*** MARRASKUISET -05 MA-TO ***
Reippain mielin uuteen viikkoon ja uuteen pinoon!! :-) Käyn ripustamassa koneellisen pyykkiä kuivumaan ja tulen sitten kirjoittelemaan meidän viikonloppukuulumisia....
Kommentit (52)
Se on taas uusi viikko ja uudet kujeet! Meillä tosin aamu on alkanut ihan viimeviikkoisilla kujeilla eli pakastimen ja keittiön kaappien sekä roskiksen penkomisella=) Nyt poika jo päiväunilla, ekoilla sellaisilla.
Isänpäiväkin oli ja meni, ja kiva päivä olikin. Aamulla annettiin iskän nukkua 8.30 saakka, heräteltiin lahjoin ja halein sekä isän unelma-aamiaisella. Päivä meni puuhaillessa kotona kaikenlaista, ulkoiltiin, pojan ukkikin kävi yllärivisiitillä ja tuhosimme kolmeen pekkaan paljon tekemääni kakkua. Poikakin maistoi elämänsä ekan kerran täytekakkua, irvisteli ja yritti sylkeä pois, mutta söi kumminkin pari lusikallista. Hän ei ole makean herkus ystävä!
Illan kruunasi yhteinen saunareissu. Oli ensimmäinen koko perheen kanssa yhdessä, poika viihtyi ylälauteilla kuin vanha tekijä. Illalla herkuteltiin miehen kanssa vielä oikein urakalla=)
Viikonloppu meni kyllä nopeasti. Kävimme lauantaina miehen kanssa fiilistelemässä tontillamme, minä pääsin sinne vasta nyt ensimmäisen kerran kunnolla kun veimme pojan siksi aikaa hoitoon (sinne ei pääse rattaiden kanssa vielä). Ja olin kyllä ihanasti yllättynyt kaikesta, olo oli kuin synnärillä konsanaan=) Oma tontti näytti paaaaljon paremmalta ja kauniimmalta kuin naapureiden tontit=) Tuntui yllättävän isolta ja sijainniltaan täydelliseltä rajoittuessaan pieneen metsikköön, hiihtolatukin menee aika läheltä naapuritalojen takaa. Leikkimökin paikankin jo päätin=) Nyt vain pitäisi löytää se meille täydellinen talomalli.
Poika oli lauantaina tosissaan ekaa kertaa hoidossa jollain muulla kuin vanhemmillani tai siskoillani. Oli viihtynyt ystäviemme luona oikein mainiosti, oli paljon isojen poikien leluja joita tutkia. Sivusta täytettävää pesukonetta oli vain pelännyt, mutta sen tiesimmekin jo etukäteen.
Säärkylääkkeistä piti kysymäni. Kuinka herkästi annatte niitä lapsellenne? Olettekö tämän ensimmäisen vuoden aikana antaneet usein?
Hauskaa maanantaita!
Manna
Noema ehtikin jo piipahtaa tässä välissä, kiva juttu. Kaikki muutkin mukaan rupattelemaan. :-)
Voi nääs mikä viikonloppu meillä oli. Jessellä oli joku mystinen kiukkukuume ja tuhmuustauti. Olin vielä lauantain ihan yksinäni meidän pienen riiviön kanssa, kun miehellä oli koko päivä harrastusmenoja (mur!). Iltakuudelta olin jo niin puhki, että mua vaan itketti. Eilinen isänpäivä meni paremmin kun meitä oli kaksi tuota yhtä mahdotonta menijää vastaan, mutta kyllä mieskin kummasteli että mikä ihme Jesseen on oikein mennyt. Kiukutteli, itki herkästi, roikkui lahkeessa mutta sylissä ei viihtynyt kuitenkaan kauaa, teki järjestelmällisesti kaikkea kiellettyä, murisi, ärisi, huusi, rimpuili, temppuili, sylki ruoat aterialla tai ei syönyt lainkaan. Viihdyttäminen ja leikittäminen kelpasi herralle vain valikoidusti ja useimmiten karkasi tekemään pahojaan. Kyllä oli itsellä voimaton fiilis, ja mietin jo että mikä lie pirulainen on vallannut mun rakkaan pikkupojan suloisen kehon. Onneksi aina hetkittäin se tuttu, aurinkoinen Jesse sieltä pilkahteli esiin hymyillen-kujeillen-virnistellen, kunnes taas seuraava skitsokohtaus iski. Hui sentään.
Yöt ja päikkärit Jesse on kuitenkin nukkunut hyvin, joten ei luulisi oikeasti kipeä olevan kuitenkaan. Ja tänään on ollut taas ihan normaali. Ainakin toistaiseksi. ;-) Aion kokeilla panadolia jos taas kovin kiukkuiseksi muuttuu. Mistäs tuosta tietää vaikka tekisi uusia hampaita? Luulisi vaan että yötkin olisi sitten huonompia...? Oon yrittänyt vähän pojan ikeniä tunnustella, mutta seurauksena on yleensä ollut pikkuiset hampaan jäljet sormessa. Auts.
Jotta sellainen viikonloppu täällä. Ehkä ensi isänpäivänä poika ymmärtää jo käyttäytyä paremmin. :-)
Just ehdinkin edellisessä viestissä höpötellä että aion antaa Jesselle panadolia jos kovin kiukkuiseksi taas yltyy. Meillä on se nestemäinen, mansikanmakuinen Panadol käytössä ja sitä on ensimmäisen vuoden aikana mennyt hieman reilu pullollinen (n.12 annosta?). Hammaskipuihin ollaan välillä annettu, muuta syytä ei ole ollutkaan kun Jesse on pysynyt toistaiseksi terveenä (kop-kop-kop ;-).
Meillä ei kovin herkästi anneta särkylääkettä, mutta ei sitä pihistelläkään jos tuntuu että pienellä on jotain särkyjä. Sylillä, hellimisellä ja ajatusten muualle suuntaamisella yritetään ensisijaisesti " lääkitä" . Kiinnostava aihe kyllä. Olen itsekin utelias kuulemaan miten vähän / paljon muut ovat lääkinneet vaavejaan tämän ekan vuoden aikana.
Heipparallaa!
Meillä isänpäivä meni aika tavallisissa merkeissä. Ei syöty edes kakkua, ja itseasiassa minä nukuin pidempään ja mies heräsi aamulla pojan kanssa. Pitäisiköhän olla huono omatunto...miehen isälle ja isoisälle käytiin ovelta tiputtaa kortit. Oman isän muistoksi sytytin kotona kynttilän. Ja miehelle askartelin kortin ja annoin lahjaksi uudet hanskat niin saa taas lämpöisissä työnnellä rattaita, vanhat kun oli niin kuluneet. Saunottiin koko perhe yhdessä illalla, myös poikanen oli mukana.
Katzuska meillä on kans ensi viikonloppuna synttärijuhlat, kahdelle päivälle piti jakaa kun vieraita tulee niin paljon. Nyt pitäisi keksiä tarjottavat.
Poika roikkuu lahkeessa joten hei hei...
Jesselle känkkäränkätöntä päivää :)
Gerda
Jaksamista auringonkukalle! Meilläkin on välillä niitä päiviä, että pinna kiristyy äärimmelleen itsellä ja lopulta ei jaksa kuin itkeä enää.
Meillä on mennyt nyt ensimmäisen vuoden aikana särkylääkettä aika vähän, olisimmeko antaneet n. 5 kertaa. Meillä myös käytössä nestemäinen panadol.
Syy miksi otin asian täällä puheeksi löytyy viime yöstä. Eilen huomasimme, että pojan toinen etuhammas oli puhjennut esiin, ilman että olimme huomanneet mitään erikoista (edellistä etuhammasta poika itki monta yötä). Viime yönä poika aloitti itkun puolen yön maissa eikä rauhoittunut millään, ei viereen ei mihinkään. Ajattelin että hänellä oli masu kipeä, kun annoin eilen rahkaa. Klo 01 aikaan päätin, että on minullakin oikeus joskus nukkua kunnolla ja olla virkeänä aamulla ja marssin työhuoneeseen nukkumaan.
Ja mies hermostui sitten siitä. Että täytyykö hänellä nyt yö valvoa, kyllä hänen täytyy saada nukkua, kun on töihin meno jne. jne. Mieskin päätti että hän nukkuu olohuoneessa, kerta minäkin nukun muualla ja huutakoot poika sitten, kyllä varmaan kohta nukahtaisi. Ja siitäkös vasta minä hermostoin, että eihän mies tosissaan voi olla noin lapsellinen että jos minä haluan ensimmäistä kertaa nukkua jossain muualla niin hänellä on saatava samana yönä kans. Aikamme riideltiin ja mies päätti että hän sitten antaa pojalle pabadolia, jos se auttaisi. Ja siitä minä raivostuin lopullisesti. Että lääkkeelläkö hän sitten aikoo pojan hiljentää kun ei yhtä yötä jaksa yksin hoitaa....
Poika oli rauhoittunut 01.30 saatuaan panadolin ja nukkunut hyvin aamuun saakka. Minä olin aamulla miehelle vihainen hänen annettuaan särkylääkettä. Päätin jo etten ota miestä makkariin nukkumaan loppu talvena, hoidan pojan itse joka ikinen yö vaikka mikä olisi=)
Nyt olen sitten tässä aamun mittaan käynyt melkoista itsetutkiskelua. Minä olen aika lääkevatsainen ihminen, en itsekään halua ottaa mitään lääkettä ellei ole pakko. Osiltaan lääkevastaisuuteni johtuu edesmenneestä mummostani, joka söi aina paljon lääkkeitä ja joiden haitalliset yhteisvaikutukset lääkärit tajusivat vasta kun mummo alkoi mennä tosi huonoon kuntoo 60-vuotiaana.
Nyt olen miettinyt, että olen kyllä aika idiootti. Tiedän että lapselle saa antaa kipulääkettä hyvällä omalla tunnolla, ja että lapsen kipua tulisi kyllä lääkitä jne. jne. Tiedän kyllä, mutta yöllä kun lapsi itkee ja itkee, niin silti se ajatus vain on päässä, että ei lääkettä ellei ole ihan pakko ja selvää syytä (kuume tms.).
Manna
Kiitos kaikille viime torstaina paranemistsempityksistä! Ette tiedäkään kuinka auttoivat. Mulla oli siis kuume torstaina parhaimmillaan liki 39. Onneksi hokasin käydä siellä nieluviljelyssä heti. Epäilin heti jotain koska yleensä mul ei kuumetta koskaan. No sitten yöllä kuume laski melkein pois, joten pe-aamuna vein lapset mummin luokse ja ajoin ite sairaalaan fysiatria tapaamaan. No se laittoi vaihteeksi lantioluun takaisin paikalleen ja pahoitteli sitä että on ollut huono tuuri mulla kun uudelleen on pois mennyt. Tällainen ei kuulemma pitäisi olla toistuvaa. Toivotaan siis että yöt alkavat taas itsellä paranemaan.
No reissusta tuli viluinen olo mutta sain haettua antibioottikuurin, kun todettiin tuo angiina ja sit päätin että kyllä ne tytön ykköset lauantaina sovitun mukaisesti pidetään, jos ei itellä kuume nouse. Perjantaina sit tehtiin äitini kanssa kakkuja ja anoppi lupasi tehdä voileipäkakun. Ja lauantaina oli juhlat. Kivaa oli, kivoja lahjoja tuli. Tein perus kermatäytekakun, jossa vaaleanpunaisella mansikkakermalla päällinen ja sivut valkoisella, ja sit siin oli marsipaanikukkia. Ja sit tein sen nallepuh-kakun lisäksi, mikä oli ihan hauska.
Täytyy sanoa että vaikka perjantaista asti on antibiotteja syöty niin kyllä on veto aika veks vieläkin ton kuumepäivän jäljiltä. Kyllä tämä tästä kuitenkin.
Tänään oltiin neuvolassa ja meijän sintti oli 75,5 cm pitkä ja painoa huikeat 8845g. Eli siro likka. Jännää kun isosisko on tuommoinen isohko ja me vanhemmat myös. Viikon verran on nyt harjoiteltu kävelemistä. Aina välillä ottaa semmoisen kävelyspurtin, mutta vielä kyllä suurimmaksi osaksi menee nelivedolla. Helmikuussa käydään välimittauksessa ja punnituksessa sitten tyttöjen kanssa, joten mä tulen saamaan 1v 3kk mitat! Ihan kivaa. Mennään siis sen takia kun esikon kasvua seuraillaan.
Tässä nyt tällainen erittäin omanapainen viesti. Oikein mukavaa viikkoa kaikille ja onnea pienille 1 v nöpöliineille, jotka tällä viikolla täyttävät. Muistan että ainakin rapuäidin Amalia täyttää huomenna. Vois rapuäitikin välillä tulla kirjoittelemaan.
Nyt menen laittelemaan teille jonka s-postiosoite mulla on niin 1 v valokuvan tulemaan :)
Heippa!
Tiituliitu
[color=green] Ensin aloitan särkylääkkeistä.
Meillä niitä annetaan aika helposti, ainakin omasta mielestäni.
Viime öinä on ollut kamalan räkäinen, kuuma ym (en tiedä kuumeesta, Jere ei anna kunnolla mitata, turpiin siinä äiti tai isi saa).
Monesti on ollutkin niin, että särkylääkkeen annettuamme Jere on vähän jonkun ajan päästä rauhoittunutkin. Joskus annamme herkemmin, joskus monen tunnin väännön jälkeen. Niin siis ei joka yön itkuista anneta, kuten voisi ehkä luulla mutta räkäisenä. Laitamme myös suolatippoja, nasolinia (tai vauvojen vastaavaa) emme ole antaneet kuin pari kertaa.
Kolmas panadol/vastaava paketti on menossa. Osin siksi, että Jerelle olemme joskus " joutuneet" antamaan kaksi- Jere kun ei ihan keijukainen ole.
Mitäs muuta (Jere raivoaa tuolla taustalla, ei halua nukkua)
Kateena kuuntelen teidän taloprojektilaisten juttuja!
äh, nyt on kyllä mentävä
[color=green] Täälläkin siis unelmoidaan siitä talosta. Mutta opiskelija perheellä ei tällä hetkellä ole varaa hankkia mitään, saa tämä vuokra kolmio riittää.
Pitäisi varmaan pistää se kasvupino tänne. Sieltä voi tosiaan puuttua joidenkin tietoja, lisätkää sinne perään puuttuvat kuten aiemmin. Päivitän vaikka vielä tällä viikolla sen!
10kaks, joka yrittää nyt tehdä sen minkä lupasi
Viime viikolla oli itsellä niin kauhea kiukku viikko, etten jaksanu kirjotella :) osittain johtuu siitä, että tuo poika roikkuu minussa koko ajan, nyt vähän helpotti kun isoveikka tuli taas kahdeksi viikoksi, niin on leikkikaveri. Ja tuo 5-v. kun jaksaa viihdyttää, heh!
Meilläkään ei isänpäivä kovin arjesta poikennu,no kakkua oli ja lahjoja, mutta muuten ihan poikien tarpeiden mukaan päivä meni!
Meilläkin ne 1-vuotisjuhlat oli viikko sitten sunnuntaina. Olisin kiinnostunut kuvien vaihdosta, onko joku systeemi siihen? Sain vihdoin avattua " anonyymin" s.postin. Mulle voi kuvia lähettää osoitteeseen: aitiliini2@luukku.com. Meidän poitsun kuvia lähettelen sitten takaisin, käykö näin?
Pojat leikkii pyykkitelineen ympärillä kukkuu-leikkiä ja kumpikin nauraa ittensä kipeäksi :)
Meillä siis tosiaan joku äidissä roikkumisvaihe menossa, pitää vaan istua paikoillaan, niin sitten poitsu ei huuda/roiku lahkeessa ja muutenkin tosi kiukkuinen ollu pari viikkoa tuo meidän herra. Yöt menee normaaliin tapaan niin ja näin, mutta tuo päiväkiukku vähän ihmetyttää.
Särkylääkkeistä: muutaman kerran on annettu suppoa kun on ollu kipeänä ja kuumeessa (oisko yhteensä 3 kertaa) miehen pojalla ollu kuumekouristuksia, niin jos kuume tulee, se pidetään aina alle 38.5 asteessa, jotta ei Ollille tulisi kouristuksia. Kerran kokeilin kun ajattelin jos huonot yöt johtuisi hampaiden tulosta, mutta ei ollut mitään vaikutusta, niin en ole kiukkuihin antanut.
Ei, kai se on mentävä laittaa välipalaa, pääse itse nukkuun ku nuo pienet menee.. joku väsymyskausi itsellä menossa,luulen että johtuu tästä pimeydestä, ei ole vielä oikein tottunut.
Tässä minun s-postini vilijonkka@elisanet.fi. Kuvia saa laittaa, meiltä saa takaisin ensi viikolla. :)
tiituliitulle kiitos suloisen prinsessan kuvasta :)
Särkylääkkeestä oli kyselyä.
Vuoden aikana varmaan pari nestemäistä panadolia kulunut, annan molemmille sitä samaa tarvittaessa.
Pertulla oli eka korvatulehdus 5vko:sena. Lastenosastolla oli 5 päivää antibiootin takia. Ja siellä kyllä sanoivat, että jos yhtään tuntuu, että on kipeä ja itkee särkyjään, niin antaa särkylääkettä.
Korvatulehduksia ja flunssaa on jo useemman kerran sairastanut.
Jos kärttyinen, itkuinen, kipeän oloinen niin annan kyllä lääkettä, lähinnä kun menee nukkumaan, niin saa paremmat unet poika nukkua.
Eilen syötiin aamiaista kynttilänvalossa. Fanny lauloi onnittelut ja antoi lahjat. Muuten aika tavalinen päivä, yhdessä oltiin.
Nyt välipalaa laittamaan.
Hilda
Ollin_äiti, täällä samanmoinen sylissä istuja :) Hetken aikaa touhuilee ja syliin haluaa. Välillä ei meinaa tulla kotihommista mittään.
Fannysta on kyllä isoapu, kun jaksaa pikkuveikan kanssa leikkiä ja hassutella.
Hilda
Meillä ei juuri isänpäivää juhlittu, kun täällä sitä ei vielä ole tähän aikaan, itseasiassa en muista milloin se on, täytynee ottaa selvää.
Särkylääkkeistä sen verran, että meillä on anettu paracetamolia puikkoina, yksi per kerta ja ovat kyllä poistaneet itkuisuuden parissa minuutissa. Kertoja on ollut jotain 6, kun on yhteensä annettu. Itse olen myös lääkkeiden vastainen, mutta miksi antaa toisen pikkuisen kärsiä, kun paracetamol on todettu turvalliseksi ja vaikutuksen, kun näkee pikkuisessa heti ja saa pieni unensa nukuttua.
Sitten piti tulla hehkuttamaan. Jee jee jee. Kerroin, että meillä syyskuussa opittiin Portugalissa huono tapa ja alettiin nukkumaan vanhempien keskellä. Päiväunetkin menivät, että vieressä piti olla, vaikka mikä olisi. No nyt oli sitten puhetta siitä pehmeästä tassukoulutuksesta miehen kanssa, että aloitetaan se. Eilen illalla ajattelin kokeilla ja laitoin pojun omaan vuoteeseensa, no ekaksi itkeskeli jotain 5 minuuttia (ei semmoista kunnon itkua vaan turhautumisitkua) ja yritti nousta seisomaan koko ajan. Minä sitä sitten siinä laitoin aina takaisin makuulle ja silittelin päätä, selkää ja pyllyä ja lauleskelin, kohta se alkoi sängyn pinnoja räpläämään ja tiesin, että hyvään suuntaa ollaan menossa. Oiskohan jotain 30 minuuttia yhteensä mennyt, niin siihen se kullanmuru nukahti ja nukkui koko yön =) No ajattelin, että ei tää varmaan enää näin hyvin mene, mutta loppuun on vietävä, kun nyt aloitettiin. Mentiimpä sitten äsken päiväunille, parin minuutin vastustelu ja sitten hymisi siellä omiaan ja nukahti. Halleluuja tyttäret sanonpa vain, että jos tämä näin jatkuu ja oli tässä, niin voi juku tämä tyttö on iloinen. Yötissin lopettaminen ja itsekseen nukahtaminen tuosta vain, taitaa poju olla viisaampi kuin vanhemmat tietääkään =)
Nyt syömään =)
Le Cheile " hymy korvissa saakka"
Kävin tilaamassa heti parit, kun rakastuin näihin =)
http://www.robeez.co.uk/Department.aspx?DeptID=223&PriceCat=3&Lang=EN-U…
Hyvä lahjaidea myös.
tytön synttäreitä tänään juhlitaan! Hääjuhla meni tosi hyvin vaikka mua jännitti ihan kamalasti ja tuntui ettei se käytävä lopu ikinä siel kirkossa :)
Tytön kavereita kävi aamulla juhlissa ja nyt odotellaan sukulaisia. Meni valmistelut aika viime tinkaan kun mulle iski eilen ihan hirvee migreeni kaikesta jännittämisestä mutta ehdin koristelemaan kakun ennen ekoja vieraita. En kyllä jaksais enää yhtään vierasta, tyttökin on niin kiukkunen kun ei ole kunnolla nukkunut, tekee nähtävästi lisää hampaita :( Taidankin häippästä koirien kans lenkille kun isäntä kotiutuu :)
Terveisiä Joulupukilta! Meidän reissu nyt takana ja oikein hyvin meni. Tietty toi autossa matkustaminen oli aikas rankkaa,mut ihan hyvin selvittiin. Isot muksut oli innoissaan kaikesta mitä tehtiin:) Pieni mieskin nautti kylpylässä olosta, jaksoi yli tunnin olla lämpimässä altaassa polskimassa. Mutta kyllä oli kivaa tulla kotiinkin!
Onnea Calzal, tuore rouva!!
Särkylääkkeitä annan kun tilanne vaatii. Meidän esikoinen on kärsinyt migreenistä alle 3 vuotiaasta, kesti aikansa ennenkuin se selvisi ja opitttiin antamaan oikea määrä lääkettä. Pienimmäinen on saanut joitain kertoja panadolia, silloin kun selkeästi on itkuinen ja kipeän oloinen. Tietty muut konstit kokeillaan ensin.
Meillä juhlapäivä on torstaina, mut juhlat juhlitaan lauantaina. Ja mikä Mammanpoika poikasesta on tullu! siis mä en voi vessaan mennä ilman huutoa..tuolla reissussa se oikein korostui. Saas nähä kauanko tää vaihe kestää....
tukea vasten on opittu seisomaan ja muutamia askeleita tuen varassa otetaan. Muutoin kontaten edetään.
Ja nyt iski totaalisen huono omatunto..Mä olen unohtanu tilata neuvola ajan tuolle lapselle!! Juu-u, saas nähä miten kauas meidän 1 vee neuvola sujahtaa:) eli mittoja päivitän kunhan sinne mitattavaksi päästään.
Onnea tämän viikon muillekin synttärisankareille!!!
nyt täydelliset Naiset oottelee...Heipat vaan ja kivaa viikkoa!!!
äitykkä ja poikanen
äitykkä80: Missäs te kävitte?
Olen ollut niin kauan pois että ihan ulalla!
Meillä olisi varmaan käynyt samallalailla neuvolan kanssa ellen olisi ottanut sitä jo 10kk neuvolassa. Olen semmonen lahopää ettei toista.
Huomenna Helsinkiin kokoukseen. Poju mukaan, kivaa..
Onneksi voin mennä taksilla asemalle, kaukalo piti vaan käydä lainaamassa kaverilta. Onneksi Jere vielä mahtui siihen.
Nyt hajoaa näppäimet, palaillaan!
Meillä on nyt sitten poika ensimmäistä kertaa oikein kunnolla kipeänä. Ja minä ihan hädässä!
Eilen illalla oli lämpöä 38.2 ja tänä aamuna jo 38.9. Annoin hänelle panadolia ja vajaat 10min sen jälkeen hän yökkäsi sohvalle. Varmasti siinä tuli ainakin suuri osa lääkkestäkin pois. Nyt olen täällä vähän hukassa miten tuota lääkettä uskaltaa antaa lisää kun en tiedä paljonko sitä aamulla jäi massuun.
No, odotin tuosta lääkkeen antamisesta tunnin ja mittasin kuumeen, oli noussut 39.5. Annoin nyt sitten panadolia vielä puolikkaan annoksen lisää. Poika taisi nukahtaa.
Aamulla soittelin neuvolaan ja kyselin siitä influenssarokotteesta. Tunsin olevani asiasta enemmän perillä kuin terkkari.... No, hän kuitenkin luki jostain että rokotteen voi antaa yli 6kk vauvoillekin. Täytyy hankkia lääkäriltä resepti ja sitten rokotteen voi ostaa apteekista. Rokotetta annetaan lapselle ½ annosta 2 kertaa, eli ilmeisesti on ostettava 2 rokotetta, koska ekalta annoskerralta ylijäävä ei säily toiseen rokotuskertaan. Terkkarin mukaan tosi vähän rokotuksia on aiemmin pienille annettu, lähinnä astmaatikkolapsille, vaikka antamisperusteita on löyhennetty koko ajan.
Ja itse tosiaan olen nyt lukenut että suositeltaisiin alle 3 vuotiaille ja suunnitellaan jopa rokotusohjelmaan kuuluvaksi. Tästä aiheesta oli tällä palstalla ihan oma aloituskin... no pitää miettiä, kunhan poika nyt ensin tästä parantuisi. Itse haen oman rokotteeni ensi viikolla.
Eilen olimme kylässä kaverimme luona ja pojalle meinasi sattua siellä tosi iso vahinko. Kyläpaikassa oli isoja kynttilöitä palamassa, katsoin että ovat sellaisessa paikassa ettei poika millään ylety niihin. Eikä ylettynytkään. Mutta poika oli keksinyt kuitenkin kiskaista eräästä johdosta, joka taas aiheutti sen että johto kiskaisi kynttilät kumoon ja ne tippuivat sohvaan taakse lattialle (en ollut huomannut, että johto meni piilossa kynttilöiden takana). Steariinia lensi ikkunaan, parketille ja sohvalle tosi paljon, pari tippaa pojan naamallekin (ei ollut moksiskaan). SÄikähdettiin ystäväni kanssa todella. Onneksi kynttilät eivät olleet jättäneet palojälkiä mihinkään ja selvittiin steariinisotkuilla. Hirvittää ajatuskin jos kynttilä olisi osunut poikaan ja vaikka vaatteet syttyneet tuleen, tai kangassohva.
Joten olkaahan kaikki tosi varovaisia kynttilöiden kanssa. Minä päätin että meillä kynttilöitä poltetaan vain kuin poika nukkumassa. Vaikka kuinka olisivat paikassa ettei poika ylety, niin silti jotain voi sattua.
Kuivasta ihosta on ollut juttua. Me kokeiltiin muutamaa perusvoidetta tuloksetta ja nyt apu löytyi tuosta ACO:n kylpyöljysytä, jota mainostetaan tuossa vieressä. Heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen iho ei ollut enää kuiva.
Nyt täytyy alkaa siivoilla ja mennä suihkuun, jos poika nukkuisi sen aikaa.
Manna ja pikkuinen pyromaani
Meilläkin Perttu kipeenä. Räkä valuu kunnolla ja välillä tukkii röörit het kunnolla. Lämpöä ollut pari päivää ja yöllä oli kuumettakin, en mitannu, mutta ihan lämpönen poika oli. Kunhan isäntä töistä kotiutuu, niin menee käyttään lääkärissä.
Ihan on kuitti poika, kun yöllä nukkui tosi huonosti ja valvottiin yhdessä pari tuntia.
Sairastelut on kyllä tosi kurjia. Mannan pojalle paranemisia! Toivottavasti menee pian ohi.
Kiitos terveisistä äitykkä! :)
Kävittekö siellä Joulupukin kylässä?
Enää 40 yötä jouluun! =)
Mukava kuulla CalZal, että hääjuhla onnistui hyvin :) Onnittelut!
Kynttilöiden kanssa kannattaa kyllä olla erityis varovainen.
Nyt nukuttamaan sairstelijaa, kun ei tullu uni yksin.
Perttu on ollu aina sairaana ihan sylipoika ja nukkuu parhaiten mun mahan päällä, vaikka muuten ei vieressä nukkuen viihdy.
Hilda
Meillä meni isänpäivä suht " arkisissa" merkeissä. Ehdittiin viedä miehelle Onnin kanssa aamiainen ja lahjat sänkyyn ja hetki rupatella, kun miehen työpuhelin soi ja hänen piti lähteä. Oltiin sitten Onnin kanssa kahdestaan vauvauinnissa, hauskaa oli silti. Onneksi mies oli tullut jo sen aikana kotiin. Syötiin yhdessä ja sitten tulikin jo kiire remppaamaan :)
Jeolle kiitokset raskausonnitteluista! Me olemme suunnitelleet, että meidän lapsiluku olisi täynnä, mikäli tämä raskaus menee loppuun saakka. 10kaks, olen nyt raskausviikolla 6+2, eli alussa mennään :)
Tulkaahan kertomaan kuulumisia!
Noema