Jeesus ei syntynyt jouluaattona, vaan vasta Jouluna!
Vappukin on vasta toukokuun 1. pnä, ei edellisenä iltana. Samoin juhannus.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.
Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:
"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Vierailija kirjoitti:
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
Kristinusko on tunnustanut jälleensyntymisopin alusta alkaen. Näin oli aina Konstantinopolin toiseen konsiiliin asti (553 jKr.), jolloin kirkon viranomaiset päättivät, että sielun jälleensyntyminen oli "tuomittava näkemys", jota tavalliset kristityt eivät ymmärtäneet.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamentti
Matteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
Kristityt vastustavat taas sitä, että ihmisille kerrotaan jälleensyntymisestä.
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
_______________________________
Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.
Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.
Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.
Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.
Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.
Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityks…
Miten pyhinä pidettyjä tekstejä on historian saatossa muokkailtu? Miten käsitykset jumalista ja ihmisyydestä ovat ajan saatossa muuttuneet? Kuka saa päättää, mikä teksti on pyhä ja mitä siinä lukee?
Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia
Ilmestyy 8.3.2023
Raamattu on edelleen maailman myydyin, siteeratuin ja myös väärinkäytetyin kirja. Se nousee säännöllisesti esille politiikassa, mediassa, kulttuurissa, koulussa sekä ihmiselämän eri vaiheissa. Tuhannet suomalaiset pohjaavat elämänvalintojaan ja arvojaan raamatuntulkintaan. Monille Raamattu edustaa yhtenäistä kirjaa, vaikka todellisuudessa se on historian saatossa inhimillisten valintojen, virheiden ja sattuman kautta muotoutunut tekstikokoelma.
Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.
Varhaisimpina aikoina Raamatun sisältö siirtyi ja sitä levitettiin kirjurien tekeminä tekstikopioina. Inhimillisistä syistä tekstiin tuli mukaan virheitä ja väärintulkintoja. Raamattu myös muuttuu aina, kun se käännetään uudelle kielelle. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin ne muokkaukset, joita tehtiin tekstiin harkiten joko uskonnollisten tai poliittisten tarkoitusperien palvelemiseksi.
Raamatun teksteissä alun perin ilmennyttä monijumalaisuutta on sensuroitu ja naisten asemaa toimijoina on häivytetty. Kuningas Daavidista tehtiin uskonnollisesta näkökulmasta katsoen sankari, jonka väärinkäytöksiä vähäteltiin. Sotien oikeuttaminen Jumalan tahtona on ollut politiikan ja propagandan työkalu kautta aikojen. Jeesuksen erikoinen elämä on myös käsikirjoitettu uskonnon oppeja silmällä pitäen.
Joskus kirjuri on saattanut myös törmätä tekstissä vanhentuneeseen uskonnolliseen käsitykseen, jota yhteisössä ei enää allekirjoitettu tai jota on pidetty loukkaavana. Kun maailma ja uskomukset muuttuivat, myös pyhiä tekstejä muutettiin, jotta ne pysyivät ajankohtaisina.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on ihmeen paljon uskovia. Voin vain päätellä, että iso osa suomalaisista on uskovia.
Ja venäjä faneja, persuja, antivaxxereita jne jos tämän palstan mukaan mennään.
Psykologi ja teologi Ville Mäkipellon ja väitöskirjatutkija Paavo Huotarin Sensuroitu johdattaa lukijan viihdyttävästi ja helposti lähestyttävällä tavalla Raamatun käsikirjoituksiin ja niiden tutkimukseen. Kirja purkaa illuusion tekstin muuttumattomuudesta ja tarjoaa tilalle tietoa käsikirjoitusten rikkaasta historiasta.
Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta-raamatuntulkintaan/
oosuan kirjan peruspoljento on sotaisa.
– Mooseksen seuraajaksi valittu Joosua johdattaa Israelin kansan luvattuun maahan ja valloittaa alueen heimot. Kirjassa on paljon väkivaltaisia kuvauksia. Yksi tunnetuin niistä on Jerikon kaupungin hävittäminen, Ville Mäkipelto kuvailee.
Kirjan loppupuolella maa jaetaan Israelin heimoille. Loppuun on myös sijoitettu Joosuan puheita, joihin Mäkipelto on keskittynyt. Puheiden tekstihistoriassa on erityisen paljon muutoksia.
Esimerkiksi nykyiset raamatunlukijat voivat lukea Joosuan kirjan lopusta Jumalan puhetta siitä, kuinka hän on johdattanut kansaansa. Vanhemmissa käsikirjoituksissa puhujana on kuitenkin ollut Joosua, joka on kertonut Jumalan johdatuksesta.
– Puheesta on tehty vakuuttavampaa, kun se on laitettu Jumalan suuhun, Mäkipelto toteaa.
Onko tekstin arvovalta tekstissä vai sitä tulkitsevassa yhteisössä?
Kirjurit ovat myös muuttaneet paikannimiä uskonnollisesti soveliaammiksi. Varhaisissa käsikirjoituksissa puhutaan Sikemistä, mutta myöhemmin kaupunki onkin vaihtunut Siloksi. Taustalla on juudealaisten ja samarialaisten kissanhännänveto.
– Sikemissä oli samarialainen temppeli. Juudealaisten ja samarialaisten välillä oli jännitteitä, ja siksi juudealainen Silo oli parempi kaupunki, Mäkipelto selittää muutosta.
Viimeiset muokkaukset Ville Mäkipellon tutkimaan Joosuan kirjaan tehtiin hasmonealaisajalla eli noin 100 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nykylukijasta tekstisisällön muokkaaminen voi tuntua epäeettiseltä peukaloinnilta, joka pahimmillaan vähentää pyhien kirjoitusten arvoa.
Joosuan kirjan syntyaikoina tekstistä ajateltiin toisin.
– Se, että tekstit nähtiin arvokkaina, on osaltaan aiheuttanut muutokset. Silloin ajateltiin, että tekstejä voidaan tulkita ajankohtaisesti kulloisellekin sukupolvelle muokkaamalla itse tekstiä. Ajatus muuttumattomasta tekstistä heräsi vasta myöhemmin, Mäkipelto sanoo.
– Sekin vaikuttaa, missä tekstin arvovallan ajatellaan olevan: onko se tekstissä itsessään vai sitä tulkitsevassa yhteisössä?
Tekstien tulkinta jatkuu yhä. Raamatun kirjoituksia luetaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Se antaa merkitystä myös Mäkipellon tutkimustyölle.
– Minusta on tärkeää tuoda esiin pyhien kirjoitusten inhimillinen historia. Se tuo nöyryyttä tekstien tulkintaan.
Sensuroitu osoittaa, että Raamatun muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Raamattua on käytetty luomaan vastakkainasettelua ja oikeuttamaan väkivaltaa mutta toisaalta myös luomaan toivoa. Tekijät korostavat, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/
Changes in sacred texts and traditions.
Kristityt poistavat taas viestejä ja kokonaisia ketjuja, mutta me laitamme ne takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Sensuroitu osoittaa, että Raamatun muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Raamattua on käytetty luomaan vastakkainasettelua ja oikeuttamaan väkivaltaa mutta toisaalta myös luomaan toivoa. Tekijät korostavat, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/2015/04/08/nain-raamattua-on-muutettu-huippuyksikon-tiiminjohtajan-artikkeli-tiede-lehdessa/Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/Changes in sacred texts and traditions.
Ihmisten pelottelu ikuisella helvetillä on rikos ihmiskuntaa vastaan.
Ei kai Jeesuksen tarkalla syntymispäivällä ole väliä. Kirjoituksia hänestä alettiin kirjoitta vasta 100 vuotta hänen kuolensa jälkeen, joten sellaset päivät eivä ole tarkalleen kenenkään tiedossa
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen syntymää juhlitaan jouluna samasta syystä kuin pyhäinmiesten päivää syksyllä ja pääsiäistä keväällä. Kaikki on alunperin pakanallisia juhlia, mutta myöhemmin kirkon pöllimiä ja väkisin kristillisiksi juhliksi pakottamia, pakanajuhlat kieltäen ja poispyyhkien.
Niinhän on aina ennenkin tehty. Uusi uskonto korvaa entisen sulauttamalla uutta vanhaan.
Mitä juhlapäiviin tulee, suomalaiset juhlivat aattoa että saavat maata krapuloissaan vapaapäivän. Ellet usko niin tarkkaile kapakoita 5.12.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sensuroitu osoittaa, että Raamatun muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Raamattua on käytetty luomaan vastakkainasettelua ja oikeuttamaan väkivaltaa mutta toisaalta myös luomaan toivoa. Tekijät korostavat, että Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisten tulkitsema ja siten ihmisillä itsellään on vastuu sen käytöstä.
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/2015/04/08/nain-raamattua-on-muutettu-huippuyksikon-tiiminjohtajan-artikkeli-tiede-lehdessa/Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityksemme-raamatun-muuttumattomuudesta?publisherId=64311881&releaseId=69965250Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/Changes in sacred texts and traditions.
Ihmisten pelottelu ikuisella helvetillä on rikos ihmiskuntaa vastaan.
6. vuosisadalla Kristuksen jälkeen, Bysantin keisari Justinianuksen aikana ihmiskunta oli vankina väärän käsityksen vallassa elämän ja kuoleman todellisuudesta 1 400 vuoden ajan. Sitä edeltävinä sukupolvina jälleensyntyminen oli kristillisessä kirkossa vielä kiistaton tosiasia.
Uskonnollisten kiistojen aikana jälleensyntyminen ei ollut kertaakaan keskustelun aiheena. Sitä pidettiin perusdogmana, jota vuoden 451 konsiili jopa vahvisti. Kuka olisi silloin voinut kuvitella, että kristillinen teologia muuttuisi niin olennaisesti, kun Justinianus nousi Itä-Rooman valtakunnan valtaistuimelle vuonna 527, ja millaisia syvällisiä seurauksia seuraavat vuosisadat sen seurauksena saisivat?
Juutalainen kiroaa taas itse itsensä kieltää Jeesuksen ja vielä häpäisee päänsä.Pilkkaa jumalaa.
Mielipiteet, kuten ilmestykseen perustuvat uskonnotkin, ovat alttiita muutoksille. Se, mitä lähes tuhannenviisisadan vuoden ajan on kristitylle maailmalle harhaanjohtavasti tyrkytetty kirjana, jonka jokainen sana on kirjoitettu välittömässä johdatuksessa ja jossa ei ole voitu ilman pyhäinhäväistystä muuttaa yhtäkään tavua tai pilkkua, käännetään, tarkistetaan, korjataan, ja siitä poistetaan kokonaisia jakeita ja joissakin tapauksissa kokonaisia lukuja. Ja silti heti kun uusi painos ilmestyy, sen harjoittajat haluavat meidän hyväksyvän sen uudeksi 1800-luvun kirjaksi, muuten meitä pidetään epäpyhinä. Huomaamme että erehtymättömään kirkkoon ei voi luottaa sen alueella eikä sen ulkopuolella enempää kuin varovaisuus sallii.