Taas meni kaikki rahat sisarusten lasten joululahjoihin
8 pakettia kolmelle eri perheelle, 2 lähetystä kauemmas toiselle puolelle Suomea ja postimaksukin aivan hirveä.
Olen itse sinkku ja pienituloinen. Ennen joulua tuli jo sisarusten lapsilta viestejä, että haluan tuollaisen tai tuollaisen lahjan.
Nyt sitten lasken euroja loppukuun, että voisiko itsellekin ostaa jotain.
Kommentit (52)
Taas tätä ihme marinaa. Et sinä vanhempanakaan ainakaan vapautuisi siitä lahjojen ostamisen taakasta, se vain pahenisi. Lisäksi kotiisi ilmestyisi hirveää muovikrääsää, pahimmillaan sellaista, josta lähtee myös kova ääni.
Mutta jos on noin vaikeaa/kallista, älä osta lahjoja.
Tottakai se on vaikeaa pienituloisen sinkun ostaa kahdeksan lahjaa ja iso meno.
Nyt kun kaikki on muutenkin kallista niin sun olisi pitänyt saada se suu auki jo ajat sitten, että et osta.
Helppo perustella kun pitää isolle porukalle laittaa ja lähettää.
Ite oon aina lahjat ostanu oman varallisuuden mukaan, opiskelijana ostin halvempia mitä nykyään. Kyllä se oma pärjääminen on lahjoja tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ostaa itelle lahjoja ? =D
Minä. Ostin yhden ainoan lahjan ja se oli itselleni. Koiralle ostin leluja. Ihmisille en mitään. En lähettänyt joulukortteja. Ei ole jouluruokia pientä kinkkurullaa lukuun ottamatta. Vietän joulun yksin. Tai parhaassa seurassa eli koiran kanssa.
Mitä jos rupeaisit aikuiseksi ja ottaisit vastuun omista valinnoistasi tässä elämässä? Ei sun ole pakko ostaa niitä lahjoja, jos ei rahat riitä etkä halua.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäiset lapset on kyseessä, kun laittavat itse viestiä, siitä mitä haluavat?
En ikinä antaisi omien lasten laittaa tädeille, enoille tai sedille moista viestiä.
Pienempien toivelahjat tuo "joulupukki" ja isompien me vanhemmat, kaikki muu muistaminen on vapaaehtoista ekstraa.
Yritän omalle äidillenikin sanoa (jolla lapsenlapsia riittää), että hän ei ole velvollinen lahjomaan yltäkylläisesti lapsenlapsia.
Täysin samaa mieltä. Tajuttoman noloa lasten vanhemmilta. En oleta kenenkään ostavan lapsilleni lahjoja, en sukulaisten, ystävien enkä lasten kummien. Jos itse haluavat ostaa ja kyselevät toiveita niin kerron jotkut mahdollisimman edulliset toiveet ja itse ostan kalliimmat.
Ostan sisarusten lapsille joululahjoja vain siinä tapauksessa, että olen viettämässä joulua jonkun perheen luona. Useimmiten yhteisen lahjan, pelin tai muuta. Joulupöytään tuon jotain sovittua. Ja tarkennuksena, että vain sen perheen lapsille jonka jouluvieraana olen.
Kun vietän joulun omissa oloissani, en lähettele mitään.
Kummilastani muistan juhlapäivinä. Nykyään kun hän on jo teini, useimmiten rahana.
Ihan älytöntä lähetellä lahjoja sisarusten perheeltä toiselle ristiin rastiin. Joissain perheissä tuollainenkin näyttää olevan tapana. Mikäs siinä, jos se sopii kaikille. Mutta ei enää omassa suvussani, kuten oli joskus ennen muinoin. Sen kierteen jo vanhempani katkaisivat.
Jos sinä ostat sisarusten lapsille lahjoja, niin sehän olisi reilua että sisarukset vastavuoroisesti ostavat sinulle ja muistavat. Aika törkeää tuo jos sinua ei muisteta mitenkään.
Mä en ostanut siskoni lapsille, kun ei ole rahaa. Viime vuonna ostin.
Pienituloisen täytyy tehdä muille selväksi, että hän ei pysty ostamaan ainakaan kalliita lahjoja.
Tässä nähdään mikä pakkopulla joulu on. Pakko ostaa lahjoja, pakko sitä ja pakko tätä.
Turhaa ihmisten kiusaamista ja kauppamaailma kiittää.
Ei ole mikään pakko.
Luotan että ovat ostaneet itse lapsillensa lahjoja.
Hyvä uutinen! Näetkö nyt nälkää jouluna koska myöhästyit ruokajonosta?
Vierailija kirjoitti:
Miten niin taas, ap? Etkö viime vuodesta oppinut?
Tämä täsmälleen sama aloitus oli viime vuonnakin.
Ovathan sisarten vanhemmat varakkaita ja heillä on hyvät ammatit, hienot talot ja autot...runkuti runkuti...
Onneksi asun Suomen ulkopuolella. Olen päässyt eroon suomalaisen yhteiskunnan joululahja-pakkomielteestä. Todellakin tämä muiden henkinen pakottaminen lahjojen ostoon jouluna sekä myös muutoin on ihan suomalainen juttu. Suomessa lahjotaan paljon, todella paljon ja vielä hyvin kalliita lahjoja usein. Ja kehdataan niitä myös vaatia!!! Muualla lahjat vaihtavat omistaa perheen sisällä ja jos joltain sukulaiselta joskus saa jonkun lahjan niin siitä kiitellään kyynel silmäkulmassa.
Kun kälyltä tuli ensimmäisen kerran tällainen lahjatoiveviesti, ilmoitin ystävällisesti, että ostan lahjat vain omille lapsilleni ja kummilapsilleni. Asia oli sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi asun Suomen ulkopuolella. Olen päässyt eroon suomalaisen yhteiskunnan joululahja-pakkomielteestä. Todellakin tämä muiden henkinen pakottaminen lahjojen ostoon jouluna sekä myös muutoin on ihan suomalainen juttu. Suomessa lahjotaan paljon, todella paljon ja vielä hyvin kalliita lahjoja usein. Ja kehdataan niitä myös vaatia!!! Muualla lahjat vaihtavat omistaa perheen sisällä ja jos joltain sukulaiselta joskus saa jonkun lahjan niin siitä kiitellään kyynel silmäkulmassa.
Eipä taida mennä ihan kaikissa kulttuureissa noin.
Mä en ostanu tänä vuonna sisarusten lapsille mitään. Äidin ja isän luona vietän joulua ja sinne tietysti vien muutaman paketin, ei oo tapana mennä tyhjin käsin. Muut ei saa multa mitää.
Kuka pakottaa?