaan 50/50 eli minun tulee maksaa tasinkoa miehelle ja lapset perivät minun osuuteni. Jos osuus on vaikka yritys tai asunto, lasten tulee maksaa rahaa miehelleni.
- jos mies kuolee ensin. Mitä silloin tapahtuu? Pitääkö minun maksaa yhä 50/50 suhteessa mieheni lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Moni arvostaa omia lapsiaan niin, ettei tietoisesti jätä heitä tilanteeseen, jossa leski jumittaa asumisoikeutensa perusteella vuosikymmeniä asunnossa, jonka kunto rapautuu pikkuhiljaa ja lapset ovat joutuneet maksamaan perintöverot.
Tuossa tilanteessa perintöverot ovat toki viikkorahojen luokkaa, että eipä tuo lapsia suuremmin haitanne. Elleivät ole periaatteellisen ahneita omaan napaan tuijottajia.
Vierailija kirjoitti:
Rautalangasta. Miehellä on yksi lapsi ja hän on köyhempi. Minulla kaksi lasta ja olen varakkaampi.
- Jos kuolen aiemmin, miehen ja minun varat laitetaan 50/50 eli minun tulee maksaa tasinkoa miehelle ja lapset perivät minun osuuteni. Jos osuus on vaikka yritys tai asunto, lasten tulee maksaa rahaa miehelleni.
- jos mies kuolee ensin. Mitä silloin tapahtuu? Pitääkö minun maksaa yhä 50/50 suhteessa mieheni lapselle?
Ei tarvitse. Varakkaamman lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa vainajan perillisille. Googlaa lesken tasinkoprivilegi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on enemmän omaisuutta kuin miehelläsi niin kuoltuasi osa omaisuudestasi tulee osituksen kautta miehellesi ja hänet perii aikanaan hänen lapsensa.
Varattomampi saa tasinkoa. Muuten ei saa. Ei PUOLISON lapsilla on sinun jälkeesi mitään oikeutta lakiosaan.
Varattomamman lapset perii kuitenkin joskus sen lesken tasanko-osuuden eli vieraille menee.
Tasinko, ei tasanko. Ja jos tasinko nyt on useimmiten niin pieni, että se on moneen kertaan käytetty ennenkuin se perittäväksi toisen omaisuudessa menee. Ja harvempi pitää puolisonsa lapsia vieraina, joille ei mitään saisi mennä vanhempansa kuoltua. Jos tasinko on muodostumassa isoksi, tottakai se avioehdolla suojataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Moni arvostaa omia lapsiaan niin, ettei tietoisesti jätä heitä tilanteeseen, jossa leski jumittaa asumisoikeutensa perusteella vuosikymmeniä asunnossa, jonka kunto rapautuu pikkuhiljaa ja lapset ovat joutuneet maksamaan perintöverot.
Milläs sä sen estät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on enemmän omaisuutta kuin miehelläsi niin kuoltuasi osa omaisuudestasi tulee osituksen kautta miehellesi ja hänet perii aikanaan hänen lapsensa.
Varattomampi saa tasinkoa. Muuten ei saa. Ei PUOLISON lapsilla on sinun jälkeesi mitään oikeutta lakiosaan.
Varattomamman lapset perii kuitenkin joskus sen lesken tasanko-osuuden eli vieraille menee.
Tasinko, ei tasanko. Ja jos tasinko nyt on useimmiten niin pieni, että se on moneen kertaan käytetty ennenkuin se perittäväksi toisen omaisuudessa menee. Ja harvempi pitää puolisonsa lapsia vieraina, joille ei mitään saisi mennä vanhempansa kuoltua. Jos tasinko on muodostumassa isoksi, tottakai se avioehdolla suojataan.
Kirjoitusvirhe, tasinko saattaa olla huomattavakin, kaikki ei ole persaukisia. Itse pidän vieraina kaikkia, jotka ei ole minulle verisukua, myös puolisoa. Edelleenkään kaikki ei tee avioehtoa, syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Moni arvostaa omia lapsiaan niin, ettei tietoisesti jätä heitä tilanteeseen, jossa leski jumittaa asumisoikeutensa perusteella vuosikymmeniä asunnossa, jonka kunto rapautuu pikkuhiljaa ja lapset ovat joutuneet maksamaan perintöverot.
Milläs sä sen estät?
Mä ainakin katkaisisin välit tuollaisen tempun tehneeseen vanhempaan, koska tarkoitus olisi tehdä kiusaa omille lapsille. Myöhemmin kieltäytyisin perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa että testamentti tai avioehto ei poista lesken asumisoiketta. Veemäinen tilanne lapsille, jos ainoa perintö on arvokas asunto, jossa leski asuu mahdollisesti vuosikymmeniä ja lapset pääsee ainoastaan maksumiehiksi. Miksi muuten pitäisi avioitua? Tulee mieleen, että mikä avioon hinkuvalla on todellisuudessa mielessä.
Meille avioituminen oli symbolinen ele. Arvoista siinä on kyse.
Moni arvostaa omia lapsiaan niin, ettei tietoisesti jätä heitä tilanteeseen, jossa leski jumittaa asumisoikeutensa perusteella vuosikymmeniä asunnossa, jonka kunto rapautuu pikkuhiljaa ja lapset ovat joutuneet maksamaan perintöverot.
Tuossa tilanteessa perintöverot ovat toki viikkorahojen luokkaa, että eipä tuo lapsia suuremmin haitanne. Elleivät ole periaatteellisen ahneita omaan napaan tuijottajia.
Ei suinkaan välttämättä, jos on arvokas asunto ja iäkäs leski. Mieheni peri noin 150 000 euron arvoisen osuuden asunnosta, johon leskellä oli asumisoikeus. Perintöveroja tuli maksettavaksi hallintaoikeusvähennyksen jälkeenkin11 000 euroa. Miehelleni se ei ollut ongelma, mutta monelle muulle olisi varmasti ollut.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ehdoin tahdoin nk.toisalla kierroksella aiheutetaan ongelmia menemällä naimisiin.
Nykyisin on ihan ok asua avoliitossa. Asunto voidaan ostaa yhdessä omien rahojen suhteessa, mutta kun toinen jää avoleskeksi, ei hänellä ole oikeutta jäädä asuntoon asumaan vaan se myydään ja perilliset ja avoleski saavat rahana oman osuutensa verran tai sitten leski ostaa avopuolisonsa lasten osuuden.