Mies ei ole laittanut tikkua ristiin tämänkään joulun suhteen, menee kuppi nurin ihan just.

No hei--

Asiat voivat aina olla huonommin.

Eron jälkeen ja omaisuuden ( pesänjakaja avusteisesti) erottelu.

Exä halusi vaatia ja hakea " varmistukseksi" pesänjakajan jotta hänen sumutusta täynnä oleva tarinansa olisi sitten niin räikeä että

Uppoaisi vaikkapa uudelle naisystävälle- saisi tämän ** kiven muokkaus työkalun** uskomaan kaiken taustan ja " rankan eron/ elämäntarinansa" ja saisi näin uuden naisystävän väylät/ kanavat ja erityisesti hänet takaamaan hänet persoonana.

Hänen luotettavuuden.

Jolloin piirit jonne halusi eivät kyseenalaistaisi hänen uskottavuutta sekä luotettavuutta.

Kunnon kettuilua.

Onko siitä miehestä joka ei laita tikkua ristiin harmia?

Elämä on omia valintoja.

Ole se muutos jonka haluat nähdä.

Oooooaaahh kun rupes väsyttään tuo nalkutus 🥱

Naisen tehtävä on pitää mies tyytyväisenä ja olla valittamatta. Kiittämätön olet.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies ryhtyy aina aattona marttyyrina kinkunpaistoon. Hän on sen hankkinut, hän joutuu sen paistamaan. Missä on uunipelti? Miksi ei ole puhdasta uunipeltiä, eilen oli, kun paistoit piparkakkuja. Ja samaan aikaan miehen nenän edessä on edellisestä joulusta asti lieden vieressä ollut pelti (ihan totta, hän jätti sen siihen vuosi sitten ja minä olen hyväksynyt, että hän siivoaa sen kyllä pois aikanaan, kuten vuosi sitten lupasi). Mies tuijottaa uunipeltiä ja ihmettelee, että ei sitä voi käyttää, sehän on likainen. Ehdotan, että pesisi sen ja niinhän tuo tekee, hirveän vihaisena, kun kaiken joutuu tekemään itse.

Ja sitä rataa menee meidän joulu. MInä keitän puuron, mies ryhtyy juuri ennen puuron valmistumista puuhaamaan itseään ja lapsia viemään kynttilöitä haudoille. Kun se sopii hänelle. Puuro jää syömättä. Palattuaan alkaa saunaanmenon suunnittelu, minä laittelen tuona aikana joulupöytää valmiiksi kaikessa rauhassa, mies menee ja höseltää. Jos erehdyn istumaan, hän on haukkana vieressä ja ihmettelee, miksi hän on se, jonka pitää tehdä kaikki, nytkin imuroida neulasia. Tosin ei hän ole ollut imuroimassa, kunhan on taas siirrellyt koristeita lasten koristelemassa kuusessa, jotta se olisi tasapainossa (?).

Vuodessa vihaan eniten joulua. Tämä on  se päivä, jolloin pitää suorittaa koko ajan. Paitsi juuri nyt, kun mies vimmalla pakkaa lahjoja, missä on joulupaperi ja teippi ja tarrat, joihin kirjoittaa saajan nimi, miksi hänen pitäisi kaikki hoitaa.

Ei kele, lähtee viemään kynttilöitä haudoille eikä voida jäädä edes siksi aikaa että kaikki saisi puuron syötyä. Ei mitään tilannetajua.

Joulu on kyllä perheenäidille vuoden paskin päivä. Toiset löhöö sohvalla, katsoo joulupukin kuumaa linjaa lumiukkoa ja kyselee joko kohta syödään puuro. Mikä puuro? Kukas sen ois sillävälin tehnyt? Tiskejä allas täynnä, lahjat paketoimatta, saunapuut hakematta ja ukko valittaa et eikö kele saa olla edes aattona rauhassa ja missä ne kahvit ja tortut viipyy.

Ymmärrän jouluaaton hartaushetkien suosion kasvun. Papin saarna vilisee kliseitä eikä kiinnosta mutta kirkossa saa sentään hetken istua rauhassa.

Sitten avataan lahjat. Siis muut avaa, ei äidille mitään oo hankittu. Hetken luulet, että mies onkin muistanut jollain korulla mutta siitä kaulakorun kokoisesta paketista löytyykin joku kylkiäisenä saatu DNAn onneton joulukoristesetti. Vtuttaa niin että pakko avata punkkupullo heti. Aika muistella lapsuuden jouluja, kun sai lahjoja ja sai käydä valmiiseen pöytään.

Minua ei ahdista mies joka ei osallistu jouluun, osallistuu kyllä, mutta kyllä tämän joulun laittaminen on vaan ihan järkyttävän raskasta. Vinkkejä otetaan vastaan miten joulusta tulisi rento. Ja ei en aijo ostaa mikroriisipuuroa, keitän sen jatkossakin itse, mutta mitä muuta voisi vähentää?

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies on tehnyt kaikki jouluvalmistelut, ruokia myöten. Minä en ostanut edes yhtään lahjaa.

Miehesi taitaa saada hyvää s eksiä?

Vierailija kirjoitti:

Perusjouluun kyllä kuuluu tuo Äidin ahdistus ja marttyyri asenne, siitä ne lastenkin joulumuistot jää. Ja ihan turha sanoa ettei ne huomaa, kyllä sen tunnelman aistii. Itse en viettänyt jouluja ennenkuin esikoinen oli 4, ihan tuosta syystä. Sen jälkeen ostettiin muovikuusi ja jotain koristeita (nyt 10v jälkeen sama setti). Ruoka tulee kaupasta- yksi ostoskierros, lahjat ostan joulukuussa kun muutenkin käyn kaupoilla. Lapset koristelee, muutaman vuoden on jo siivonnut edellisenä iltana. Kyllä, paketoin kaikki itse ja aattona laitan kaiken tarjolle, mutta kevyin mielin, on mitä on ja yhdessä olo on tärkeintä. Joulun jättäisin vieläkin , jos vaan mahdollista, vähemmälle, mutta nuorempi 11v tyttö on jouluihmisiä ja alkaa jo marraskuun alussa kysymään että onhan riisipuuroa ( joo, on - Saarioisten valmiit annoskupit lapsille) ja haluavat viettää "meidän perinteisen päivän". Syödään lounas- ja avataan ne muutamat paketit, pelataan. Sitten käyn lenkillä ja illalla on alkupalapöytä ja aikuisten viinilasit. Ja siinä se. ENÄÄ ei ahdista, 30 vuotta siihen meni.....

Kotona tosiaan nähtiin näitä sänkyyn itkemään (äiti), "kaikkeni olen tehnyt ja te vaan tappelette" en puhu moneen tuntiin, istutaan hiljaa kun ei saa sanoa mitään "normaalia"....

Ihana sinä! Vihdoin joku muukin ottaa vain lasillisen viiniä jouluaterialla! Minunkin joulun kruunaa jouluaterialla lasillinen viiniä, koska otan vain lasillisen viiniä jouluaterialla.

Ämmät hyysää ja sitten valittaa kun hyysäävät.

Sama kun ihan itse tunkisi suuhunsa hiekkaa ja sitten itkisi hiekasta suussa.

Ootte te varsinaisia.

Aaah, meillä ihanan rento joulu kahdestaan. Istuskellaan joululahjakirjoja selaten ja herkkuja napsien. Siivoiltiin muutama päivä sitten, sen jälkeen on tullut hiukan sotkua ja pölypalloja lisää mutta ei haittaa meitä, jouluaattona ei enää siivota. Aattoillan ateria oli charcuterie- ja juustotarjotin ja juomia oman maun mukaan, lahjat on jaettu jo aiemmin tänään. 

Lasten ollessa pieniä mentiin aika lailla samalla kaavalla, paitsi lahjoja oli enemmän ja ruokia valittiin myös lapsille. Heistä oli hurjan hauskaa syödä pikkusuolaisia ja hedelmiä ja makeisia olohuoneen lattialla piirrettyjä katsellen. Usein myös nukkuivat jouluyön siellä koska jouluna ei ollut koskaan pakollista nukkumaanmenoaikaa.  Sellainen totaalinen röhnöttäminen ja rutiinien rikkominen oli sallittua vain jouluna. Taitaa meidän lapsilla olla aika boheemit joulumuistot :D

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna en raatanut enkä tehnyt joulun eteen mitään. Aina ennen oon raatanu, siivonnu ja strassannu ja oon pitäny huolta, että on koristeita, ruokia ja tunnelmaa.

Vessassa peilit hammastahnassa, lavuaari likainen ja hanan ympärys pinttynyt liasta, vessanpöntössä jarruraidat ja sitä itseään kansissa, kissanhiekkaa siellä täällä lattialla. Suihkunurkka likainen, saunanovi likainen.

Keittiössä työtaso täynnä likaisia astioita odottamassa astianpesukoneeseen laitto. Ruokapöydässä pinttymää ja leivänmurusia. Kaapeissa ketsupin ja limsan valumajälkiä, sormenjälkiä.

Keskellä olohuonetta metalliset tikkaat joiden ylätasolla pieni "pöytämuovikuusi". Miehen mielestä pitää näkyä ulos, että meillä on jouluista. Ainoa joulukoriste meillä.

Lattiat imuroimatta, nurkissa pölypallot ja lemmikkien ruokapaikan kohdalta lattiassa pinttynyttä ruokaa.

Lahjoja ei kenellekään. Jouluruokia ei ole. Jääkaapissa ei oo ees maitoa, että sais riisipuuron. Syödään nakkikeittoa, hyvää sekin.

Tällainen joulu. Jos olisi pieniä lapsia tai nuorisoa meillä, niin olisin stressannu itseni ihan piippuun ja järjestäny ja siivonnu koko kodin, mutta kun kahdestaan tuon ukon kanssa nyt ollaan eikä kukaan käy, niin nukutaan ja levätään koko joulu. Puolirisoissa pyjamissa oltu koko päivä, tukat sekaisin. Aivan mahtavaa.

Ihan kuin meidän koti, mutta meillä on sentään jouluruuat ja lahjat 😄

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ahdista mies joka ei osallistu jouluun, osallistuu kyllä, mutta kyllä tämän joulun laittaminen on vaan ihan järkyttävän raskasta. Vinkkejä otetaan vastaan miten joulusta tulisi rento. Ja ei en aijo ostaa mikroriisipuuroa, keitän sen jatkossakin itse, mutta mitä muuta voisi vähentää?

Just niin super upeaa!

Itse aina poltan kaiken -

Ja sitten ...

Tänä vuonna totesin että ei ...

Ei ole mkn pakko kun ei ole mtn- leikki-ikäisiä

Ja jotenkin tosi vapauttavaa.

Kannattaa olla ylpeä itsestä ja kiittää tehdyistä saavutuksista.

Sikäli mikäli kukaan muu urpo ei ymmärrä edes huomioida/ kiittää vaivannäöstä.

Ajatella-

Minulla oli exä joka syytti " niskuroinnista"

Eipä ole eron jälkeen parempaa joulua kuin vain rauhaa!

Itseään kannattaa arvostaa ja kohdella hyvin.

Että se siitä " mikä on naisen tehtävä""

Kun toisille mikään ei riitä kuin ehkä YTM

Mies ei tee mitään, koska hän on oppinut, että laiskottelu on OK ja mitään sanktioita ei tule.

Sama juttu meillä. Mutsi on marttyyri, joka järjestää idioottimaista draamaa joka joulu. Niin myös tänään. Mutsi kyseli heti aamulla KOLME kertaa: "Mitäs ruokaa haluatte tänään? Mihin aikaan?" Minä vastasin, että jos vaikka keittäisi joulupuuron, niin että puuro on valmiina klo 18. Muuta ruokaa ei tarvitse kokata tänään. Jääkaappi on täynnä valmisruokia, kinkkua, riisipiirakoita, yms. Mutsi lupasi keittää puuron ja vakuutteli, että klo 18 on pöytä kstettu. Sitten hän muutti mielensä ja "unohti" kertoa minulle. Mutsi aloitti puuron keittämisen klo 15 ja puuro oli valmis klo 16 klo. Ei löytynytkään puurolle syöjiä, joten mutsi suuttui ja haukkui minut kiittämättömäksi paskaksi, jolle ei mikään kelpaa.

Ruoka-aika oli selkeästi sovittu, klo 18. Kukaan ei syö jäähtynyttä, liisterimäiseksi muuttunutta puuroa, joka on lojunut liedellä 2 tuntia. Puuro jäi syömättä. Minä tilasin pitsan. Mutsi ja faija riitelevät nyt keskenään alakerrassa. Eivät osaa vieläkään noudataa aikatauluna (etukäteen sovitut ruoka-ajat). Eivät myöskään osaa panna lusikoita jakoon ja lopettaa tuota kulissiavioliittoa.

Omassa lapsuudessani äiti raatoi hulluna joulun eteen ja huutoraivosi, kun oli niin poikki. Hirveät muistot jäi! Meillä ei jouluna rähjätä, kunnon jouluruuat on valmiina kaupasta ja paketit on. Kuusen saa tilattunakin. Mies herää tekemään aamupuuron, kun itse kuorsaan. Eli mitään turhia ei stressata..

Olen siivonnut, ollut mukana ostamassa ruokaa, ostanut ja suunnitellut lahjoja, paketoinut joulupaperiin, sytytellyt kynttilöitä. Joulun takia olen nikkaroinutkin lapsenlapselle. Ruokaa on puoliso parempi tekemään, vaikka polttikin piparit uunissa. Nyt puoliso vaan lukee, on lukenut viihdeproosaa aamusta alkaen. Lahjat edelleen paketissa, glögi koskematonta, pullot avaamatta.

Kumpikaan meistä ei käytä alkoholia, glögi alkoholitonta, ei käytä huumeita, ei väärinkäytä lääkkeitä, ei polta eikä nuuskaa. Ikimuistoisen tylsä joulu.

Mun mies kittaa kaljaa ja valittaa, kuinka vihaa joulua.

Äidillä oli tapana siivota aivan kaikki paikat ennen joulua, kyllä me tytöt autettiin, mutta silti hän oli kaiken yksin tehnyt. Jos karkkipaperikaan jäi sohvan nurkkaan aattona niin oltiin kiittämättömiä, kun hän on siivonnut 3 viikkoa. Kaikki oli yhtä suorittamista aaton, saunaan tasan klo x, puuro heti klo x, ruoka sitten. Nyt lähemmäs 4-kymppisenä vasta alkanut tykkäämään jouluista.

Olen kyllä. Muistahan vain, että kyllä olen osuuteni lapsilisien saamiseksi tehnyt!

t. mies

Vierailija kirjoitti:

Juu, mullakin on tuollainen vaimo. Vetää itse riman taivaisiin, keksii itse itselleen jouluvaatimuksia joita kukaan perheestä ei edes keksi pyytää. (kukaan ei huomaa niiden puuttumista) On ainoa, joka osaa tehdä eli "joutuu" tekemään kaiken itse. Sitten kiukutellaan marttyyrinä. En tiedä mistä nämä kumpuaa.... lapsuuskokemukset, toiset naiset? Miksi koko koti pitää puunata juuri jouluna? Miksei laatikoita tai sillejä ei voi ostaa valmiina? Miksi kenenkään muun paketoimat lahjat ei kelpaa?

Minulle joulun paras hetki on loppiainen, kun se riehuminen on viimein loppu.

Mieheni on ortodoksi joten meillä vietetään kaksi joulua. Ei kuitenkaan oteta paineita kummastakaan vaan sukulaisissa käydään, syödään siellä, syödään kotona ja siivottiin tänään jouluaattona sukuloinnin jälkeen olohuone putipuhtaaksi 😀 tein ihan töitäkin aamusta ja ruoat on jouluruokaa ja ihan tavallista arkiruokaa.

Kun miehen joulu tulee loppiaisena niin sitten pidetään toinen joulu eli nautitaan ortodoksisista herkuista. Mutten aio tehdä niistä numeroa ja tehdään yhdessä ruoat. Jouluna on ihan kiva vain levätä ja käydä vaikka lenkkeilemässä raikkaassa talvi-ilmassa.

Kertoo kaiken, kun monet täällä kertoo keittävänsä aamupuuron. Aivan kuin joku lapsi välittäisi vaikka sitä ei olisi.