Mies ei ole laittanut tikkua ristiin tämänkään joulun suhteen, menee kuppi nurin ihan just.
Lasten takia yritän nyt pysyä kasassa. Aamulla riisipuuroa keittäessä se iski oikein tajuntaan, kun kuuntelin kuinka ukko kuorsaa sängyssä, että meillä ja meidän lapsilla ei varmaan olisi minkäänlaista joulua, jos en minä raataisi itseäni hengiltä aina joka vuosi. Mies elää vielä 40-vuotiaanakin vuosi toisensa jälkeen omaa lapsenomaista satujouluaan, osallistumatta sen järjestämiseen millään lailla. Paketit paketoituvat kuin itsestään, ruoat hyppäävät pöytään ja kuusi kävelee metsästä koristeltuna olohuoneeseen. Koti siivoaa itse itsensä, koristeet ilmestyvät varastosta ja joulupukki ihan vain itsekseen osaa tulla meillekin illalla. Miksi sitten mahdollistan tämän? Koska haluan että lapsilla olisi ihana joulu. Koska itsekin rakastan joulua. Mutta olisi kiva, että kun perheessä on kaksi aikuista, sitä joulua myös järjestettäisiin yhdessä ja että se toinenkin ottaisi jotain vastuuta. Vähintään huomaisi edes, että toinen tekee helvetinmoisen duunin sen kaiken eteen. Nyt alkoi ahdistaa ja todella.
Kommentit (434)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen vaan näkee miten jotkut asiat periytyy... Oltiin aattona veljeni perheen luona ja siellä oli myös vanhempamme. Isä ei KOSKAAN osallistunut mitenkään joulunviettoon kuin syömällä ja juomalla ja negatiivisesti arvostelemalla. Ei edes saanut pöytää siivottua ruoan päätteeksi (ei arkenakaan). Äiti teki aina kaiken. Veli oli kuin joku saakelin 13v. teinipoika, vaikka on yli 30v. kahden pienen lapsen isä! Ei ollut vaimonsa apuna keittiössä, ei katsonut lastensa perään, piti jatkuvaa napinaa ja nalkutusta, että miksi noin ja miksi näin, missä on se ja missä on tämä... Ikään kuin olisi vieras omassa kodissaan. Lahjat, kun jaettiin naureskeli, ettei hän ostanut yhtä ainutta lahjaa. Vaimonsa oli ostanut.
Vaimo näytti todella väsyneeltä ja alistuneelta. Ihan kuin äitimme. Tuli ihan oksettava olo. Minä sanoin pari kertaa veljelleni, että voisi tulla nyt vähän keittiöön jeesaamaan, kun minä, minun mieheni ja äitimme oltiin auttamassa ruokien laittamisessa/pakkaamisessa jääkaappiin. Tuli, mutta sekin sellaista v***n lapsellista pelleilyä, ettei muka tiennyt missä on mikäkin. Minun mieheni keräsi paperiroskat ja auttoi kaikkia lapsia lelujen kokoamisessa ja availussa.
Ja kyllä, minun mieheni on ihan toista maata. Hänkään ei ymmärrä ollenkaan isäni ja veljeni käytöstä ja pitää sitä ihan junttina. Hän on ihan huippu isä meidän lapsille!
Hieno satu. Vihanpito, ja mistä kyse, näkyi jo tekstin ensimetreistä.
En ole tuo, jolle vastaat, mutta epäilen, ettei tuo välttämättä ole satua, vaan karu totuus monessakin perheessä.
Itse ollaan jo vähän vanhempia ihmisiä ja kyllä esim miehen kotona olei tuollainen "työnjako" ettei appiukko todellakaan sisällä talossa sormeaan koukistanut minkään työn tekemiseen .
Kyseessä toki maatalo, mutta ei appi esim riisunut kenkiään, kun tuli sisälle ja ruokapöydästä noustessaan jätti astia siihen ja anoppi kiikutti ne tiskipöydällä. Appi ei varmaan osannut edes kahvia keittää, eikä varmaan ikinä elämässään sitä keittänyt. Oikeasti ei osallisunut mihinkään ja miehessäni on ollut vähän samoja piirteitä.
Hieman parannettu versio on isästään. Eikä meillä ole maatilaa, vaan kunpikin on aina käyty töissä kodin ulkopuolella, mutta kyllä mies esim lasten hoidon ulkoisti kokonaan minulle jne.
Eikä tässä ole mitään vihaa, vaan noin ne jotkut miehet toimii ja ennen vielä yleisemmin.
Mutta pojasta polvi monesti paranee . Omien tytärten miehet osallistuu kaikkiin kodin hommiin ja se on heille ihan luontevaa.
Ja aikoinaan oma isäni, sodan käynyt jermu , teki ruokaa ja osallistui muutenkin ihan erilailla kodin hommiin, kuin muut ikäisensä miehet. itse olin jo lapsena oppinut, että miehetkin voi tejdä ruokaa jne, mutta anoppilassa oli ihan toinen meininki.
Omat veljeni osaavat leipoa ja tehdä ruokaa ja siivota , vaikka ovat vanhempaa ikäluokkaa. Kotoa se oppi monesti lähtee.
Niinpä niin. Ei ole vielä sellaista miestä tullut vastaan jolle se joulu ruokineen ja perinteineen ei kelpaisi vaikka kaikki jouluhössötys on turhaa ja mitä siitä stressaamaan. Rentoa pitää olla eikä valmistelut saisi näkyä eikä kuulua eikä ainakaan haitata sitä miehen arkea. Sitten jouluna on mukavaa syödä ja maata sohvalla ja syödä vähän lisää ja kehua miten mukavan rentoa on.
Toivottavasti se kuppi oli tyhjä ennen kuin meni nurin, että ei tullut ikäviä tahroja valkoiselle nahkasohvalle.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies sanoi kun keskistelitte asiasta hyvissä ajoin ennen joulua, eli esim. lokakuussa? Vai oletitko, että mies muuttaa toimintamallia jonka olet hänelle vuosien saatossa opettanut kun et ole avannut suutasi?
Aina välillä tuntuu, että aikuiset miehet on monien naistenkin mielestä lapsia, joiden kanssa pitää keskustella ihan normaalitkin asiat montakertaa ja hyvissä ajoin läpi tai vääntää rautalangasta.
Eikö normaaleilla aivoilla varustettu aikuinen mies voi jo ihan omatoimisesti arvata mitä jouluna tapahtuu ja mitä silloin tehdään?
Että kuusi pitää käydä ostamassa tai hakemassa omasta metsästä, jos sellainen on.
Että jouluksi vähän siivätaan, koska puhtaassa kodissa on mukavanpi juhlia, kuin likaisessa.
Että jouluksi pitää ostaa ruuat kaupasta, tai tehdä itse, ihan niinkkuin muulloinkin, ei se ruoka joulunakaan ilmesty tyhjästä.
Jos haluaa joulutunnelmaa, pitää laittaa jouluvaloja/joulukoristeita.
Toki työnjaosta voi keskustella, jos sellaista ei ole perheessä ennestään tehty, vaan toinen on koko joulun yksin rakentanut, mutta luulisi, että normaali ihminen ymmärtää, ettei mikään juhla synny tyhjästä, vaan niiden eteen pitää nähdä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun kommentteja lueskelin, niin ihmettelen kommentteja "Miksi pitää olla kuusia, riisipuuroa, ym"
Vastaus: Lasten vuoksi. Joulu on lasten juhla.
No, antaa lasten sitten touhuta. Mitä siihen miestä pakottamaan jonninjoutavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun kommentteja lueskelin, niin ihmettelen kommentteja "Miksi pitää olla kuusia, riisipuuroa, ym"
Vastaus: Lasten vuoksi. Joulu on lasten juhla.
No, antaa lasten sitten touhuta. Mitä siihen miestä pakottamaan jonninjoutavalla.
Se olisikin, jos meidän lapset 2v ja 4 kk keskenään kävisi jouluostoksilla ja valmistaisi ruoat, sekä hakisivat kuusen ja koristelisivat sen.
Kokeilin kerran jättää kaikki jouluvalmistelut.
Tein itselleni perunalaatikkoa ja graavikalaa sekä ostin kaupasta itselleni sienisalaattia ja suklaata. Hankin pienen kuusen ilokseni ja koristelin sen mieleni mukaan. Ostin itselleni myös muutaman lahjan.
Seurauksena aatonaattona ihmettelyt siitä, että missä kaikki ruoat on, ne mitä on ennenkin ollut. Missä on kuusi ja mitä tehdään huomenna. Aattona ihmettely siitä, että eikö muka mennäkään miehen vanhemmille ja eikö käydä hautausmaalla ja eikö muka ole lahjoja.
mieluummin sitä nukkuu, kun katsoo sitä hirveää säätämistä, mitä puoliso väkisin haluaa suorittaa.
minun rahoilla ne lahjat on ostettu ja se paketoiminen on turhaa ja epäekologista saastuttamista.
puoliso näyttää nauttivan ruuan laitosta ja silti se valittaa. jos ei halua tehdä ruokia niin ei ole pakko. laatikoita saa kaupasta ja kinkku ei vaadi muuta kuin pussin ja uuniin. ihan turha valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilin kerran jättää kaikki jouluvalmistelut.
Tein itselleni perunalaatikkoa ja graavikalaa sekä ostin kaupasta itselleni sienisalaattia ja suklaata. Hankin pienen kuusen ilokseni ja koristelin sen mieleni mukaan. Ostin itselleni myös muutaman lahjan.
Seurauksena aatonaattona ihmettelyt siitä, että missä kaikki ruoat on, ne mitä on ennenkin ollut. Missä on kuusi ja mitä tehdään huomenna. Aattona ihmettely siitä, että eikö muka mennäkään miehen vanhemmille ja eikö käydä hautausmaalla ja eikö muka ole lahjoja.
ja kivaa yhdessäoloa ja laatuaikaa olisi ollut, jos sinä et olisi kiukutellut ja kulkenut nokka pystyssä vahingoniloisena
Joulu on varsinainen pahan mielen juhla. Sähelletään, laitetaan rahat meneen
kauppaan kaiken maailman turhuuksiin ja lopuksi kaikilla paha ja ahdistava mieli.
Onneksi huomenna arki koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilin kerran jättää kaikki jouluvalmistelut.
Tein itselleni perunalaatikkoa ja graavikalaa sekä ostin kaupasta itselleni sienisalaattia ja suklaata. Hankin pienen kuusen ilokseni ja koristelin sen mieleni mukaan. Ostin itselleni myös muutaman lahjan.
Seurauksena aatonaattona ihmettelyt siitä, että missä kaikki ruoat on, ne mitä on ennenkin ollut. Missä on kuusi ja mitä tehdään huomenna. Aattona ihmettely siitä, että eikö muka mennäkään miehen vanhemmille ja eikö käydä hautausmaalla ja eikö muka ole lahjoja.
ja kivaa yhdessäoloa ja laatuaikaa olisi ollut, jos sinä et olisi kiukutellut ja kulkenut nokka pystyssä vahingoniloisena
Minulla oli kivaa yhdessäoloa läheisten kanssa ja muutenkin sitä ns. laatuaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä näitä miehiä tässä elämän varrella nähnyt niin joka ainoa kyllä marissut että inhoaa kaikkea jouluhössötystä. No kuitenkin sitten on mukavaa mennä oman äidin laittamaan joulupöytään tai paistella kinkkua ja maata sohvalla siistissä jouluisessa kodissa.
Juuri näin. Tällainen on minunkin mieheni.
Ja tykkää että on porukkaa, tuo kuulemma tunnelmaa enemmän. Toki näin on , mutta jos ei siellä anoppilassa kukaan tekisi joulun eteen mitään, ei sinne tulisi sisaruksia perheineen joulua viettämään.
Jonkun pitää siivota ja kokata ja koristella, jotta se joulun tunnelma syntyy.
En kyllä voi ymmärtää niitä, jotka hankkii aikuisen mieslapsen. En vaan ymmärrä. Elän jossain eri todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ryhtyy aina aattona marttyyrina kinkunpaistoon. Hän on sen hankkinut, hän joutuu sen paistamaan. Missä on uunipelti? Miksi ei ole puhdasta uunipeltiä, eilen oli, kun paistoit piparkakkuja. Ja samaan aikaan miehen nenän edessä on edellisestä joulusta asti lieden vieressä ollut pelti (ihan totta, hän jätti sen siihen vuosi sitten ja minä olen hyväksynyt, että hän siivoaa sen kyllä pois aikanaan, kuten vuosi sitten lupasi). Mies tuijottaa uunipeltiä ja ihmettelee, että ei sitä voi käyttää, sehän on likainen. Ehdotan, että pesisi sen ja niinhän tuo tekee, hirveän vihaisena, kun kaiken joutuu tekemään itse.
Ja sitä rataa menee meidän joulu. MInä keitän puuron, mies ryhtyy juuri ennen puuron valmistumista puuhaamaan itseään ja lapsia viemään kynttilöitä haudoille. Kun se sopii hänelle. Puuro jää syömättä. Palattuaan alkaa saunaanmenon suunnittelu, minä laittelen tuona aikana joulupöytää valmiiksi kaikessa rauhassa, mies menee ja höseltää. Jos erehdyn istumaan, hän on haukkana vieressä ja ihmettelee, miksi hän on se, jonka pitää tehdä kaikki, nytkin imuroida neulasia. Tosin ei hän ole ollut imuroimassa, kunhan on taas siirrellyt koristeita lasten koristelemassa kuusessa, jotta se olisi tasapainossa (?).
Vuodessa vihaan eniten joulua. Tämä on se päivä, jolloin pitää suorittaa koko ajan. Paitsi juuri nyt, kun mies vimmalla pakkaa lahjoja, missä on joulupaperi ja teippi ja tarrat, joihin kirjoittaa saajan nimi, miksi hänen pitäisi kaikki hoitaa.
Älä syytä joulua, kun mies on se synkkä osuus.
Vierailija kirjoitti:
Mies hakee kuusen ja paketoi ostamansa lahjat, mutta muu jää kontolleni. Apua ruuanlaittoon ei saa vaikka pyytää. Mies rentoutuu itsekseen, lapset leikkivät yksinään yrittäen saada vanhempien huomion. Jos ehdotan, että vaikka pelaisi lasten kanssa raivostuu ja haukkuu. Muuten lähes unelmien mies. Täydellistä ei kai ole.
On kyllä huvittavaa kun sun standardit on tasoa "kasa paskaa" :D Unelmien mies,voi luoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi juosta ap.n turhan jouluhössötyksen perässä?
Mies on mies, eikä orja.
Siinä on kunnon mies, eikä mikään talutettava hissukka.
Miehellä pitää olla miehen jutut, nainen tressatkoon omiaan. Joulu on itse aiheutettu ongelma
Pahoin pelkään, että miessukupolvi on jo menetetty, näiden yksinhuoltajien, lepsojen, feministien ja tasa-arvofasismin myötä. Katsokaan vaikka meidän hallitusta ja EU:ta.
Missä OIKEAT miehet?
putler on venäjällä
Eiköhän melkein joka perheessä tämä sama narina. Paistoiko edes kinkun?
Vanhoja peruja, että mies tuo rahan pöytään ja nainen hoitaa kaiken muun. En sietäisi 2022 vuonna enää tuollaista. Kai niistä vanhoista perinteistäkin voisi luopua ja keskustella, että minkä näköinen teidän joulu on. Nyt varmaan teet joulusta itsesi näköisen.
Kysy jos mies vie teidän ensi vuonna tähän aikaan kahdeksi viikoksi thaikkulaan vaikka, maksaa kaiken ja saat levätä. Lapsetkin varmasti viihtyisi ja nauttisi erilaisista joulunvietto tavoista.
Älkää kangistuko vanhaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama tilanne mutta se laiskottelija onkin nainen meillä joka ei laita tikkua ristiin
Oletteko jutelleet?
Meillä mies huolehtii ruuat ja kuusen. Minä lahjoja järkkäilen ja siivoan.
Yhdessä ollaan, tehdään eri juttuja tähän yhteiseen.
Olen miettinyt, että minulla on niin monta traumaattista lapsuuden ja nuoruuden joulua. Isä kännissä ja olen saanut paljon saanut pelätä etenkin jouluna ja muinakin juhlapyhinä.
Se on jotenkin vaikuttanut henkiseen tilaani jouluna.
Ahistaa ja lamaannuttaa.
Mies on tajunnut, eikä patista. Tykkää tehdä.
Meillä nää asiat jakaantuu ja yhteinen juttu tämä perhe on.
Ihan oli tositarina tämä satu, valitettavasti. Varsinaisesta vihanpidosta en nyt tiedä, mutta kyllä nuo asiat vaan inhottaa.