Millaisia kokemuksia 9kk täysiaikaisesta päivähoidosta?
Taloustilanne pakottaa palaamaan töihin jo heti vanhempainvapaan jälkeen ja itku kurkussa nyt jo mietin miten tämä toteutetaan. Työpaikalle on tunnin ajomatka kotoa, perhepäivähoitajia ei ole alueella. Kaksi lähinnä (22km) olevaa päiväkotia on kuulema aivan täynnä.
Työpäivän pituus matkoineen 10h eli tulee aika pitkiä hoitopäiviä, aamulla pitäisi viedä 5 jälkeen hoitoon ja yleensä siinä 16 viimeistään pääsee hakemaan.
Isovanhemmat asuvat eri paikkakunnalla joten hoitoapua ei sieltä tule ja mies tekee kausihommia joissa työpäivät saattavat venyä jopa 16h/vrk mutta ovat minimissään 10h+matkat.
Olisin halunnut olla lapsen kanssa kotona sinne että hän on 1,5 vuotias, mutta laskut on jollain maksettava ja nyt on ollut tiukkaa jo vanhempainvapaalla vaikka saan palkkaan sidonnaista päivärahaa.
Lyhennetty työpäivä ei alallani toimi ja lyhennetty työviikko taas syö ison siivun nettopalkasta (400e).
Mielellään kuulisin miten muilla mennyt näin pienien kanssa töihin paluu? Itkettää jo valmiiksi miten ikävä noin pientä tuleekaan päivän aikana ja alkaako vierastamaan? 😭
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päiväkotiin eikä pph:lle voi viedä lasta klo 5 aamulla. Valoja päälle.
Miksi ne on sitten auki tuohon aikaan, jos lapsia ei saa sinne viedä?
Tavalliset päiväkodit ei ole auki tuohon aikaan. Ap valitti, että lähipäiväkodit täynnä, vaikka normilähipäiväkodit ei ota lapsi hänen tarvitsemaan aikaan muutenkaan. Ei kirjoittanut mitään ympärivuorokautisesta päiväkodista.
Vierailija kirjoitti:
Senkun viet. Äitis jos oli työelämä eikä elänyt sosun turvin? Vuosi 1972 Äiti vei minut 3 kk.ikäisenä päiväkotiin.Vaihtoehtoa ei olut.Ei tipunut sosun tuet,ei pitkät äitiyslomat.Siskon sai olla koti 5kk. 1kk oli päälle äidin loma.Sama asia oli pienituloisina työhön metävä.Hyvin olaan pärjtty ja korkeakoulut käyty.Työtömyyttä ei päiväkään.Yksikään 1972 tI 1976 SYNTYNYT LAPSI PÄIVÄKODISSA ALOITANEISTA EI TRAUMOJA SANUT.Jos lapsi pidetän pumpulissa. Potkitaan päähän eskarissa vimeistään kun opetelee ryhmässä pärjää.
Vähän epäilen, ettei korkeakouluja ole käyty. Ei noin huonolla kirjoitustaidolla.
Ihmisiä ei voi ikinä olla liikaa.
Jostain teidän on nyt joustettava.
Joko miehelläsi on umpisurkea palkka tai teidän elämisen kulut ovat tolkuttoman suuret, mikäli et voi yhtään pidempään olla kotona.
Lapsen hyvinvoinnista en tinkisi. Mieti ap oikeasti vielä olisiko muita vaihtoehtoja kuin päivähoito juuri nyt heti.
Miksi mies ei jäisi isyyslomalle??? Jos sinulla kerran on kova hinku töihin.
Isä pitää omat lomat ja sinä töihin tottakai!
Vierailija kirjoitti:
Ei päiväkotiin eikä pph:lle voi viedä lasta klo 5 aamulla. Valoja päälle.
Niinpä. Mulle on tullut moni vauva hoitoon 9kk:n ikäisenä. Hyvin ovat pärjänneet ja kasvaneet eskarilaisiksi. Mutta kukaan ei ole tullut klo5, enkä missään tapauksessa olisi edes ottanut siihen aikaan.
T:pph
Vierailija kirjoitti:
Miksi teette lapsia, jos niitä ei ole varaa hoitaa asiallisesti?
Lapsi syntyi kun minä olin melkein valmistumassa ja lapsen isä oli töissä. Lapsen isä kuoli aivoverenvuotoon lapsen ollessa 4 kk ikäinen. Siinäpä sitten jäin lapsen kanssa kaksin, opiskelut kesken ja vielä korona-aikana.
Vaikka lapset tekisi ihan hyvässä tilanteessa, elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan.
Eikö ihmiset yhtään mieti nenäänsä pidemmälle kun lisääntyvät? Lapsia hankitaan, mutta sitten ei olekaan varaa hoitaa edes vuotiaaksi asti kotona. Mihin teillä rahaa oikein kuluu, jos on kaksi työssäkäyvää ihmistä ja puheiden perusteella duunia painetaan yötä päivää? Luulisi, että jotain jäisi säästöönkin.
Elämä on valintoja.
Elämä on tosiaan valintoja.
Onko pikkulapsiperheessä oltava kallis, uudehko auto, josta maksetaan satasia osa-maksua kuukaudessa? Onko pakko asua 150 neliöisessä omakotitalossa satojen tuhansien velat niskassa? Riittäisikö noina vuosina vähempi, jotta olisi varaa olla lasten kanssa kotona.
En sano, että AP:llä on kyseinen tilanne, mutta minne ne tulot oikein menee?
Perhepäivähoito olisi hyvä vaihtoehto, mutta ei kunnallinen pph voi välttämättä tehdä noin pitkää työpäivää, koska muuten tulisi tasausvapaapäiviä älyttömän paljon. Meillä työpäivän pituus saa olla enintään 9 tuntia. En tiedä, mikä systeemi on muissa kunnissa. Itselläni on ollut monia lapsia 9 kuukauden iästä alkaen, ja monet heistä olen hoitanut eskari-ikään asti.
9 kuukautisen vauvan paikka ei ole päiväkodissa eikä perhepäivähoidossa, vaan kotona omien vanhempien kanssa.
Kysytkö ap ihan tosissasi, että 10 h hoitopäiviä 9 kk ikäiselle lapselle? 50 h viikossa? Mieti nyt vähän!
Päiväkodin arki pienten ryhmässä:
Ensimmäinen aamuvuorolainen on ryhmässä yksin kahdeksaan asti, jolloin välivuorolainen tulee. Jos jollain on kakat vaipassa, niin pesemään mennään vasta kun vuotaa yli tai välivuoro on tullut vahtimaan muita lapsia.
Aamupalalla yksi työntekijä syöttää neljää, joskus useampaakin, vauvaa samaan aikaan toivoen, ettei sekota lusikoita ja lautasia. Paikalla voi olla enemmänkin lapsia mutta yleensä vain yksi työntekijä (jos on toinenkin, on hän tauolla). Toisaalta tuskin sillä olisi niin väliäkään, samoja leluja kuitenkin syövät päivän aikana koko 12 lapsen ryhmä. Lounaalla ryhmässä on kaksi aikuista, joista toinen on opettaja ja esimerkkiruokailee syöden itse. Taas yksi hoitaja syöttää vauvoja kuin syöttöporsaita liukuhihnalla. Toinen hoitaja on omalla ruokatauollaan ruokailun ajan.
Sadepäivinä ulos aletaan tehdä lähtöä jo yhdeksän jälkeen, koska vaipat, pottailut ja pukemiset vievät niin paljon aikaa. Sama homma iltapäivällä, välipalan jälkeen lähdetään suoraan ulos, koska kaikki 12 lasta ovat edelleen hoidossa mutta aamuvuorolainen on jo lähtenyt kotiin. Mieti mitä näillä keleillä tekee ulkona lapsi, joka ei osaa vielä kävellä? Ei liukua? Ehkei vielä istuakaan? Ja siellä ollaan 1-2h aamupäivällä ja vähintään 2h iltapäivällä pimeässä.
Lapsentahtisuus on täys mahdottomuus. Koko ajan on kiireistä, koko ajan ryhmästä on yksi työntekijä joko tauolla, pyllypesulla, kääntelemässä kuivauskaapissa olevia vaatteita, etsimässä hukkaan mennyttä nimikoimatonta villasukkaa, hakemassa lisää nenäliinoja/kumihanskoja, vaihtamassa lakanoita tai pesemässä niitä, palaverissa, soittamassa vanhemmille jne.
Ja pöpöt kiertää. Niin lapsilla kuin työntekijöilläkin. On päiviä, jolloin ryhmässä on pelkkiä sijaisia, eikä heitäkään välttämättä tarpeeksi. Meidän päiväkodissa jyllää nyt normiflunssan lisäksi influenssa, ärhäkkä korvatulehdus, silmätulehdus, rs-virus (juuri pienten ryhmästä muutama lapsi sairaalahoidossa), on täitä ja kihomatoja.
Niin. Mutta emme me tällaisia asioita kerro kun piltit haetaan kotiin. Kerromme hymyillen, että on maisteltu uusia makuja (allergisen kaverin lautaselta tattaripuurot kun oma lautanen lensi lattialle), vatsa on toiminut säännölliseen tapaansa (taas tänä aamuna oli kakat vaipassa klo 6 mutta pesulle päästiin vasta puoli ysiltä iltavuoron tullessa aiemmin töihin), ulkoiltiin mutta vain vähän aikaa (siellä se vauva makas kuralätäkössä parkuen tunnin, oli lyhyt ulkoilu) ja askarreltiin lumiukkoja (lapset olivat repineet kirjojen sivut ihan palasiksi, joten liimailtiin niitä sitten kartongille, saattoi ehkä syödä sitä liimaa, kun en ehtinyt vahtia yksin koko ryhmää).
Ihan täyspäisiä kyllä noistakin lapsista taitaa kasvaa. Ei kaikista, mutta eihän siitä voi varhaiskasvatusta kuitenkaan syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on tosiaan valintoja.
Onko pikkulapsiperheessä oltava kallis, uudehko auto, josta maksetaan satasia osa-maksua kuukaudessa? Onko pakko asua 150 neliöisessä omakotitalossa satojen tuhansien velat niskassa? Riittäisikö noina vuosina vähempi, jotta olisi varaa olla lasten kanssa kotona.
En sano, että AP:llä on kyseinen tilanne, mutta minne ne tulot oikein menee?
Tuota samaa olen minäkin miettinyt. Tuntuu, että monilla nykyajan vanhemmilla on arvot ihan pielessä. Pitää olla isot talot, kalliit autot jne. Ja heti, kun äitiysloma loppuu, ollaan viemässä lapsi päivähoitoon, kun ei kuulemma ole muuta vaihtoehtoa.
Ja kyllä tiedän, ettei kaikilla ole tuollainen elämänasenne eikä -tilanne, mutta kyllähän suuntaus on tuollainen. Usein on vielä niinkin, että talous on laskettu niin tolkuttoman tiukalle, että ongelmia voi tuottaa esim. uusien kenkien ja ulkovaatteiden osto lapselle pieniksi käyneiden tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodin arki pienten ryhmässä:
Ensimmäinen aamuvuorolainen on ryhmässä yksin kahdeksaan asti, jolloin välivuorolainen tulee. Jos jollain on kakat vaipassa, niin pesemään mennään vasta kun vuotaa yli tai välivuoro on tullut vahtimaan muita lapsia.
Aamupalalla yksi työntekijä syöttää neljää, joskus useampaakin, vauvaa samaan aikaan toivoen, ettei sekota lusikoita ja lautasia. Paikalla voi olla enemmänkin lapsia mutta yleensä vain yksi työntekijä (jos on toinenkin, on hän tauolla). Toisaalta tuskin sillä olisi niin väliäkään, samoja leluja kuitenkin syövät päivän aikana koko 12 lapsen ryhmä. Lounaalla ryhmässä on kaksi aikuista, joista toinen on opettaja ja esimerkkiruokailee syöden itse. Taas yksi hoitaja syöttää vauvoja kuin syöttöporsaita liukuhihnalla. Toinen hoitaja on omalla ruokatauollaan ruokailun ajan.
Sadepäivinä ulos aletaan tehdä lähtöä jo yhdeksän jälkeen, koska vaipat, pottailut ja pukemiset vievät niin paljon aikaa. Sama homma iltapäivällä, välipalan jälkeen lähdetään suoraan ulos, koska kaikki 12 lasta ovat edelleen hoidossa mutta aamuvuorolainen on jo lähtenyt kotiin. Mieti mitä näillä keleillä tekee ulkona lapsi, joka ei osaa vielä kävellä? Ei liukua? Ehkei vielä istuakaan? Ja siellä ollaan 1-2h aamupäivällä ja vähintään 2h iltapäivällä pimeässä.
Lapsentahtisuus on täys mahdottomuus. Koko ajan on kiireistä, koko ajan ryhmästä on yksi työntekijä joko tauolla, pyllypesulla, kääntelemässä kuivauskaapissa olevia vaatteita, etsimässä hukkaan mennyttä nimikoimatonta villasukkaa, hakemassa lisää nenäliinoja/kumihanskoja, vaihtamassa lakanoita tai pesemässä niitä, palaverissa, soittamassa vanhemmille jne.
Ja pöpöt kiertää. Niin lapsilla kuin työntekijöilläkin. On päiviä, jolloin ryhmässä on pelkkiä sijaisia, eikä heitäkään välttämättä tarpeeksi. Meidän päiväkodissa jyllää nyt normiflunssan lisäksi influenssa, ärhäkkä korvatulehdus, silmätulehdus, rs-virus (juuri pienten ryhmästä muutama lapsi sairaalahoidossa), on täitä ja kihomatoja.
Niin. Mutta emme me tällaisia asioita kerro kun piltit haetaan kotiin. Kerromme hymyillen, että on maisteltu uusia makuja (allergisen kaverin lautaselta tattaripuurot kun oma lautanen lensi lattialle), vatsa on toiminut säännölliseen tapaansa (taas tänä aamuna oli kakat vaipassa klo 6 mutta pesulle päästiin vasta puoli ysiltä iltavuoron tullessa aiemmin töihin), ulkoiltiin mutta vain vähän aikaa (siellä se vauva makas kuralätäkössä parkuen tunnin, oli lyhyt ulkoilu) ja askarreltiin lumiukkoja (lapset olivat repineet kirjojen sivut ihan palasiksi, joten liimailtiin niitä sitten kartongille, saattoi ehkä syödä sitä liimaa, kun en ehtinyt vahtia yksin koko ryhmää).
Ihan täyspäisiä kyllä noistakin lapsista taitaa kasvaa. Ei kaikista, mutta eihän siitä voi varhaiskasvatusta kuitenkaan syyttää.
Aamen! Kiitos tästä! Olen myös pienten ryhmässä hoitajana ja kuvasit juuri meidän päivän. Haluatko tätä lapsellesi?
En usko näitä taloudellisia pakkoja tai uskon, mutta syy siihen löytyy yleensä peilistä. Uskomattoman monella kulut ja elintaso on lähes tapissa, mutta mistään ei ole muka varaa karsia. Parhaimpia ovat usean sadan tuhannen talossa asuvat useamman kymppitonnin autoilla ajavat, jotka valittavat, miten lapsen harrastukseen ei ole rahaa.
Mä oon niin vihainen teille itsekkäille ihmisille, jotka tungette alle vuoden ikäisen lapsenne yhdeksäksi tunniksi hoitoon ruuhkaiseen päiväkotiin!
Miksi teitte lapsen jos ette sen vertaa voi ennakoida, että on varaa jäädä kotiin VÄHINTÄÄN vuodeksi!
Itse ottaisin vaikka pankista lainan kolmen kuukauden ajaksi, että vauva ehtii täyttää vuoden.
9kk Vauvalle 3kk on kolmasosa koko elämästä.
Suomi ei ole mikään Yhdysvallat (kun siihen aina verrataan), jossa nanny-järjestelmän edullisuus mahdollistaa vauvan henkilökohtaisen hoidon vastasyntyneestä lähtien.
Se yksi ja sama hoitaja on vauvan kanssa alusta asti yhdessä äidin kanssa ja äiti voi turvallisesti palata töihin.
Suomeen tulisi asap. tulla suositus, ettei nykymuotoiseen päiväkotiin laitettaisi alle vuoteista.
Joku vastuu vanhemmillakin nyt ja velvollisuus kustantaa lapsensa hoitoa ite siellä kotona.
Ilmankos varhaiskasvatus on kriisissä ja hoitajat pakenevat alalta, kun sinne täpötäysiin päiväkoteihin heitetään vielä joukon jatkoksi näitä 9 kk:n ikäisiä.
Jokainen tuon ikäinen vie yhden aikuisen, miten ne ryhmän 11 muuta lasta?
Senkun viet. Äitis jos oli työelämä eikä elänyt sosun turvin? Vuosi 1972 Äiti vei minut 3 kk.ikäisenä päiväkotiin.Vaihtoehtoa ei olut.Ei tipunut sosun tuet,ei pitkät äitiyslomat.Siskon sai olla koti 5kk. 1kk oli päälle äidin loma.Sama asia oli pienituloisina työhön metävä.Hyvin olaan pärjtty ja korkeakoulut käyty.Työtömyyttä ei päiväkään.Yksikään 1972 tI 1976 SYNTYNYT LAPSI PÄIVÄKODISSA ALOITANEISTA EI TRAUMOJA SANUT.Jos lapsi pidetän pumpulissa. Potkitaan päähän eskarissa vimeistään kun opetelee ryhmässä pärjää.