Ensi vuosi ahdistaa/pelottaa
Ensi vuonna pitäisi löytyä mieluisa työpaikka. Pitkästä aikaa työelämään hoitovapaan jälkeen. Välillä ajatus tuntuu mukavalta, Välillä aivan kauhealta.
Alan vaihto myös mietinnössä. Olen koittanut miettiä pääni puhki,mutta tuntuu, etten keksi, mikä olisi elämäntyöni.
Haluaisin olla vain kotona ja antaa kaiken ajan lapsille
Kommentit (22)
Kohta alkaa automaattinen tienaaminen. Ei ole siis pakko tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Lähde opiskelemaan. Silloin jäänyt enemmän aikaa lapsille kun koulussa on pitkät lomat ja säännöllinen "työaika"...
Miten opiskelemaan pääsee?
Opiskele ammatti millä työllistyy. Nykyään alaa voi vaihtaa useasti, ei tarvitse miettiä mitä tekee elämän loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Lähde opiskelemaan. Silloin jäänyt enemmän aikaa lapsille kun koulussa on pitkät lomat ja säännöllinen "työaika"...
Hoitoala ei vain nyt enää kiinnosta. Mikä olisi mukavaa opiskelua ... Lisäksi haluaisin päivätyön
Ensi vuonn Kokoomus muuttaa kaikki perustason työt ilmaistyöksi .
Vierailija kirjoitti:
Opiskele ammatti millä työllistyy. Nykyään alaa voi vaihtaa useasti, ei tarvitse miettiä mitä tekee elämän loppuun asti.
Onko ainoa joku lähihoitaja? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde opiskelemaan. Silloin jäänyt enemmän aikaa lapsille kun koulussa on pitkät lomat ja säännöllinen "työaika"...
Miten opiskelemaan pääsee?
Menet koulun nettisivuille ja täytät hakemuksen, nykyään monessa paikassa on jatkuva haku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele ammatti millä työllistyy. Nykyään alaa voi vaihtaa useasti, ei tarvitse miettiä mitä tekee elämän loppuun asti.
Onko ainoa joku lähihoitaja? :D
Se on erittäin hyvä, kun on omia lapsia se on etu jos haluaa työllistyä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn ja minusta se on ainakin paras vaihtoehto.
Tänä päivänä ne työt annetaan kyllä ennenkin talossa olleille ja hyviksi tyypeiksi todetuille.
Näin sanoi minulle esimieheni, kun toivoin - ja sain - työtehtävät täysin oman koulutukseni ulkopuolelta.
Ota elämä seikkailuna, nyt sitten seuraava vaihe sinullakin. Minun pitäisi ensi vuonna valmistua maisteriksi, päästä oman alan työpaikkaan ja löytää miesystävä, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Voisihan ahdistua tuosta kaikesta, mutta minä ainakin pääsääntöisesti odotan innolla ja mielenkiinnolla. :D
Nopeasti siihen tottuu, että on taas töissä. Itse koen työnteon helpommaksi kuin lasten kanssa kotona olemisen. Koen myös tekeväni jotain järkevää kun olen töissä. Lapset tottuvat myös uuteen rytmiin ja alkuhankaluuksien jälkeen homma sujuu kaikilla. Jos jäät vuosiksi kotiin, mitä sitten teet kun lapset ovat esim koulussa päivät?
Jos sinulla ei ole työtä mihin palata, oppisopimus voi olla yksi vaihtoehto alanvaihtoon. Voit myös mennä työkokeiluun ja selvittää niin mikä ala kiinnostaa. Siinä tapauksessa ota yhteyttä TE-toimistoon ja ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. Sen voi tehdä, vaikka olisi vielä hoitovapaalla.
Työmyyrä kirjoitti:
Nopeasti siihen tottuu, että on taas töissä. Itse koen työnteon helpommaksi kuin lasten kanssa kotona olemisen. Koen myös tekeväni jotain järkevää kun olen töissä. Lapset tottuvat myös uuteen rytmiin ja alkuhankaluuksien jälkeen homma sujuu kaikilla. Jos jäät vuosiksi kotiin, mitä sitten teet kun lapset ovat esim koulussa päivät?
Jos sinulla ei ole työtä mihin palata, oppisopimus voi olla yksi vaihtoehto alanvaihtoon. Voit myös mennä työkokeiluun ja selvittää niin mikä ala kiinnostaa. Siinä tapauksessa ota yhteyttä TE-toimistoon ja ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. Sen voi tehdä, vaikka olisi vielä hoitovapaalla.
Ööh no harrastan omia juttuja? Miksei työssä käyvilläole mitään omia intohimoja kuin työnteko? kotona voi tehdä vaikka mitä. Ite harrastan taiteita,kudon, ja askartelen Ja sitten lähde luontoon valokuvaileemaan. Ps Oon työtön ja ei lapsia
Olen miettinyt vaihtoehdoiksi myös 80% työaikaa. Silloin olisi vähän enemmän myös kotiaikaa
Työmyyrä kirjoitti:
Nopeasti siihen tottuu, että on taas töissä. Itse koen työnteon helpommaksi kuin lasten kanssa kotona olemisen. Koen myös tekeväni jotain järkevää kun olen töissä. Lapset tottuvat myös uuteen rytmiin ja alkuhankaluuksien jälkeen homma sujuu kaikilla. Jos jäät vuosiksi kotiin, mitä sitten teet kun lapset ovat esim koulussa päivät?
Jos sinulla ei ole työtä mihin palata, oppisopimus voi olla yksi vaihtoehto alanvaihtoon. Voit myös mennä työkokeiluun ja selvittää niin mikä ala kiinnostaa. Siinä tapauksessa ota yhteyttä TE-toimistoon ja ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. Sen voi tehdä, vaikka olisi vielä hoitovapaalla.
Kiitos tsempistä. Itseäni varmaan eniten ahdistaa se ajatus siitä, että työpäivien jälkeen on väsynyt eikä jaksa tehdä mitään. Tiedän kyllä, että kun palaan työelämään niin kotitöihinkin tulee erilainen jako, se on varmasti miehellekin uutta alkuunsa, ottaa enemmän vastuuta lasten arjen asioissa myös.
Sekin tuntuu tylsältä, ettei alkuun ole lomia juuri lainkaan.
Mikä ala työllistäis ? Ei hoitoalaa
Eikö ketään mietitytä sotiva naapurimaa ja muu sellainen. Vaikka varmaan monia talouskin pelottaa ja asumisasiat.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään mietitytä sotiva naapurimaa ja muu sellainen. Vaikka varmaan monia talouskin pelottaa ja asumisasiat.
Kyllä voisi ahdistaa se, että ollaan taantumassa kehitysmaaksi, mutta en niin paljon ahdistu asioista, joihin en voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ketään mietitytä sotiva naapurimaa ja muu sellainen. Vaikka varmaan monia talouskin pelottaa ja asumisasiat.
Kyllä voisi ahdistaa se, että ollaan taantumassa kehitysmaaksi, mutta en niin paljon ahdistu asioista, joihin en voi vaikuttaa.
Ihmisten asenne jo vaikuttaa. Kannattaako joku ihmisten heikentämistä vai asiat paremmin kaikille.
Lähde opiskelemaan. Silloin jäänyt enemmän aikaa lapsille kun koulussa on pitkät lomat ja säännöllinen "työaika"...