*** MARRASKUISET -05 MA-TO ***
Reippain mielin uuteen viikkoon ja uuteen pinoon!! :-) Käyn ripustamassa koneellisen pyykkiä kuivumaan ja tulen sitten kirjoittelemaan meidän viikonloppukuulumisia....
Kommentit (52)
Pitkästä aikaa! On ollut viime aikoina niinpaljon kaikkea, iloa ja surua, etten ole toimertunut koneelle. Näin ollen olen siis aivan pihalla mitä teille kaikille on sattunut ja tapahtunut.. Pitää vähän selailla vanhoja pinoja kun vain aika sellaiseen löytyisi!
Ja onnea kaikille 1- vuotiaille! Meillä tuo merkkipäivä oli siis 6.11, eli juhlat on jo juhlittu. Paljon tuli leluja (jokainen pitää ääntä!!), ja ne jaksavat oneksi kiinnostaa edelleen. Juhlien jälkeen uni maittoi kyllä niin aatulle kuin vanhemmillekkin..
Tultiin juuri 1-v neuvolasta. Pojun mitat oli 10,840 ja 77,5cm. Paino oli 2kk aikana pudonnut 100g.. Mutta on kyllä sen verran komeat mitat ettei ihan tarvitse vielä huolestua :)
Mannalle, kuulosti ihanalta nuo juttusi omasta tontista ja leikkimökistä ym, ihan kateus iski ;) olisi se kyllä ihanaa, voi että..
no tästä ei nyt tämän pidempää turinointia ehtinyt tulla, koitan päästä pian uudelleen! Vointeja ja jaksamista kaikille :)
Täällä me vain elelemme sairastaen koko poppoo..
Appivanhemmat, isi ja noora sairastavat vieläkin kamalaa flunssaa ja minä menetin eilen ääneni ja odotan että milloinkahan se kuume tulee mullekkin..
Noora kävi taas viime ke, la ja eilen lääkärissä, kovan yskän takia ja viimevkon kuumeilun. Sai nyt yskänlääkettä ja kattotaan miten lähtee menee toi yskän suunta. Sit tänä aamuna oltiin verikokeissa kun otettiin kilpirauhaskokeita. Lastenlääkäri oli suositellut kun noora venyy sitä pituutta niin kovasti kuulema. Jos ei mitään löydy niin jatkosta en vielä tiedäkkään.
Ens vkol meillä on se fysioterapia jalkojen ja pituuden vuoksi ja 27.11 on 1vee.. neuvola ja kuun lopusta on vielä rokotus myyrmäessä rokotetutkimuksen paikassa..menoa riittää..
Muuten meillä menee jopa ukkelin kanssa suhteellisen hyvin, mietittiin jopa toista vauvaa, mutta jospa ei sittenkään vielä. Se oksentaminen pelottaa.
Noorasta vielä, että meillä on nyt vkon ajan käyty aamulla ja illalla joskus pvällä potalla. Ja pissat ja kakat on löytänyt paikkansa. Ja taas on otettu pari askelta ilman tukea.. jospa sittenkin oppisi kävelemään eikä tarttettas mitään erikoiskenkiä..
mut eipä täs nyt tuu muuta mieleen kun on kaikesta marrasmammojen jutuista ihan pihalla ku lumiukko kun ei kerkee käydä lukee kunnolla..
terkuin nia ja noora
Ikävää että niin moni sairastaa! Pikaiset paranemiset kaikille pipipäille ja nuhanenuille!
Tänne ei kuulu mitään ihmeempää uutta. Känkkis unohtui onneksi sinne viikonlopulle ja tämäkin päivä on soljunut leppoisissa merkeissä. Ollaan pariin otteeseen ulkoiltu, pulkkailtukin vaikka joka paikka on ärsyttävästi hiekotettu. Liukumäessä Jesse jaksaisi olla vaikka kuinka pitkään, mutta äidin selkä ei kestä jatkuvaa nostelua (kun ei tuo niissä talvivaatteissa pysty kunnolla liikkumaan). Meidän lähipuistossa on onneksi ollut etenkin aamupäivisin paljon porukkaa ja ollaan viihdytty hyvin kun Jesselle on paljon katseltavaa ja äidille juttuseuraa.
On tänään huvittanut kun Jesse on alkanut kurkistelemaan omien jalkojensa välistä. Jalat haara-asentoon, pää maahan ja sieltä jalkojen välistä sitten kuikistellaan hymyillen ja huudellaan " pö" . :-) Mitä uusia kujeita muilla marrastaaperoilla on? Olisi hauska lukea muiden lapsosten hassutuksista.
Nyt lukemaan uutta vauva-lehteä ennen kuin Jesse herää kakkospäikyiltään.
Nyt tulee nitkutusta. Väsyttää, oksettaa, ärsyttää jne. Toinen koira aloitti oksentamisen eilen yöllä 00.30, oli mennyt salaa syömään toisen koiramme lohiruokaa ja sai mahansa sekaisin. Siivosin sotkuja ja oksensin siinä sitten itsekin. Oksentamista ja pihalla ramppaamista jatkui 03.30 saakka ja minähän siinä sain sitten koiraa lohduttaa ja ulos päästää, kun mies kuorsasi omalla puolellaan sänkyä makeasti! No, kun koira lopetti oksentamisen ja alkoi nukkumaan, heräsi pikkumestari piniksessään ja oli aivan pirteä. Ei suostunut enää nukkumaan, vaan huusi naama punaisena, kun yritin saada vielä nukkumatinmaille. Aamulla oli sitten sovittu, että äitini tulee jo aikaisin minut hakemaan remppaa tekemään, oli ottanut vapaapäivän sitä varten, enkä kehdannut vetää puihin. Olen aivan kuitti tällä hetkellä. Koko ajan kuvottaa ja oksentamassa pitää käydä. Mikään ei maistu ja pyörryttää. Vali vali jne ;)
Äitykkä, kiva kuulla sinusta! Mietinkin jo eilen, että tulehan kertomaan reissusta. Hienoa, että kaikki meni hyvin :)
CalZalia olen varmaan jo onnitellut, mutta eipä uudet onnittelut hallaa tee, joten onnea rouvalle!
Auringonkukka, meillä tehdään kanssa tuota jalkojenvälistä kurkistelua. Toinen hauska, tai siis aivan hulvaton, leikki on Onnin mielestä se, kun vetää unirättinsä päänsä päälle ja minä alan sitten huhilla, että " Onniiii, mihin se onni hävisi" ja olen etsivinäni häntä. Sitten poika repäisee liinan pois päästään ja minä esitän säihkähtänyttä ja sanon " Siinähän se Onni onkin" ! Tämä jaksaa naurattaa poikaa ja leikkiikin tätä leikkiä joka aamu ja ilta ainakin 20 minuuttia putkeen :D Sitten tekee myös sellaista, että menee kielletyihin paikkoihin ja koskee kiellettyä asiaa, sanoo " ei" ja heiluttaa päällään vielä ei-liikettä vahvistukseksi. Katsoo minua tarkkaan ja häipyy. Ihana!
Sain kanssa Onnilta pois atooppistyyppiset ihottuman alut kylpyvoiteella. Essexin hoitava pesuneste, joka rasvaa ihoa.
Särkylääkettä annan jos on tarvetta. Pari kertaa olen Onnille antanut, mutta meillä ollaan oltu kyllä tosi terveenä. Annan/tulen antamaan, jos poika vaikuttaa kipuiselta tai on kuumeessa.
Noema
Lasten hassuista touhuista.
Meillä on kans nyt ihan in tuo asento jossa ollaan jalat suorana peppu pystyssä ja katsotaan jalkojen välistä. Näyttää ihan, että alkaisi tekemään kuperkeikkaa (toivottavasti ei vielä sentään) =)
Ja piilosta meillä on kans poika tykännyt leikkiä useamman kuukauden. Laittaa kirjan tai pienen tyynyn kasvojensa eteen tai menee verhon taakse (niiden mitkä vielä ovat ikkunoissa kun repii niitä aina alas) ja sitten kysellään " missä Otto on? Onko Otto hävinnyt?" niin nauraa ja tulee " piilostaan" esille.
Ja sitten sellainen leikki, että yrittää laittaa meille jotain suuhun, esim. sellaisia muovisia renkaita. Sitten kun itse maiskutan sitä että " onpas hyvää donitsia" niin nauraa. Tai samoin yrittää laittaa noita " donitseja" pääni päälle, tai oman päänsä päälle.
Karkaaminen ja takaa-ajo-leikit on kans suosittuja. Itsellä ei vain polvet tahdo kestää kontata kovin kauaan perässä. Sitten Otto tykkää tulla lähelle ja lähteä konttaamaan karkuun, sitten kun hänet sieppaa ja sanoo " eipäs mennä minnekään" niin naurattaa ihan mahdottomasti. Aina oikein odottaa ja suunnittelee sitä miten äkkiä lähtee karkuun.
Päivisin harrastamme myös väsytys-leikkiä ennen päiväunia eli peuhaamme sängyssä. Sieppaan hänet aina pitkälleen ja sanon " ei kun kumoon" ja poika nauraa katketakseen.
Meidän kaveri on myös ollut ihan pienestä saakka sellainen, että tietyllä tavalla " nappaa" puheestamme joitais sanoja joille alkaa nauraa kovasti. Muutaman päivän vitsejä aina ovat. Tällaisia sanoja ovat olleet viime aikoina ainakin " Benner & Benner" ja " www.otto.fi" . Vastaavasti nappaa myös puheesta sanoja joita pelkää ja alkaa itkeä, onneksi niitä ei ole ollut nyt pitkään aikaan. Ihan pienenä alkoi itkeä kun sanoi " d-vitamiini" tai vaikka " murphyn laki" . Tämä on aika jännää miten tarkkailee sanoja. (tulee kai isänsä sukuun joka on täynnä kielitieteilijöitä)
Kaikenlaista siis. Nyt mua alkoi ihan itkettää kun mietin näitä kaikkia leikkejä. Miten paljon niitä jo onkaan, ihan oikeita, vuorovaikutuksellisia leikkejä, joissa on jokin juju ja idea jonka poika jo ymmärtää. Miten ihana lapsi meille onkaan siunattu!
Tänään me ei olla leikitty mitään, poika ollut kovin kipeä. Ylimmillään kuume oli sen 39.5, mutta illalla oli jo laskenut 38.4. Oli kyllä pitkä päivä kun ei päästy ulos yms. onneksi pari työkaveria kävi meitä piristämässä. Otto sai heiltä lahjaksi uuden ruskeasävyisen raitabodyn ja sukkia, ihania ja ihan Oton näköisiä vaatteita, he hemmottelee pojan ihan pilalle=)
Mitäs vielä. Paljon jaksamista Noemalle, Onnea sinulle joka olit mennyt naimisiin ja kaikkea hyvää kaikille muillekin!
Nyt Paon pariin, mies tuolla tekee ihania lämpimiä voileipiä. Nams!
Manna
vähän meinaa venyä tän sihteerikon työt yö töiden puolelle:) tossa paperitöitä tein ja ajattelin piipahtaa tännekin välillä. Meillä kun on se mammanpoika-vaihe menossa, niin poikasen hereillä ollessa on ihan turha yrittääkään tehdä koneella töitä..Joten teen sit yötöitä:)
10kaks ja hildaliina+ muut..Me käytiin tosiaan viikko tuolla pohjoisessa, tukipaikka oli Rukalla. Kierrettiin Joulupukin pajakylä ja Ranuan eläinpuisto, Kuusamon Tropiikki jne... Kiva reissu oli. Lapset oli pukista aivan innoissaan, jännittivät niin että unohtivat kaikki mitä olivat ajatellu kysyä tai kertoa:) Vähän rahastuspaikka tuo pajakylä on, mut lapset tykkäsi.
Voi voi noema, jaksamista sulle!! noi yövalvomiset rasittaa niin pirusti:(
Kop,kop..koputan nyt puuta, mut meillä onneks noi yöt sujuu nyt hyvin.
Meilläkin poikanen tykkää kurkistella pylly pystyssä jalkojen välistä. Ja tekee omia temppuratojaan konttaamalla mitä ihmeellisimmistä paikoista. Isot sisarrukset naureskelee ja seurailee pikkuveljen touhuja. Koko perheen ilopilleri se poikanen onkin:)
Huomenna ajattelin aloitella sellasta isompaa siivousta, pikkuhiljaa joulua kohti mennään! eipähän rysähdä kerralla joulusiivous päälle sitten. Mä oon sellanen et jouluksi pitää siivota jokapaikka oikein kunnolla. Kotoa opittu sekin vissiin..
Otan pois käytöstä " hoitopöydän" eli kodinhoitohuoneen pöydän. ei toi jässikkä siihen enää mahdu tai edes pysy paikoillaan! Otetaan se jo muuhun käyttöön. Pitäis varmaan housuvaippoihin nyt siirtyä, mukavemmin sujuu seisoviltaan toi vaippahässäkkä.
Sain tilattua sen neuvola-ajankin tänään, ei menny onneks hirmu kauaksi!
Nyt iltapalaa ottamaan ja bb:n pariin. Hyvät yöt kaikille!
äitykkä ja poikanen, 2 päivää synttäreihin..
En kyllä pysty katsoa, kun ne mafiosot menevät sen perheen isän tappamaan. Jaa minäkö raskaana :)
Meilläkin leikitään muuten sellaista, että Onni " hoitaa" minua. Esim yrittää laittaa tuttia suuhuni, samaa tekee hammasharjallaan (myös ankan hampaat pestään aina), syöttää ruokaa minulle lusikalla.
Tosiaan ihanaa huomata, kuinka vuorovaikutuksellisiksi ovat leikit muuttuneet! Meilläkin tuota piilosta ollaan jo pari kuukautta leikitty, mutta nyt siihen on tullut ihan uusi sävy. Lapset kehittyy niin vauhdilla, että päätä huimaa! Välillä huomaa oikein ihmettelevänsä, että miten tuo jo tämänkin hoksaa :)
Mulle tuli postina Briteistä kaksi graduni lähdekirjaa, nyt ei siis ole enää mitään tekosyitä. Hihat heilumaan, kyllä, heti muuton jälkeen. Oikeasti! :) Olen päättänyt, että G on valmis, tai hiomista vaille valimis vähintään ennen vauvan syntymistä heinäkuussa.
Niin muuten, menen keväällä kuukauden mittaiseen harjoitteluun Roihuvuoren seurakuntaan. Papin töitä harjoittelemaan. Jännää. Todella kiinnostava/raskaskin kuukausi tulee varmasti olemaan Sukulaisvoimin hoidetaan Onnia kotona se aika. Onneksi pääsin Helsinkiin, hoituu nuo Onnin hoitamiset sujuvammin.
Mutta nyt lähden haukottelemaan pedin puolelle. Hyvää yötä ja kauniita unia :)
Noema
Mies kattoo jotain 4D-dokkaria maailman suurimmista hauiksista. Hyi yäks! Ei voi katsoa! (nyt siellä kuulemma imetään jo mätää pois hauiksista) jaiks.
Noema, tuleeko sinusta " isona" pappi? Wautsi. Tai siis, se on kyllä hirvittävän mielenkiintoinen ammatti. Lukio-aikana minäkin oikein ahmin kaikkia uskonnon lisäkursseja " jumaloin" mahtavaa uskonnon opettajaani ja jopa mietin, että sitä olis kiva opiskella. Papiksi minusta ei olisi, koska en usko sillä tavalla kuin siinä työssä edellytetään. Ja koska pelkkä opettajakaan en halua olla vaan haluan monipuolisemman työnkuvan niin sosiaaliala on ihan täysin mun juttuni. Ja nyt kyllä tämä erityislasten kanssa työskentely on vienyt sydämeni ihan täysin. Pienenä haaveena minulla olisi kyllä joskus voida yhdistää nyk. koulutukseni ja kiinnostukseni eri uskontoihin, olisi ihana työskennellä jossain Uskontojen uhrit ry:ssä.
Jepujee. Eipä nyt muuta.
Manna
Onni vetää hirsiä täkapihalla. En tiedä mitä sitten teen, kun ei poika mahdu enää vaunuihin nukkumaan. Vaunut ovat ainut paikka, missä suostuu nukkumaan. Siellä vetää kolmenkin tunnin päikkärit, kun pinniksessä menee 15 minuuttia kerrallaan.
Manna, joo musta tulee pappi. Mielenkiintoinen työ, vaativa ja raskaskin. Itsekin, vielä opiskeluaikanakin, pohdin, että voinko toimia kyseisessä virassa, koska joissain paikoin näen asiat eri tavalla kirkon kanssa. Keskusteluani itseäni viisaampien kanssa, olen saanut ymmärtää, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin pinnalta näyttää ja että kirkon sisällä nähdään monista asioista eri tavoin eri ihmisten keskuudessa. Millään ei voi olla kaikessa samaa mieltä, eikä pidäkään. Muuten kirkko kuvittelisi olevansa erehtymätön ja sitä se ei ole. Piispan keskustelussa ennen pappisvihkimystä tentataan " oikeauskoisuutta" . Se, missä evlut.kirkon papiston on oltava samassa rintamassa (siis se, miten on uskottava) on uskontunnustus, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Se, mitä uskontunnustuksessa sanotaan, on oltava totta jokaisen papin sydämessa, muuten ei voi toimia papin virassa. Kaikki asiat tämän ulkopuolella ovat moraalikysymyksiä, joista voidaan keskustella ja joista voidaan olla montaa mieltä. Tämä on ollut minulle suunnaton helpotus ymmärtää, siis, että arvostamani ihmiset ovat tämän minulle sanoneet. Olen monessa mielessä vapaamielinen ja sitä olenkin juuri aikoinani miettinyt, että olenko liian vapaamielinen. Mielipiteisiini ja moraalisiin näkemyksiini olen kuitenkin siunauksen saanut ja siksi uskallankin jatkaa eteenpäin kutsumuksessani. Pappina olemiseen (ja teologinakin olemiseen) liittyy jatkuva itsetutkiskelu, joten varmastikaan en ole vielä viimeistä pistettä ahdistuksessa liittyen pappina olemiseen nähnyt ja tuskin tulen näkemäänkään.
Mutta nyt kyllä kaadun sohvalle päikkäreille. Tämä alkuraskaus menee näköjään haukotellessa ja yökäillessa. Jee :)
Noema
Eilen kävin kirjottelemas pienen romaanin, mut eikös meiän kökkö-netti tehny oharit juurikin siinä " ok" -vaiheessa :( Että mä vihaan tätä masiinaa!
Mutta... Vuosikkaat on meiänki osalta nyt juhlittu. Lauantaina oli " NallePuh" -bileet ja varsinainen päivä siis sunnuntaina. Puhin pään mallisen kaakun tilasin leipomosta ja voileipäkaakut väsäs äiti :) (lupas tulla auttamaan mua, mut kuin se nyt tekikin ne sitte ihan ite :) ) Rahaa tuli jonkun verran ja leluja kans. Vaatteita kielsin tuomasta, mut lahjakortit ja raha on kiva ni voi ostaa sit seuraavaa kokoo.
Isänpäivää juhlittiin herättämällä isi ja pappa kovalla metelillä sekä halipusuilla :) Mun isä oli meil koko vkl juhlimassa. Iltapäiväl mentii sit isännän vanhempien luo syömää jossa oli myös appiukon vanhemmat.
Käytii äske kävelle kaupas, vaikka sataa. Must se oli aika suuri saavutus minulta ;) Rattaisiin vaa sadesuoja ja menoks... Toki autoki oli pihalla mut koska kauppa on tos 400m pääs ni se on periaattees iha sama kummal menee ku hakee vaa jotai.
MANNA meil on edelleen sama Panadol-pullo... muutaman kerran oon antanu ku selvästi huomaa ettei kaik oo ok. Tai kun laps on ollu kuumees tms. Siin taitaa ol vajaa puolet jäljel.
LE_CHEILE kävin kattoo noit tossui, ihanii. En kylläkää tilaillu, meil on kenkii vaikka kuinka. Mut hillittömän hauskoi olivat!
CALZAL paljon onnee rouvistumisesta. Ihanaa että oli hyvät pirskeet ja kaikki suju muutenki!
NOEMA koita jaksaa! Älä rehki liikaa ja muista ottaa torkut jos siltä tuntuu :) Must ei ois varmaa tollasee gradu-hässäkkään... pelottaa jo päättötyö ja saanko sen yleensäkää tehtyy. Oot uhkarohkee! :)
AURINGONKUKKA meil kujeillaa keksimäl tunnelei ruokasalin tuolien alta, ees taas. Myös roitin alle mennää piiloo ja äitin pitää sitte etsii. Karkuun juokseminen on ykkönen! Jos me sanotaa, et älä mee sinne ni hän jää paikallee sitte odottaa et me mennää hakee, ja enneku me ehitää nappaamaa ni pinkasee pakoo...
Neuvolas käytii kans eilen. Piikki kismitti hitusen, mut ei ollu poika pitkävihanen! Painoo 12kg ja pituutta 80cm, meiä jöröjukka takkutukka. Kummitätin pitäs tul häne tukkaa leikkaa, ollaa sovittu et yksvuotis kuvat ja sit letti lähtee. Aikamoinen rehuletti on jo, sen sais jo piskuiselle ponnarille :) Koneel varmaa tarvis yrittää, saksii ei uskal laittaa likikää tota termiittii :)
Nyt tuli hiljaista, äkkii hakee kahvii ja leipää ja sit tenttikirjoihin kiinni, ihan täpöt! blaah!
Älkää unohtako meitä!
-Jonsku-
Eli jo pelkkä kiinnostus teologiaa kohtaan riittää syyksi opiskella. Teologeille löytyy aina käyttöä :) Kyllä pitää sanoa, että hurjan kiinnostavaa on ollut opiskella tätä aihetta. Teologiaa kun opiskellaan sydämellä ja jatkuvasti on käytävä dialogia oppimansa kanssa. Tieto ikään kuin kasvaa kiinni minäkuvaan ja muokkaa sitä. Itse olen aikakin kasvanut ihmisenä opiskeluaikanani.
Mutta mutt, nyt sinne sohvalle.
Voi kökkö mikä keli. Vettä sataa ja maa on ihan loskainen. Aamusella ehdittiin vähän lenkkeillä, mutta puistoon ei ole kyllä mitään asiaa tänään. Eikä kyllä houkuta vaunuttelukaan enää kun sataa ihan kunnolla. Ja kun ulkoilu on vähissä niin Jessellä on hiukkasen liikaa tuota ylimääräistä energiaa, silmät vaan pyörii pojalla päässä kun miettii mitäs sitä seuraavaksi keksisi. Etenkin isin huoneessa (Jessen lempparihuone) on tavarat saaneet tänään kyytiä kun poika kiipeää ja kurottelee tavaroita alas pöydiltä, piuhoja irti tietokoneesta ja muuta mukavaa. Nyt onneksi nukkuu niin saan vähän ladattua energiaa. :-)
Voi Noeman oksupoksu. Ei kyllä yhtään kivaa tuo kuvotusvaihe raskaudessa, muistan sen ajan kyllä vielä elävästi. Joku paistetun kanan tuoksukin teki niin pahaa että vessan ovella sai ravata miettimässä oksentaisko heti vai kohta. Miten pystyt vaihtamaan Onnin kakkavaippoja?
Jessellä on myös yksi lempileikeistä piilosilla olo. Olkkarissa tyhjentää päivittäin yhden pikkukaapin ja menee sinne piiloon, laittaa ihan ovenkin kiinni perässään. Ja sitten on niin hauskaa kun sinne joku kurkistaa. Verhojen taakse on myös hulvatonta mennä piiloon. Tai isin työpöydän alle. Toisinaan on poika hetken aikaa ihan oikeastikin hukassa. :-)
Manna: Kyllä nauratti kun kerroit noista sanoista joille Otto nauraa. Jesseä myös välillä hekotuttaa kovasti jos jotain tiettyä sanaa hokee monta kertaa peräkkäin. Meillä näitä kikatus-sanoja ovat mm porsas, tursas, hitsinpitsi, shortsit. Mikäs Otolla on muuten kuumetilanne tällä hetkellä?
Nyt menen kyllä tanssimaan jotain aurinkotanssia. Masentavaa tällainen harmaa, märkä sää.
Tai siis pinoa kyllä ehdin eilen käydä lukemassa, mutta siihen se sitten jäi. Anni nukkuu niin pätkissä päikkärit ja lyhyen aikaa, ettei kerkee millään. Ja hereilläollessa äitin pitää olla kokoajan näkyvillä ja mielellään höpötellä jotain jotta viihtyy.
Rupesin miettimään Annin leikkejä, meillä on kyllä aika vähän vuorovaikutteisia leikkejä. Varmaan pitäs enemmän leikkiä. Anni tykkää tuuskata lelujensa kanssa. Tosin esittelee niitä ja naureskelee kun kerrotaan mikä lelu on. Kun sanotaan missä auto, pärisee ja etsii leluautonsa. Kontataan kilpaa hakemaan jotain tavaraa. Kukkuuleikki eri muodoissa on kans pop. Anni siis tykkää näistä leikeistä, mutta jotenkin tuntuu, että enemmänkin vois leikkiä likan kanssa näitä, en tiiä. Ai niin ja mua on kiva syöttää ja sitten napatakin herkku omaan suuhun ja oikein virnistää, aivan kuin sanois, että ähäkutti, sainpas.
Nii joo ja lorupussi on ihan ykkönen. Kaivelee sieltä kortteja ja odottaa, että luen. Yhdessä kortissa on " harakka huttua keittää..." niin muistaa jo sen siten, että rupeaa ise toisella kädellä kämmenpohjaansa kutittelemaan.
Vettä sataa ja muskariin pitäs kohta lähtee ja vaunuilla tottakai. Taidan kuitenkin mennä, niin saa vähä tuuletettua tätä päätä täältä kotoa pois.
Jotakin piti kommentoida... Hmm noh, en muista. Nyt on lähdettävä valmistautumaan sinne muskariin.
Hertta
Auringonkukka, kiitti kysymästä, kuume täällä näyttäisi jo hellittävän. Äsken oli 38.25, eli kyllä se tästä. Virtaa on pojalla riittänyt ja ollut aika lailla oma itsensä tänään.
Meille selvisi myös tänään päivähoitoasiat. Ei päässyt poika mihinkään niistä päiväkodeista joihin haimme, mutta kun paikkoja ei ole niin ei ole, ymmärrän sen kyllä. Tilanne tässä kaupungissa ihan kaoottinen. Tämä päiväkoti on mulle ihan uusi tuttavuus, ei ole ihan meidän kodin lähellä, mutta ei toisella puolella kaupunkiakaan. Ja emmehän me edes tiedä missä asumme talvella kun myymme tämän ja muutamme rakennusajaksi vuokralle. Pitäisi joku päivä soitella lto:lle ja sopia kuinka alamme käymään tutustumassa. Ja täytyy alkaa tutkimaan tunnenko ketään kuka on töissä siellä tai ketään kenen lapsi olisi siellä hoidossa. Voisi etukäteen kysellä vähän kokemuksia. Ihanaa kun nyt tietää mihin poika menee, niin voi alkaa ajatuksiaan suuntaamaan...
Kiitos Noema, kun kirjoittelit opiskeluistasi ja tulevasta ammatistasi. Oli mukava lueskella. Mielenkiintoinen ala sinulla, en voi kyllä muuta sanoa. Mutta en ole omaani vaihtamassa=) Tai mistä sitä koskaan tietää, olen kyllä kokenut tämän sosiaalialan kaikessa monipuolisuudessaan ja haastavuudessaan ihan täysin omaksi kutsumuksekseni. Ja kyllähän nykyisessä työssäni opetan myös lapsille uskontoa, erityislasten kanssa se on ihanan käytännönläheistä lähestymistä asiaan ja lisäksi laulamme paljon virsiä ja hengellisiä lauluja.
Tutulta kuulosti myös ajatuksesi siitä kuinka opiskellessa täytyy tehdä itsetutkiskelua yms. paljon. Se on kyllä elinikäinen koulu jota täytyy/saa käydä. Itsekin koen oman ammattini niin, että siinä on erittäin paljolti kyse siitä millainen ihminen minä olen (ei niinkään mitä on koulussa opetettu), mitkä on ne arvot ja periaatteet toimintani taustalla, millainen maailmankuva ja ihmiskäsitys.
Lapsen myötä omat uskonasiat ovat tulleet taas jotenkin tärkeämmiksi ja se on tuntunut tosi hyvältä. Miehen kanssa ollaan paljon keskusteltu kristinuskosta ja siitä millaista uskontokasvatusta haluamme omalle lapselle antaa. Ne on ollut hyviä keskusteluita ja ollut ihana huomata miten samoilla linjoilla olemme.
Onko muuten kenenkään lapsi saanut postin kautta sellaista lasten ketjukirjettä? Meille sellainen tuli tänään ja myös ystäväni lapsi oli sellaisen saanut. Onko kukaan jatkanut kirjettä ja oikeasti saanut paljon muiden lasten lähettämiä kortteja? Haiskahtaa kyllä ihan Postin kikalta lisätä postimerkkien myyntiä=) mutta olisihan se hauska jos meidänkin pojalle tupsahtaisi postista valtava määrä kortteja tuntemattomilta lapsilta ympäri maata.
Mutta tämä tällä erää...
Manna
[color=green] Ohhho! Olipas rankka päivä eilen. Koko päivä oltiin Helsingissä (heh, Jeren kanssa kokouksessa). Onneksi oli toinen kaverina jos joudun lähtemään äkkiä ulos huutavan pojan kanssa.
Noooh, Jerehän nukkuikin melkein koko ajan.
noema: Muista laiskotella, sehän on sallitua ;)
eilisestä 4D:stä: HYI YÖK!! En tiedä olenko raskaana vai mikä on, mutta meinasin oksentaa sohvalle. Oli kyllä vauhilla käännettävä kanavaa.
Ehkäpä en ole raskaana, lyhyet menkat tässä justiin loppui, ihmeen lyhyet.
No, ehkä ne ovat nuo hormoonit jotka tekee tepposia.
Paranemissäteitä täältäkin kaikille sairastaville!
10kakkooonen ja päikkäreillä vihdoinkin oleva poju.
HEI! Kelläs oli ollut ne Nalle Puh-synttärit?
Kertaapas vielä mitä kaikkea löysit sinne NP aiheista?
Meillä on tällä hetkellä keksejä (löytyi CM:sta), pöytäliina, servettejä, ilmapalloja.
Muuten Muumi-bileiden järkkääjille. Ainakin meidän cittarissa oli muumi muotteja, piparkakkutalo-homma ja vielä oli jotain muuta.
Palataan taas!
Perttu edelleen kuumeessa, yskii aikalailla ja räkä riittää.
Illalla kävi isukin kanssa lääkärissä, kaikki oli ok. Pitää huomenna illalla käyttää uudestaan, jos ei hellitä.
Ihan on kyllä poika kuitti. Kuitenkaan ei päivällä juurikaan nuku, ihan pikkasia unia vain. Viime yö jo vähän paremmin meni. Sylissä vaan haluaa koko ajan olla. Juo onneks oikein hyvin, piti yöllä vaihtaa vaippakin, kun oli niin täynnä pissaa.
Hyvä juttu, että Manna sait hoitoasiat tietoon. On kyllä aika kaamea tuo hoitopaikka tilanne.
Ja ketjukirjeestä kysyit, me saatiin jokin aika sitten miehen serkulta. Semmonen, että piti ketjussa ensimmäiselle lähettää kortti. En kyllä laittanut. Semmoseen sukkakirjeeseen olen joskus vastannu ja sukat lähettänyt, meille ei oo yhtään paria näkynyt.
Mielenkiintoista lukea kyllä noeman ja mannan pohdintoja.
Hilda,
MANNA me saatii se ketjukirje jo paljon ennen lumia. Lähetin sen eteenpäin ja saatiin kortteja vissii jotai 8... Isännän pikkusisko oli sitä kans lähettäny eteepäi, mut ainuttakaa korttii ei saanu. Noi ois ihan kivoi ku kaikki sitte kans jatkais niitä, yleensä en itekkää koskaa viitsi koska ikinä ennen en oo sieltä mitää saanu. Olin ihan yllättyny noistaki korteista! Tosin se kuulostaa kyl postin rahastukselta koska niitä ei saa ite antaa kellää vaa pitää postin kautta lähettää... puli!
10KAKS meil oli NallePuh-bileet. Kaakun tilasin siis pitopalvelusta ja siin oli Puhin pää. Mut vissii toiset olivat sellasen netistä löytäny, täällä ainaki kehuja näin :) Servettei löyty VapaaValinnasta, kertakäyttösii kahvi ja limsamukei löysin Tiimarista (ihme kauppa, heh!) ja sieltä samaisesta tarttu mukaa pillei... niiden varressa oli Puh hunajapurkin kanssa ja sen sai sillai kivasti avattuu (en osaa selittää). Ilmapalloi ja pöytäliina löyty HongKongist (tavaratalo siis). Kaikkee sitä löytää ku viittii ettii :) Hyvää synttärii!
Nyt Salkkarit ja kutimet!
-Jonsku-
PS: Joko teil paljo puhellaa?? Meil sanotaa anna, mamma, pappa, äti, mam mam.
Tässä sen kyllä taas huomaa kuinka elintärkeää se ulkoilu ihmiselle on, 2 päivää oltu tuon pikku-potilaan kanssa sisällä ja mulla ainakin väsymys iltasin on noin 1000-kertainen ja seinät tuntuis kaatuvan päälle ihan minä hetkenä hyvänsä. Eilen illallakaan en ehtinyt ulkoilemaan itsekseni ja tänään ehdin käydä kävelemässä vain ihan pikkusen lenkin ennenkuin piti tulla päästämään mies harrastukseensa.
On jotenkin semmonen fiilis, että itsensä saisi kyllä jotenkin palkita, taidan kyllä joku päivä lähteä kaupungille ja hemmotella itseäni ostamalla Iittalan Essence laseja ison kassillisen. Olen ihan astia-friikki ja rakastan ostella niitä=) Olkoon vaikka pikkujoululahja minulta minulle=)
Olin ajatellut alkaa värkkäämään pojan synttärikutsuja, mutta en taida jaksaa. Mallikappaleen tein jo päivällä, jos sitä joku ilta miehen kanssa yhdessä alkais askartelemaan...
Jonzquko se puheli puhumisesta. Syksyllä meillä jo kuulosti että poika sanoo " äeiti ja iti" mutta niitä ääniä ei ole kuulunut nyt pitkään aikaan, kävely on tainnut viedä voiton. Paitsi tänään poika on kyllä sanonut " äeti" monta kertaa ja ihan oikeissa tilanteissakin, esim. kun olen tullut huoneeseen, eli kai se on sitä tarkoittanutkin eikä ollut vain siltä kuulostava äänne. Puhetta ei siis oikein ole nimeksikään, enkä oikein tiedä tunnistaako nimeltä lelujakaan. Esim. jos kysyn " missä auto?" niin eipä mitään reaktiota....
Taidanpa mennä löhöömään soffalle, mieskin just kotiutuu. Toivottavasti on saanut saanut urheillessa kiukkunsa purettua, oli taas niin stressissä tänään töittensä kanssa....
Manna
Meinaa isselläkin nokka turista ja kurkkua aristaa.
Mälsä homma, jos nyt kunnon flunssa päälle iskee.
Äsken mittailin kuumetta Pertulta ja oli 38,5, vaikka ajattelin ettei paljoa ole, kun oli niin virtaa täynnä ja oikein villimies. Jopa hymypoika.
Tosi vaikea saada nukkumaan. Luulis, että kipeenä ois niin väsy, että sammahtais heti, mutta ei. Ei sänkyyn, ei syliin.
Sanoja sanoo äiti, isi on jotain iillä alkavaa, mamma on maitoa, muuta ei taida ollakaan.
Ja niin kuin täällä puhetta on ollutkin, niin on ihana seurata kuinka paljon nämä viikarit ymmärtävät ja hoksivat. :)
Perttu rakastaa myös lymyillä harson alla ja sieltä nauraen tulla pois, kun huhuilee. :) piilosta leikkiessä on etsijä. Fannyn kanssa leikkivät pitkänkin aikaa ja iloinen kikatus vain kuuluu.
Olohuoneen verhon taakse menee aina itse piiloon.
Perttu tykkää leikkiä Fannyn leikkiastioilla ja hörppäsee kupista veikeän näköisenä ja tarjoo myös muille. Ja pikkuset nuket on pop :) ja fannyn laukkuihin on kiva piilotella jotain.
On meillä autojakin, mutta kait se katselee siskolta mallia :)
Nyt kyllä alko niin vuotaan nenu :((((
Ärsyttävää!
Hyvää Yötä ihana poppoo!
Nuhanenu Hilda
Onnittelut Caszalille =) Pääsit rouvakerhoon.
Meillä tuo nestemäinen panadol oksennetaan aina ulos, siksi annan suppoja ja hyvin on toiminut.
Meidän omaan petiin siirtymisestä sen verran, että kaksi yötä on nyt nukuttu ja ei mitään ongelmaa ja eiliset molemmat päikkärit meni pinniksessä myös. En siis voi uskoa tätä ja niinkuin olen pelännyt itkuisia öitä ja kiukuttelua.
Nyt päikkäreille.
Le Cheile ja Kaapo Einari vkoa vaille vuosi