Nykylukiossa ei ole mitään järkeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Arkielämän kannalta tärkeimmät asiat, esim. Prosenttilasku ja todennäköisyydet opetetaan jo peruskoulussa ja 90 prosenttia pärjäisi elämässään sen tasoisella matikalla. Derivaatta ja vektorit eivät ole niin tärkeitä, että suurimman osan pitäisi ne hallita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Ei ehkä kannata verrata 90-lukuun. Nykyään suorittavia töitä automatisoidaan ja porukkaa tarvitaan siihen automaation suunnitteluun, ei roboteiksi.

Juu niin tarvitaan, mutta ei suomalaiset ymmärrä ohjelmointia. Koska sitä ei opeta kukaan tarpeeksi pätevä.

Vierailija kirjoitti:

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Eihän nykylukiossa edes ole mitään oikeaa matematiikkaa. Laskentoa se on vain. Eli sitä "käytännön matematiikkaa".

X:t ja y:t viestissäsi ehkä viittaavat yhtälönratkaisuun, ja se on ihan käytännöllinen taito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Arkielämän kannalta tärkeimmät asiat, esim. Prosenttilasku ja todennäköisyydet opetetaan jo peruskoulussa ja 90 prosenttia pärjäisi elämässään sen tasoisella matikalla. Derivaatta ja vektorit eivät ole niin tärkeitä, että suurimman osan pitäisi ne hallita.

Jos ei ymmärrä derivaattaa, ei kannata paljon talouspolitiikasta sitten öyhöttää.

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden tarkoitus on kouluttaa yhteiskunnan parhaimmistoa paineenkestävyyttä vaativiin tehtäviin. Joillekin on hyväksi pudota nopeasti pois liian vaativalta uralta.

Mitä painetta on lukea muutama kirja? Kyllä ammattikoulussa ja sen jälkeen on paljon enemmän painetta liikenteessä rekan nupissa.

Nälvi sille siitä jos käyttää kaiken aikansa lukemiseen. Diagnosoi se jos se ei kirjoita L:iä.

Vierailija kirjoitti:

Pitää oppia tekemään töitä jo nuorena, sillä jatko-opinnoissa ja etenkin työelämässä tahti tulee vain kiihtymään

Työelämä on kyllä paljon rennompaa kuin lukio ainakin minun kohdallani.

T. 5000 kuussa tienaava asiantuntija

Kuulostaa ankealta. Meillä oli tavalliset kirjat parikymmentä vuotta sitten. Ei yhtään ryhmätöitä. Läksyjä tuli, mutta ei mitään isompia projekteja. Ihan helposti kirjoitin E:n paperit. Ehkä vähempikin riittäisi nykynuorillekin.

Olen yo vuosimallia 2004 ja silloin oli lukio tosiaan helpompaa, kaikki oppikirjat paperisia, kirjoitettiin kynällä vihkoon, ei tarvinnut erikseen lukion oppimäärän lisäksi opiskella jotain tietokoneohjelmia...Kärsin itse migreenistä ja mitä enemmän olen koneella/tabletilla, sitä enemmän kohtauksia. Migreenikolle ei oikein sovi tuo nykyinen lukio. Eikä myöskään sellaiselle, joka oppii asiat parhaiten kinesteettisesti eli esim kirjoittamalla kynällä paperille ja alleviivaamalla.

Kyllä, olen ilmeisesti vanhanaikainen kun tuntuu, että asiat olivat paremmin n. 20 vuotta sitten. Ei käy kateeksi nykylukiolaisia tai ylipäätään koululaisia/opiskelijoita

Vierailija kirjoitti:

Pitää oppia tekemään töitä jo nuorena, sillä jatko-opinnoissa ja etenkin työelämässä tahti tulee vain kiihtymään

Työelämä on kyllä paljon rankempaa kuin lukio ainakin minun kohdallani.

T. 3000 kuussa tienaava asiantuntija

Oma nuoreni valitsi lyhyen matikan ja ei ole ainakaan valittanut, että koulu olisi kovin rankkaa. Luulen tosiaan, että tuo pitkä matikka tekee lukion rankaksi.

Pelkkien digimateriaalien käyttäminen on kyllä todella lyhytnäköistä. Toivottavasti tämä trendi muuttuu takaisin vanhaan malliin.

Sen sijaan ryhmäkoot ja poissaolokäytännöt on kyllä olleet tuota jo 15 vuotta sitten. Ammattikoulussa myös on tällaista ja se on ihan fiksua, sillä pitää jo hiljalleen tottua myös jatko-opintoihin.

Mielestäni ylioppilaskokeet saisi poistaa. Korkeakoulut voisivat järjestää itse alakohtaiset pääsykokeet ja lukiossa voisi keskittyä olennaiseen. Mikään ei estäisi laittamasta lukion matematiikan/biologian jne. oppimäärää pääsykoemateriaaliksi. Tai sitten yksi vaihtoehto olisi järjestää esimerkiksi vain äidinkielestä ja matematiikasta pääsykokeet ja näistä saisi hakiessa lisäpisteitä tms. Ylioppilaskirjoituksiin lukeminen on suhteellisen suurta ajanhukkaa tulevaisuuden vaatimuksiin nähden.

Joillekin aloille voisi myös tiukat soveltavat laittaa kirjallisen pääsykokeen lisäksi, esimerkiksi lääketieteelliseen. Minun mieltäni ei kovinkaan lämmitä, että minua hoitavalla ihmisellä täytyy olla vain runsaasti tietoa. Haluan, että hänellä on myös moraalia ja empatiaa. Niitä ei voi kenelläkään opettaa eivätkä ne synny kun vannoo jonkin valan.

Vierailija kirjoitti:

Oma nuoreni valitsi lyhyen matikan ja ei ole ainakaan valittanut, että koulu olisi kovin rankkaa. Luulen tosiaan, että tuo pitkä matikka tekee lukion rankaksi.

Matikka, fysiikka, kemia ovat aineita joissa tarvitsee tehdä töitä, muut ovat aika leppoista ja helppoa. Myös humanistiset alat myöhemmin ovat helpompia ja samalla työmäärällä irtoaa enemmän opintopisteitä kuin teknillisellä puolella.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Työntekoon pitää tottua

Työnteon pitäisi olla järkevää.

Nukylukio ei välttämättä ole.

Luokkakokoon en ota kantaa, koska opiskelin 70-luvulla luokassa, jossa oli noin 40 oppilasta. Lisäksi lukio on kai aina tähdännyt ylioppilaskirjoituksiin? Niin se oli ainakin minun oppilasvuosinani. Vajaan kolmen vuoden aikana opiskelu oli lähinnä preppausta ylioppilaskirjoituksiin.

Nykyään on sikäli helpompaa, ettei kaikkia aineita tarvitse yrittää kirjoittaa saman lukukauden aikana, vaan kirjoituksia voi jakaa kevääseen ja syksyyn.

Mutta muutoin nykylukio vaikuttaa hyvin sekavalta, kun sitä menoa seurasin oman lapsen kohdalla. Ei yhtenäisiä luokkia, ri luokkahenkeä yms.

Itselle vaikeinta olisi ehkä paperisen materiaalin puuttuminen. Paperisista oppikirjoista kokonaisuudet on helpompi hahmottaa, niihin voi tehdä omia merkintöjä ja sivuja on helppo selata edestakaisin. Lukeminen ja hahmottaminen käy nopeammin kuin ruudulta.

Mitä nykyajan työelämään tulee, niin välillä ihmettelee, että mikään ylipäänsä toimii mitenkään, kun asiat muuttuvat niin nopeasti, tiedotus on huonoa ja kaikkien pitäisi olla itseohjautuvia. Vanhana jääränä pelkään, että edessä on sekasorto, jos hommiin ei saada enemmän malttia ja järkeä. Suunnittelussa olisi huomioitava paremmin tavallisen ihmisen psyyke, työmuisti, oppimiskyky ja henkisen kuormituksen sieto. Enemmän henkistä työsuojelua.

En ole ikinä tajunnut lukion tarkoitusta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Ei ehkä kannata verrata 90-lukuun. Nykyään suorittavia töitä automatisoidaan ja porukkaa tarvitaan siihen automaation suunnitteluun, ei roboteiksi.

Hyvä. Kun kaikki lopulta toimii automaatiolla, niin siinä vaiheessa ei tarvita ihmisiä missään.

Tehtävä suoritettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Arkielämän kannalta tärkeimmät asiat, esim. Prosenttilasku ja todennäköisyydet opetetaan jo peruskoulussa ja 90 prosenttia pärjäisi elämässään sen tasoisella matikalla. Derivaatta ja vektorit eivät ole niin tärkeitä, että suurimman osan pitäisi ne hallita.

No esim.

Nopeus on johdannainen (derivaatta) eli paikan muutos suhteessa ajan muutokseen.

Kiihtyvyys on toisen asteen derivaatta, eli nopeuden muutos suhteessa ajan muutokseen.

Vektoreissa on kaksi tai kolme lukusuoraa ristikkäin, tietokonegrafiikassa toisinaan se neljäskin.

Jos ei noita älyä edes konseptina niin sit ei auta kuin kuulua siihen yksinkertaisten porukkaan joka työskentelee passkapalkalla tyyliin Alepan kassa tai hitsari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma nuoreni valitsi lyhyen matikan ja ei ole ainakaan valittanut, että koulu olisi kovin rankkaa. Luulen tosiaan, että tuo pitkä matikka tekee lukion rankaksi.

Matikka, fysiikka, kemia ovat aineita joissa tarvitsee tehdä töitä, muut ovat aika leppoista ja helppoa. Myös humanistiset alat myöhemmin ovat helpompia ja samalla työmäärällä irtoaa enemmän opintopisteitä kuin teknillisellä puolella.

Kyllä kielet ovat myös aika työläitä. Englannin sanakokeeseen pitää opetella tyypillisesti 200-300 sanaa. Jos sanassa on yksikin kirjain väärin niin se on 0 pistettä. Kokeiden läpipääsyraja taas on yleensä 55 prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen huomannut omien nuorten kohdalla, että pitkä matematiikka dominoi täysin lukiota. Matikanläksyjä tehdään kuulemma koko ajan kaikkialla. Jopa muiden aineiden tunneilla. Mikä järki tällaisessa systeemissä on. Kaikki eivät tarvitse matematiikkaa yhtä paljon, joten miksi pitää yrittää painostaa kaikki opiskelemaan samoja asioita.

Ei mitään järkeä. Kun se matematiikka ei edes pohjaa mihinkään realistiseen laskemiseen. Mihin maailmassa tarvitaan matematiikkaa? Infran ylläpitämiseen

Teoreettisen matematiikan sijaan pitäisi olla enemmän käytännön matematiikkaa. Kaikki on ihan pihalla kun kukaan ei tajua miksi näitä X Y X ABC 1 2 3 lasketaan. Ei reaalimaailmassa elämä tai matematiikka ole näin vaikeaa.

Jos työskentelet esimerkiksi kaupassa niin 4 luokalla opitut asiat riittää ja ne tulee takaraivosta päässälaskuna. Näin ainakin meille jotka kävivät peruskoulun 90 luvulla. Ilmeisesti nykyään opetus on paskempaa.

Arkielämän kannalta tärkeimmät asiat, esim. Prosenttilasku ja todennäköisyydet opetetaan jo peruskoulussa ja 90 prosenttia pärjäisi elämässään sen tasoisella matikalla. Derivaatta ja vektorit eivät ole niin tärkeitä, että suurimman osan pitäisi ne hallita.

No esim.

Nopeus on johdannainen (derivaatta) eli paikan muutos suhteessa ajan muutokseen.

Kiihtyvyys on toisen asteen derivaatta, eli nopeuden muutos suhteessa ajan muutokseen.

Vektoreissa on kaksi tai kolme lukusuoraa ristikkäin, tietokonegrafiikassa toisinaan se neljäskin.

Jos ei noita älyä edes konseptina niin sit ei auta kuin kuulua siihen yksinkertaisten porukkaan joka työskentelee passkapalkalla tyyliin Alepan kassa tai hitsari.

Ei ole tarvinnut osata noita asioita sitten lukion ja tienaan silti 6400 kuussa.

T. Juristi

Lukion merkitys yleissivistävänä kouluna on vakavasti uhattuna, kun kursseja valitaan vain niistä aineista mitä aikoo kirjoittaa. Lukion ykkösen alussa pitää tuo päätös tehdä (käytännössä pitää päättää mitä aikoo tehdä isona).