Nykylukiossa ei ole mitään järkeä

Nykyajan kilpailuyhteiskunta on ylipäätäänkin sairas oravanpyörä

Meidän lapsen lukiossa taas on aivan löysää. Opettajat jättävät tunteja pitämättä (rehtori ei kai tiedä tai ei välitä), kokeita pidetään koulupäivinä eikä koeviikolla eli taas jää oppitunteja pitämättä. Sanakokeita ei ole. Mistään ei koskaan tiedoteta, ei yöretkistä, ei kokeista, ei mistään. Ihmettelen, miten tuossa koulussa kukaan voi päästä yo-kirjoituksista läpi. Ja ne digikirjat ovat todella kehnoja.

Matematiikan kirjat ovat nykyään paljon laadukkaampia kuin omat vanhat paperikirjat vuosituhannen vaihteessa. Toiminnallisuudet ovat ykkösluokkaa ja mukana on opetusvideoita ja vaihekuvia.

Mun lapsi otti vain pakolliset kurssit niistä aineista mitä ei kirjoittanut. Lyhyt matikka eikä kirjoittanut ruotsia. Ei kokenut lukiota liian raskaaksi. Onneksi oli vielä maksullinen ja paperikirjat lähes kaikissa aineissa. Yleissivistävyys kärsii, olen samaa mieltä, lisäksi niissä kursseissa mitä ei kirjoittanut, tähtäsi siihen, että pääsee vain läpi, ei panostanut niihin yhtään. Ei kauheasti motivoinut joku biologian pakollinen kun ties heti ettei kirjoita sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Arkielämän kannalta tärkeimmät asiat, esim. Prosenttilasku ja todennäköisyydet opetetaan jo peruskoulussa ja 90 prosenttia pärjäisi elämässään sen tasoisella matikalla. Derivaatta ja vektorit eivät ole niin tärkeitä, että suurimman osan pitäisi ne hallita.

No esim.

Nopeus on johdannainen (derivaatta) eli paikan muutos suhteessa ajan muutokseen.

Kiihtyvyys on toisen asteen derivaatta, eli nopeuden muutos suhteessa ajan muutokseen.

Vektoreissa on kaksi tai kolme lukusuoraa ristikkäin, tietokonegrafiikassa toisinaan se neljäskin.

Jos ei noita älyä edes konseptina niin sit ei auta kuin kuulua siihen yksinkertaisten porukkaan joka työskentelee passkapalkalla tyyliin Alepan kassa tai hitsari.

Ei ole tarvinnut osata noita asioita sitten lukion ja tienaan silti 6400 kuussa.

T. Juristi

Joo et ole tarvinnut lukion jälkeen, mutta ilmeisesti upposi jotenkin tajuntaasi siellä kun valmistuit arvatenkin hyvin arvosanoin. Niitä arvosanoja nimittäin todellakin tarvitaan oikikseen haettaessa, ainakin nykyään kun todistusvalinta jyllää. Satun tietämään yhden verrattain yksinkertaisen ja pienipäisen mölyapinaduunarin joka haaveilee oikikseen pääsystä, mutta kuka kehtaisi kertoa hänelle että ÄO ei riitä?

No ei lukiokursseilta voi olla loputtomiin poissa kun ne kestävät jotain 6 viikkoa per kurssi. Omaankin aikaan oli sama sääntö (max 3 selvittämätöntä poissaoloa, sairaana voi olla ym mutta poissaolot on selvitettävä Wilmassa ). Kurssien määrä riippuu opiskelijasta ja hänen valinnoistaan (ottaako pitkän matematiikan, kielivalinnat jne). 75 kurssilla saa valkolakin, ei tarvitse 100 kurssia mutta toki voi tehdä halutessaan.

Itselläni on abinuori jolla pitkä matematiikka. Hyviä numeroita saa, on aikaa harrastuksille ja kavereille. Minä maksan oppikirjat (digikirjat, nuoren valinta) joten valituksesi maksuttomista kirjoista on hupaisa. Kyllä lukio voi olla mukavakin kokemus, mutta liika suorituskeskeisyys on nykynuorten vitsaus. Oneksi oma nuori panostaa opiskeluun mutta ei siten että menee kuolemanvakavaksi tai tekisi läksyjä kaiken vapaa-aikansa. Neuvoisin hidastamaan tahtia jos nuorta väsyttää, muuten nurkan takana on burn out ja se onkin vakavampi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden tarkoitus on kouluttaa yhteiskunnan parhaimmistoa paineenkestävyyttä vaativiin tehtäviin. Joillekin on hyväksi pudota nopeasti pois liian vaativalta uralta.

Lukiot kouluttavat noin 55 prosenttia ikäluokasta. Ovatko nuo kaikki sitä paineenkästävyyttä omaavaa parhaimmistoa.

OECD:n mukaan korkeakoulutettujen määrä on pudonnut Suomessa jo alle Euroopan keskiarvon. Parhaimmistoa... Suomi on mokannut koulutusuudistuksiensa kanssa.

Oma lapseni ehti olla lukiossa siten, että itse ostettiin kirjat ja sai tietty valita paperisen ja digikirjan välillä.

Tarkkailin eräänä avointen ovien päivänä asiaa. Vain yhdellä tai kahdella oli digikirja, muilla paperinen.

Omalleni ostin ekavuonna pariin ekaan jaksoon molemmat, mutta käytti vain paperiversiota.

(Molemmat sai edullisena pakettitarjouksena.)

Vierailija kirjoitti:

Oma nuoreni valitsi lyhyen matikan ja ei ole ainakaan valittanut, että koulu olisi kovin rankkaa. Luulen tosiaan, että tuo pitkä matikka tekee lukion rankaksi.

Joo, jos ulkoisten paineiden tai oman opiskelualatoiveen takia ottaa pitkän matikan, vaikka oikeasti rahkeet tai kiinnostus ei siihen riittäisi. Näitä tapauksia oli jo 20v sitten, vaikka pitkä matikka ei ollut silloin sellaisessa asemassa kuin nykyään. Kaikkia, joilla matikka meni peruskoulussa suht hyvin, opettajat patistelivat valitsemaan pitkän matikan. Itse taas lukiolaisena ohjeistin nuorempaa serkkua seuraavasti: Pitkä matikka tarkoittaa sitä, että käytännössä joka jaksossa on vähintään yksi kurssi matikkaa, eli koko ajan vähintään 5 tuntia (sen ajan oppituntia eli 45-minuuttista) matikkaa viikossa. Melkein joka päivä matikan läksyjä. Jos tämä ei kuulosta kivalta, ota lyhyt matikka.

Ala -ja yläkoulut ja toinen aste on pilattu täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää oppia tekemään töitä jo nuorena, sillä jatko-opinnoissa ja etenkin työelämässä tahti tulee vain kiihtymään

Miten tällä voi perustella huonoja oppimateriaaleja?

Eikö kannattaisi koettaa saada perusasiat opiskeijoille opetettua niin hyvin kuin suinkin. Minulla oli aikoinaan lukiossa esim. erinomaiset matematiikan oppikirjat. Eivät ne estäneet minua itsekin tekemästä työtä, jotta asiat ymmärtäisin. Ja matematiikka on edelleen muistissa, vielä 40 vuoden jälkeenkin. 

Minäkin kävin lukion 80-luvulla. Luin silti duunari ammatin, vaikka kirjoitin hyvät arvosanat.

Mutta koin, että lukiossa sain hyvät eväät elämään. Paljon yleistietoa ja muutenkin oppia.

Töitä joutui kyllä tekemään, mutta silloin ei tähdätty koko lukioaikaa kirjoituksiin ja ladkelmoitu, millä ainekokoonpanolla pääsisi yliopistoon. Kyseessä oli laaja kokonaisuus yleistiedosta. Kirjoitin myös pitkän matikan ja siitä on ollut elämässä hyötyä ihan yleisestikin

Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma on se että me annetaan täysin keskenkasvuisille teineille tietokoneet ja oletetaan että ne pystyy käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti ja fiksusti ohjeiden mukaan, kun monen itsesäätelytaidot ja oman toiminnan ohjaus on ameeban tasolla. Siellä ne näyttöjen takana pelaa, chättäilee keskenään paskaa toisistaan ja opettajista, katsoo elokuvia ja NHL-matseja, kaiken kaikkiaan tekee kaikkea muuta kuin mitä heidän olisi tarkoitus tehdä. Ja kun tunneilla ei tehdä sitä mitä pitäisi, sitten ne hommat jää kotiin ja kasaantuu ja aiheuttaa ahdistusta. Opiskelu on tylsää ja vaatii keskittymiskykyä, jota näillä Tiktokilla aivonsa turruttaneilla apinoilla ei ole. Opettajan pitää olla Putous-hahmo, joka viihdyttää herrasväkeä, jotta he jaksavat edes olla oppitunneilla vaaditun ajan.

Toistan. Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma ei ole työn määrä. Ongelma on se että harvaa kiinnostaa opiskella ja oppia.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma on se että me annetaan täysin keskenkasvuisille teineille tietokoneet ja oletetaan että ne pystyy käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti ja fiksusti ohjeiden mukaan, kun monen itsesäätelytaidot ja oman toiminnan ohjaus on ameeban tasolla. Siellä ne näyttöjen takana pelaa, chättäilee keskenään paskaa toisistaan ja opettajista, katsoo elokuvia ja NHL-matseja, kaiken kaikkiaan tekee kaikkea muuta kuin mitä heidän olisi tarkoitus tehdä. Ja kun tunneilla ei tehdä sitä mitä pitäisi, sitten ne hommat jää kotiin ja kasaantuu ja aiheuttaa ahdistusta. Opiskelu on tylsää ja vaatii keskittymiskykyä, jota näillä Tiktokilla aivonsa turruttaneilla apinoilla ei ole. Opettajan pitää olla Putous-hahmo, joka viihdyttää herrasväkeä, jotta he jaksavat edes olla oppitunneilla vaaditun ajan.

Toistan. Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma ei ole työn määrä. Ongelma on se että harvaa kiinnostaa opiskella ja oppia.

Oppimisen voi tehdä omalla ajalla ja omalla tavalla. Ihmeyttää se, että mitä enemmän näitä etäoppimisia ja sähköisiä materiaaleja jaetaan, sitä enemmän on valvontaa, kyttäystä, paikallaoloa, tehtäviä ja sellaista yleistä formaattiin pakottamista. Homman nimi on tämä, tentti on silloin ja silloin, se ratkaisee, mitä siellä näytöllä seisoo eikä se, montako tuntia ahteria on kulutettu ties mihinkä.

Tuohan on ihan normaalia lukiota.. Tein itsekin usean tunnin töitä ja paperisia sanakirjoja joutui käyttämään..

Hissan tunnilla kirjoitettiin monta sivua opettajan puheesta omia muistiinpanoja. Tunneilla kannattaa kuunnella ja tehdä muistiinpanot. Helpottaa kummasti elämää ja opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Pitää oppia tekemään töitä jo nuorena, sillä jatko-opinnoissa ja etenkin työelämässä tahti tulee vain kiihtymään

Vihaan tätä argumenttia. Nyt melkein kymmenen vuotta lukion jälkeen, korkeakoulututkinnon tehneenä ja töissäkäyvänä, voin sanoa että minulle mikään vuosi elämässä ei ole ollut rankempi ja työmäärältään isompi kuin abivuosi. Heti yliopistossa opiskelu oli paljon itsenäisempää ja vapaampaa, aamut järjestään myöhempiä ja työmäärä siedettävämpi sekä enemmän itse päätettävissä. Lukiossa vaadittiin jo 8 vuotta sitten ihan älyttömästi ja nykyään meno on vain hullumpaa, ja se näkyy nuorten mielenterveydessä. Todellakin nuorten kollektiivista nutturaa pitäisi Suomessa löysätä. Kouluihin kirjat ja vihkot takaisin, selkeyttä ja yksinkertaisuutta enemmän hankehumpan sijaan. Lukion ei pitäisi olla yliopiston pääsykokeiden treenikurssi vaan mahdollisuus nuorelle laajentaa sivistystään ja miettiä tulevaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole Suomen lukio vielä mitään verrattuna Japanin tai Etelä-Korean vastaaviin opinahjoihin

kuinkas Japanin ja Etelä-korean opinahjot eroaa suomen vastaavasta??

Taso on laskenut, mutta jotenkin oppilailla on kuitenkin työtä enemmän kuin ennen. Ap:n mainitsemat asiat ovat ongelma ja matikan suhteeton painotus. Lukiolla on liian suuri merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta. Vaatimuksia pitäisi inhimillistää. Enkä puhu koulun vaatimuksista vaan yhteiskunnan vaatimuksista. Itse kävin lukion leppoisessa ilmapiirissä enkä joutunut tekemään töitä paljoa, vaikka silloin vaatimustaso oli korkeampi. Oli kuitenkin paljon enemmän henkistä vapautta ja siten enemmän energiaa suunnattavissa opiskeluihin ja muuhun elämään.

Ope

Aina voi vaihtaa amikseen jos lukio stressaa liikaa. Sipilän hallitus vei rahat ja siksi lyhennettyä viikkoa, työssä oppimista ym.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma on se että me annetaan täysin keskenkasvuisille teineille tietokoneet ja oletetaan että ne pystyy käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti ja fiksusti ohjeiden mukaan, kun monen itsesäätelytaidot ja oman toiminnan ohjaus on ameeban tasolla. Siellä ne näyttöjen takana pelaa, chättäilee keskenään paskaa toisistaan ja opettajista, katsoo elokuvia ja NHL-matseja, kaiken kaikkiaan tekee kaikkea muuta kuin mitä heidän olisi tarkoitus tehdä. Ja kun tunneilla ei tehdä sitä mitä pitäisi, sitten ne hommat jää kotiin ja kasaantuu ja aiheuttaa ahdistusta. Opiskelu on tylsää ja vaatii keskittymiskykyä, jota näillä Tiktokilla aivonsa turruttaneilla apinoilla ei ole. Opettajan pitää olla Putous-hahmo, joka viihdyttää herrasväkeä, jotta he jaksavat edes olla oppitunneilla vaaditun ajan.

Toistan. Ongelma ei ole digimateriaali. Ongelma ei ole työn määrä. Ongelma on se että harvaa kiinnostaa opiskella ja oppia.

Diginatiiveja pienestä alkaen. Ei voi olla ongelma.

Oliko kyseessä "Akseli"-kirja sarja. Ja kenties laajassa fysiikassa "Kvantti"-sarja. Ne olivat 1980-luvun alussa aiheidensa eliittiä. Oi niitä aikoja. ;-)