Varatusta tykkääminen
Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.
Kommentit (955)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kätevästi niin, että jos mies (johon olen ihastunut) ei osoita vastaavia tunteita, niin omatkin fiilikset kuolee pikkuhiljaa pois, koska sitä ihmistä ei enää katso "samoin silmin". Eli se ihminen ei ikään kuin olekaan enää se juuri itselle täydellinen ja haluttava kumppani. Eivätkö sinun tunteesi, ap, yhtään laimene, kun et saa samanlaista vastakaikua?
No todellakin laimenee! Siksi olisikin helppoa jos vastakaikua ei tulisi! Mutta kun sitä tulee, se ei vaan ole sitä toivomaani "heitetään kaikki pois ja karataan auringonlaskuun" -tasoa.
-Ap
Eli roikottaa sinua löysässä hirressä. Tuollainen karistaisi minulla kyllä viimeisetkin ihastumisen rippeet, koska en osaisi olla näkemättä ao. ihmistä selkärangattomana ja itsekkäänä, vaikka miten selittelisi hankalaa tilannettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman tapainen tilanne itsellä. vuosia sitten alkoi minun ja miehen välillä tapahtua. Tai ehkä ei tapahtua, mutta mieletön kemia. Tuolloin molemmat varattuja. Nyt mies virallisesti eronnut, itse en. Tuo, että mies on eronnut, ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Välillä kaipaan ihan mielettömästi. Helpompaa olisi, jos ei oltaisi koskaan tavattu.
Voinko kysyä miksi et itse eroa? Onko sinulla vielä tunteita puolisoasi kohtaan? Itse ajattelin jotenkin niin, että en pysty jatkamaan mieheni kanssa tietäen että haluan jotain muuta näin paljon. Koin jo pelkän tunteen tavallaan pettämisenä. Epärehellisyytenä sekä puolisoa että itseäni kohtaan. Ja tämä tosiaan siitä huolimatta, etten näillä näkymin edes saa tuota haluamaani ihmistä. Ajattelen, että puolisoni ansaitsee enemmän kuin olla kakkonen.
-Ap
On tunteita vielä miestäni kohtaan. Mutta takana pitkä suhde mieheeni, joka vaatinut veronsa. Asiaan liittyy myös esim. lapset. Elämä kuitenkin oman miehen kanssa turvallista jne.
Eroaminen olisi kuin pää edellä mustaan veteen hyppäämistä. En tiedä,
mitä olisi edessä.
Itse jotenkin ajattelin niin, että pakko tehdä tämä ennemmin kuin jäädä miettimään. Vaikka lopputulos oli mitä oli niin ei kaduta. Minä koin tehneeni päätöksen jo siinä vaiheessa kun kerroin tunteistani. Ja jos nyt jatkaisin, kokisin että palaan maitojunalla kotiin koska en saanutkaan sitä kenet haluan. Jotenkin ajattelen, että mieheni ja lasteni isä ansaitsee enemmän kuin naisen joka ei pysty enää tarjoamaan hänelle ykkösasemaa.
-Ap
Kerro sen tyttöystävälle/avovaimolle/vaimolle mitä on meneillään niin eiköhän se sieltä tipahda sun käsivarsille
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä et mitä tämä vastakaiku sitten on? Jos teillä ei ole suhdetta ja hän sanoo sulle et joo oot ihan tosi kiva, mutta.. Niin miten sulla pysyy edelleen kiinnostus häneen?
Vastakaiku on muutakin kun "sanoo sulle et joo oot ihan tosi kiva". Mutta ei kuitenkaan riittävästi. Ei saa tehtyä itsestään vapaata.
Ei se toivottavasti ikuisesti kestäkään. Mutta se kesti vuosia tilanteessa, jossa oletin sen olevan teinityylistä täysin yksipuolista kaukoihastusta. Ehkä se on ihan ymmärrettävää, että pää on hetken pyörällä kun se hetken näyttäytyy muka molemminpuolisena.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Kerro sen tyttöystävälle/avovaimolle/vaimolle mitä on meneillään niin eiköhän se sieltä tipahda sun käsivarsille
No en. : D
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kätevästi niin, että jos mies (johon olen ihastunut) ei osoita vastaavia tunteita, niin omatkin fiilikset kuolee pikkuhiljaa pois, koska sitä ihmistä ei enää katso "samoin silmin". Eli se ihminen ei ikään kuin olekaan enää se juuri itselle täydellinen ja haluttava kumppani. Eivätkö sinun tunteesi, ap, yhtään laimene, kun et saa samanlaista vastakaikua?
No todellakin laimenee! Siksi olisikin helppoa jos vastakaikua ei tulisi! Mutta kun sitä tulee, se ei vaan ole sitä toivomaani "heitetään kaikki pois ja karataan auringonlaskuun" -tasoa.
-Ap
Eli roikottaa sinua löysässä hirressä. Tuollainen karistaisi minulla kyllä viimeisetkin ihastumisen rippeet, koska en osaisi olla näkemättä ao. ihmistä selkärangattomana ja itsekkäänä, vaikka miten selittelisi hankalaa tilannettaan.
Joo, ihmettelen itsekin mikä minussa on vialla kun ei tämä mene ohi, vaikka tyyppi on mitä ilmeisimmin selkärangaton pettäjä. Ei arvosta minua riittävästi jättääkseen kumppaniaan eikä arvostanut kumppaniaan riittävästi jättääkseen minut kokonaan väliin.
-Ap
Entä mitkä ohjeet minulle? Kolmen tapaamisen (joissa ei juuri mitään kahdenkeskeistä) jälkeen olen jo täysin koukussa yhteen mieheen, takana pitkä parisuhde toisen kanssa päättynyt. Tiedän vain, että tämä toinen asuu yksin. Sormustakaan ei ole. Näin hänen katsovan käsiäni onko minulla. Ei ole. Näin hänen tarkkailevan minua mutta ehkä se oli vain normaali katsekontakti. Hän varmaan huomasi että minun on lähes mahdoton irrottaa katsettani hänestä. Hän on varmaan tottunut siihen, sama varmaan muiden naisten kanssa. Liian suosittu, näin arvelen.
Hän on ehkä vapaa. Mutta. On järjetöntä olla niin koukussa. Sellaisesta ei ole koskaan seurannut hyvää. Lisäksi luulen että hän on toisella tavalla varattu eli täysin omistautunut tietyille asioille, ei ihmissuhteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kätevästi niin, että jos mies (johon olen ihastunut) ei osoita vastaavia tunteita, niin omatkin fiilikset kuolee pikkuhiljaa pois, koska sitä ihmistä ei enää katso "samoin silmin". Eli se ihminen ei ikään kuin olekaan enää se juuri itselle täydellinen ja haluttava kumppani. Eivätkö sinun tunteesi, ap, yhtään laimene, kun et saa samanlaista vastakaikua?
No todellakin laimenee! Siksi olisikin helppoa jos vastakaikua ei tulisi! Mutta kun sitä tulee, se ei vaan ole sitä toivomaani "heitetään kaikki pois ja karataan auringonlaskuun" -tasoa.
-Ap
Eli roikottaa sinua löysässä hirressä. Tuollainen karistaisi minulla kyllä viimeisetkin ihastumisen rippeet, koska en osaisi olla näkemättä ao. ihmistä selkärangattomana ja itsekkäänä, vaikka miten selittelisi hankalaa tilannettaan.
Joo, ihmettelen itsekin mikä minussa on vialla kun ei tämä mene ohi, vaikka tyyppi on mitä ilmeisimmin selkärangaton pettäjä. Ei arvosta minua riittävästi jättääkseen kumppaniaan eikä arvostanut kumppaniaan riittävästi jättääkseen minut kokonaan väliin.
-Ap
Kuinka kauan seksisuhdevaihe kesti? Jos oli kyse vain parista yksittäisestä kerrasta, silloin hän ei ole ollut kovin kiinnostunut. Jos taas säännöllistä paneskelua on ollut esim. 6 kk tai pidempään, silloin hänellä on täytynyt olla kuitenkin melko paljon kiinnostusta. Jokin puolikymmentä kertaa sen sijaan ei välttämättä tarkoita juuri lainkaan kiinnostusta, koska kyllä pitkässä suhteessa oleva mies upottaa sen verran dickiään, mikäli helppo tilaisuus tarjoutuu eteen.
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..
Vierailija kirjoitti:
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..
Rakastaa puolisoaan on minusta aika rankasti ristiriidassa sen kanssa että on ylipäänsä pettänyt. Mutta ymmärrän, että ihmiset näkee nämä niin eri tavalla. Itse olen pettänyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihmistä jota en enää rakasta ihmisen kanssa johon olen umpirakastunut. Ehkä siksi kuvittelin tässäkin olevan kyse samasta.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..Rakastaa puolisoaan on minusta aika rankasti ristiriidassa sen kanssa että on ylipäänsä pettänyt. Mutta ymmärrän, että ihmiset näkee nämä niin eri tavalla. Itse olen pettänyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihmistä jota en enää rakasta ihmisen kanssa johon olen umpirakastunut. Ehkä siksi kuvittelin tässäkin olevan kyse samasta.
-Ap
Ymmärsinkö oikein: petit exääsi toisenkin miehen kanssa? Ei ihme, jos tämä viimeisin ei pidä sinua erityisen houkuttelevana vaihtoehtona. Kerran pettäjä, aina pettäjä jne. -sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla käy kätevästi niin, että jos mies (johon olen ihastunut) ei osoita vastaavia tunteita, niin omatkin fiilikset kuolee pikkuhiljaa pois, koska sitä ihmistä ei enää katso "samoin silmin". Eli se ihminen ei ikään kuin olekaan enää se juuri itselle täydellinen ja haluttava kumppani. Eivätkö sinun tunteesi, ap, yhtään laimene, kun et saa samanlaista vastakaikua?
No todellakin laimenee! Siksi olisikin helppoa jos vastakaikua ei tulisi! Mutta kun sitä tulee, se ei vaan ole sitä toivomaani "heitetään kaikki pois ja karataan auringonlaskuun" -tasoa.
-Ap
Eli roikottaa sinua löysässä hirressä. Tuollainen karistaisi minulla kyllä viimeisetkin ihastumisen rippeet, koska en osaisi olla näkemättä ao. ihmistä selkärangattomana ja itsekkäänä, vaikka miten selittelisi hankalaa tilannettaan.
Joo, ihmettelen itsekin mikä minussa on vialla kun ei tämä mene ohi, vaikka tyyppi on mitä ilmeisimmin selkärangaton pettäjä. Ei arvosta minua riittävästi jättääkseen kumppaniaan eikä arvostanut kumppaniaan riittävästi jättääkseen minut kokonaan väliin.
-Ap
Kuinka kauan seksisuhdevaihe kesti? Jos oli kyse vain parista yksittäisestä kerrasta, silloin hän ei ole ollut kovin kiinnostunut. Jos taas säännöllistä paneskelua on ollut esim. 6 kk tai pidempään, silloin hänellä on täytynyt olla kuitenkin melko paljon kiinnostusta. Jokin puolikymmentä kertaa sen sijaan ei välttämättä tarkoita juuri lainkaan kiinnostusta, koska kyllä pitkässä suhteessa oleva mies upottaa sen verran dickiään, mikäli helppo tilaisuus tarjoutuu eteen.
Noiden kriteerien mukaan ei juurikaan kiinnosta. Tosin olen tästä hieman eri mieltä. Olen vuosia vuosia sitten erehtynyt puolen vuoden suhteeseen varatun kanssa, joka ei kyllä välittänyt minusta pyllyn vertaa. Sinä ajattelet sen nyt ehkä jotenkin niin, että pidempi suhde on isompi riski ja rankemmin kolkutteleva omatunto. Mutta ei se välttämättä mene niin. Minä väittäisin, että pidempiaikaiset sivusuhteet vaatii ylipäänsä toisen tason epärehellisyyttä ja kylmäpäisyyttä kuin kertahairahdukset. Jos joku suht rehellinen ihminen oikeasti poskettomasti rakastuu suhteessa ollessaan, se vaihtaa lennosta korkeintaan muutaman sekoilun jälkeen. Ne pitkiä aikoja useampaa pyörittävää ei oikeasti ole hyviä kenellekään.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..Rakastaa puolisoaan on minusta aika rankasti ristiriidassa sen kanssa että on ylipäänsä pettänyt. Mutta ymmärrän, että ihmiset näkee nämä niin eri tavalla. Itse olen pettänyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihmistä jota en enää rakasta ihmisen kanssa johon olen umpirakastunut. Ehkä siksi kuvittelin tässäkin olevan kyse samasta.
-Ap
Tuo on kyllä ihan totta. Oma kokemus on sellainen et mies luuli et olen hakemassa eroa ja haki hyväksyntää ja lohtua muualta, ilmeisesti petasi laastaria eron varalle. Sitten kun selvisi, että hän oli tulkinnut täysin väärin minun aikomukseni, lopetti sivusuhteen ja kertoi toiselle naiselle totuuden. Tämän jälkeen meillä meni paremmin kuin ikinä. Minä en siis tiennyt asiasta mitään ennen kuin vuosia myöhemmin ja nyttemmin olemme jo eronneetkin. Mutta en silti koskaan kyseenalaistanut hänen rakkauttaan mua kohtaan, vaikka hänellä sivusuhde olikin, voi kuulostaa kummalliselta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..Rakastaa puolisoaan on minusta aika rankasti ristiriidassa sen kanssa että on ylipäänsä pettänyt. Mutta ymmärrän, että ihmiset näkee nämä niin eri tavalla. Itse olen pettänyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihmistä jota en enää rakasta ihmisen kanssa johon olen umpirakastunut. Ehkä siksi kuvittelin tässäkin olevan kyse samasta.
-Ap
Ymmärsinkö oikein: petit exääsi toisenkin miehen kanssa? Ei ihme, jos tämä viimeisin ei pidä sinua erityisen houkuttelevana vaihtoehtona. Kerran pettäjä, aina pettäjä jne. -sivusta
Nope, olen pettänyt ensimmäistä poikaystävääni vuosikymmeniä sitten. Miehen kanssa, joka oli ensimmäinen suuri rakkauteni. En siitä toki ole millään tavoin ylpeä, päinvastoin.
Nykytilanteessa taas itse olen avoimesti eroamassa, toinen ei. Kokisin jokseenkin absurdina, jos tämä joka ei ole eroamassa pitäisi minua jotenkin pahempana syntisenä petturina kuin itseään.
-Ap
No miten ap näet oman tulevaisuutesi nyt? Yritätkö yhä saada sitä varattua miestä kiinnostumaan, palaatko eksäsi luo, aiotko pysyä sinkkuna vai miten?
Vierailija kirjoitti:
No miten ap näet oman tulevaisuutesi nyt? Yritätkö yhä saada sitä varattua miestä kiinnostumaan, palaatko eksäsi luo, aiotko pysyä sinkkuna vai miten?
En voi mennä exäni luo. En voi pakottaa ketään kiinnostumaan. Varmaan sitten pysyn sinkkuna kunnes joku ehkä iskee uudelleen samalla voimalla kuin tämä viimeisin. En kyllä ehkä jotenkin pidätä hengitystä sen kanssa. Ehkä tämä on vain sellainen avohaava jonka kanssa pitää oppia elämään.
-Ap
Eli teillä kummallakaan ei ole lapsia mutta puolisolla on? Ja sinä olet tässä se vanhempi osapuoli?
Usko huviksesi, kyllä se sinun kanssa olisi jos tahtoisi. On kusettanut sinua, ihan niinkuin kusettaa kaikkia läheisiään. Tee itsellesi palvelus ja pysy helvetin kaukana koko ihmisestä. Tuosta ei jää käteen kuin surua ja iso kasa kysymysmerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa tehtyä itsestään vapaata kuulostaa mun korvaan Ei halua erota ja rakastaa puolisoaan.
Muuten en vaan näe tuota kuviota mahdollisena. Ollaan itse miehen kans erottu aikaisemmista liitoistamme vaikka oli velat ja lapset ja lähipiirin vastustus, kun tunne vaan oli niin järkyttävän suuri.
Luulen et se yrittää nyt vaan säästää sun tunteita vetoamalla järkisyihin. Ja ehkä pelkää myös et paljastat kaiken sen puolisolle, jos loukkaannut totuudesta..Rakastaa puolisoaan on minusta aika rankasti ristiriidassa sen kanssa että on ylipäänsä pettänyt. Mutta ymmärrän, että ihmiset näkee nämä niin eri tavalla. Itse olen pettänyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihmistä jota en enää rakasta ihmisen kanssa johon olen umpirakastunut. Ehkä siksi kuvittelin tässäkin olevan kyse samasta.
-Ap
Tuo on kyllä ihan totta. Oma kokemus on sellainen et mies luuli et olen hakemassa eroa ja haki hyväksyntää ja lohtua muualta, ilmeisesti petasi laastaria eron varalle. Sitten kun selvisi, että hän oli tulkinnut täysin väärin minun aikomukseni, lopetti sivusuhteen ja kertoi toiselle naiselle totuuden. Tämän jälkeen meillä meni paremmin kuin ikinä. Minä en siis tiennyt asiasta mitään ennen kuin vuosia myöhemmin ja nyttemmin olemme jo eronneetkin. Mutta en silti koskaan kyseenalaistanut hänen rakkauttaan mua kohtaan, vaikka hänellä sivusuhde olikin, voi kuulostaa kummalliselta..
No tavallaan joo. Minä en koskaan pettäisi ihmistä jota rakastan. Koska minusta jo se valinta pettää on jotain niin peruuttamatonta, että se ikäänkuin on jo yhtä kuin se eroilmoitus, järjestys vaan on eri. Sitä se toisen kanssa oleminen minulle nytkin tarkoitti. Jotain mistä ei enää koskaan palata takaisin. Eikä ole tarkoituskaan.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä kummallakaan ei ole lapsia mutta puolisolla on? Ja sinä olet tässä se vanhempi osapuoli?
Usko huviksesi, kyllä se sinun kanssa olisi jos tahtoisi. On kusettanut sinua, ihan niinkuin kusettaa kaikkia läheisiään. Tee itsellesi palvelus ja pysy helvetin kaukana koko ihmisestä. Tuosta ei jää käteen kuin surua ja iso kasa kysymysmerkkejä.
Tietysti se olisi minun kanssani jos tosissaan haluaisi, eikö tuo ole aika no brainer? Mutta samaa mieltä, turpaan tulee ja huolella.
-Ap
En nyt ihan ymmärrä et mitä tämä vastakaiku sitten on? Jos teillä ei ole suhdetta ja hän sanoo sulle et joo oot ihan tosi kiva, mutta.. Niin miten sulla pysyy edelleen kiinnostus häneen?