Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Sun lapset ei osaa iloita muista kuin just niistä toivotuista lahjoista?
Ei mummolle riitä jos lapset ilahtuu, hänen lahjansa pitäisi olla kaikkein paras. Ja jos lapsi ilahtuu enemmän siitä toivelahjasta, niin ei kelpaa mummolle.
Joo. Ihan tärkeintä on se, että pahimman vihollisen, sen toisen mummon lahja, on vähemmän mieluisa kuin Hänen Ylhäisyytensä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Sulla nyt menee todella pahasti ohi se mitä sulle sanotaan. Väität siis että et ole uusinut pussilakanoita +10 vuoteen ja ne mummon ostamat lakanat ei ole missään vaiheessa olleet tarpeen? Ok.
Kun niitä lakanoita EI SAA KÄYTTÄÄ kuin ne lapset. Siksi ne on just ostettukin niin, että niistä ei saa meille vanhemmille parisänkyyn petausta.
Mun lapsilla oli ja on molemmilla ihan uudet useammat lakanasetit huoneisiinsa. Kyllä, ihan itse ostin ja todellakin käytin sitten niitä. Siistit toisiinsa ja huoneisiin sopivat, kotona ja mökillä. Mm. lasten kuoseja, muumia jne.
Olisiko ne sitten ptiänyt jättää käyttämättä ja pakata lapsille sitten poismuuttaessa ne mukaan. Ikean ja Finlaysonin lasten kuosit, niinkö?
Sivusta kommentoin, että tässä näyttää olevan aika paljon kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ja millaisia lakanoita käytetään. Ovatko nämä siis lahjan antajan vai saajan keksimiä sääntöjä? Oli kummin tahansa, niin ehkä toinen osapuoli ei ole tietoinen, että toisella on tällaisia lakanasääntöjä, ja siksi lahja ei ole paras mahdollinen....
Mutta jos lakanat eivät ole mieluisat eivätkä sovi perheen noudattamiin tapoihin, niin nehän voi vaikka lahjoittaa eteenpäin, varsinkin kun ovat vielä paketissa. Turha tehdä jostain joululahjalakanoista elämää suurempaa kysymystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Mielestäni mummo saa kyllä pettyä. Mutta mummon pitäisi olla ymmärtää pettynyt itsensä suhteen, eikä luulla vian olevan lasten reaktioissa. Ehkä kannattaa sanoa lapsille, että aikuisetkin on välillä joissain asioissa hölmöjä ja mummolla on nyt tässä asiassa vielä opittavaa. Ei sitten lapset turhaan ota paineita. Voitte sitten porukalla seurata hyvätahtoisesti vierestä, oppiiko mummo koskaan läksyään. :)
Tässä on kyllä lapsiperheellä opittavaa miten vanhusta kunnioitetaan ja lahjojaan.
Mitä hemmetin vanhusta? Missä on sanottu että mummo on vanhus?
Ihan tilastollisesti, viimeisen 50v ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut 27-30v. Nykyään teiniäiti on harvinaisuus, niin kuin oli jo 80-luvulla.
Millähän matikalla saat tuosta sen, että se mummo olisi vanhus? Jos henkilö x on saanut lapsen 30-vuotiaana ja se lapsi saa oman lapsensa 30-vuotiaana, ei henkilö x todellakaan ole vanhus vaan kuusikymppinen.
Mistä lähtien 6-kymppinen ei ole ollut vanhus? Ei ole nuori eikä keski-ikäinenkään, vaan vanhus. Kannattaa hyväksyä elämän tosiasiat sellaisina kuin ne ovat.
Ei kuusikymppinen ole vanhus, suurin osahan on työelämässäkin täyttä häkää eli ikänsä puolesta täysin kykenevä kuuntelemaan lapsen toiveen ja käymään kaupassa.
Entäs jos tänä Jouluna istuisitte kuuntelemaan mummon elämäntarinaa siellä voisi olla jotain teillekin kuultavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Mielestäni mummo saa kyllä pettyä. Mutta mummon pitäisi olla ymmärtää pettynyt itsensä suhteen, eikä luulla vian olevan lasten reaktioissa. Ehkä kannattaa sanoa lapsille, että aikuisetkin on välillä joissain asioissa hölmöjä ja mummolla on nyt tässä asiassa vielä opittavaa. Ei sitten lapset turhaan ota paineita. Voitte sitten porukalla seurata hyvätahtoisesti vierestä, oppiiko mummo koskaan läksyään. :)
Tässä on kyllä lapsiperheellä opittavaa miten vanhusta kunnioitetaan ja lahjojaan.
Mitä hemmetin vanhusta? Missä on sanottu että mummo on vanhus?
Ihan tilastollisesti, viimeisen 50v ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut 27-30v. Nykyään teiniäiti on harvinaisuus, niin kuin oli jo 80-luvulla.
Millähän matikalla saat tuosta sen, että se mummo olisi vanhus? Jos henkilö x on saanut lapsen 30-vuotiaana ja se lapsi saa oman lapsensa 30-vuotiaana, ei henkilö x todellakaan ole vanhus vaan kuusikymppinen.
Mistä lähtien 6-kymppinen ei ole ollut vanhus? Ei ole nuori eikä keski-ikäinenkään, vaan vanhus. Kannattaa hyväksyä elämän tosiasiat sellaisina kuin ne ovat.
60v. ei ole vanhus. Menepäs sanomaan jotain 60-vuotiasta työelämässä olevaa ihmistä vanhukseksi! Voi olla, että et saa ihan sellaista reaktiota mitä odotit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Sulla nyt menee todella pahasti ohi se mitä sulle sanotaan. Väität siis että et ole uusinut pussilakanoita +10 vuoteen ja ne mummon ostamat lakanat ei ole missään vaiheessa olleet tarpeen? Ok.
Kun niitä lakanoita EI SAA KÄYTTÄÄ kuin ne lapset. Siksi ne on just ostettukin niin, että niistä ei saa meille vanhemmille parisänkyyn petausta.
Mun lapsilla oli ja on molemmilla ihan uudet useammat lakanasetit huoneisiinsa. Kyllä, ihan itse ostin ja todellakin käytin sitten niitä. Siistit toisiinsa ja huoneisiin sopivat, kotona ja mökillä. Mm. lasten kuoseja, muumia jne.
Olisiko ne sitten ptiänyt jättää käyttämättä ja pakata lapsille sitten poismuuttaessa ne mukaan. Ikean ja Finlaysonin lasten kuosit, niinkö?
Sivusta kommentoin, että tässä näyttää olevan aika paljon kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ja millaisia lakanoita käytetään. Ovatko nämä siis lahjan antajan vai saajan keksimiä sääntöjä? Oli kummin tahansa, niin ehkä toinen osapuoli ei ole tietoinen, että toisella on tällaisia lakanasääntöjä, ja siksi lahja ei ole paras mahdollinen....
Mutta jos lakanat eivät ole mieluisat eivätkä sovi perheen noudattamiin tapoihin, niin nehän voi vaikka lahjoittaa eteenpäin, varsinkin kun ovat vielä paketissa. Turha tehdä jostain joululahjalakanoista elämää suurempaa kysymystä.
Lahjan antaja erikseen määrää että mitään lapsille annettua ei saa perheen aikuiset hyväksikäyttää, erikseen sanoo, että ne lakanatkin on ostettu lapsille ja ne ei todellakaan sovi yhteen mikään minkään kanssa, juurikin tästä syystä. Vallankäyttöä.
Siksi ne on nyt paketeissaan odottamassa, saa käydä ihailemassa niitä se antajakin, ja sitten kun lapset muuttaa kotoa, saavat siitä ottaa mukaansa sen mitä haluavat. Ja kun perivät mökkimme, voivat siellä sitten käyttää loput mielensä mukaan.
Niihn eivät saastu kalliit ajatuksella annetut lakanat ainakaan meillä vanhemmilla koko tänä aikana.
Lakanamuseonkin voivat sitten joskus perustaa ja laittaa sinne antajan kunniaplakaatin.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos tänä Jouluna istuisitte kuuntelemaan mummon elämäntarinaa siellä voisi olla jotain teillekin kuultavaa.
Tämä kuulostaa nyt ihan oikeasti sellaiselta, että mentäisiin kuuntelemaan jonkun 90v. sotaveteraanin elämänkertaa eikä alle 60v. työelämässä olevan ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos tänä Jouluna istuisitte kuuntelemaan mummon elämäntarinaa siellä voisi olla jotain teillekin kuultavaa.
- synnyin perheeseen jolla oli varaa pitää kotirouvaa vuosikymmenet ja kotiapulaistakin
- silti oli talo, mökki, auto
- pääsin töihin heti kun halusin
- vakivirkojakin oli pilvin pimein
- koulutusvaatimukset olemattomat
- inflaatio maksoi velkamme
- perheverotus avitti vaurastumistamme
- mistään ei ole ikinä tarvinnut tinkiä
- kehitykseni jäi sinne jonnekin uhmaikäisen tasolle
- maailma on aina pyörinyt napani ympäri
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele että mummo tekee kuin tekee koska ei ymmärretä mikä on LAHJA. Se ei ole toivomuskaivon täyttymys.
Tästä taitavat kaikki olla samaa mieltä. Ongelmana on, jos mummo vaatii lasten käyttäytyvän, kuin lahja olisi toivomuskaivon täyttymys. Tai jos lapset eivät osa olla riittävän kohteliaita, kun lahja ei olekaan toivomuskaivon täyttymys.
Lahjatoiveita saa esittää ja kysyä, mutta niitä ei ole pakko noudattaa. Lapsen tulee oppia ottamaan kohteliaasti vastaan sellaisetkin lahjat, jotka ovat oman toivomuslistan ulkopuolelta. Ja mummojen tulee oppia, että lapsen ei ole pakko pitää saamastaan lahjasta. Siis sekä lasten että mummojen täytyy osata sietää pettymyksiä, jos lahja ei ole mieluinen.
Vierailija kirjoitti:
Mummo on selvästi muistisairas: ei muista ollenkaan ap:n juttelua toiveista. Tässä tilanteessa ei oikein voi mitään asialle..
Näitä vanhan ajan ihmisiä en ymmärrä ollenkaan, jotka haluavat väkisin ostaa lapsilleen ja muille sukulaisille ei-toivottua tavaraa. Ollaan tosi närkästyneitä, jos hääpari haluaa rahaa häämatkakassaa varten tai rippilahjaksi nuori toivoo bensarahaa uuteen mopoonsa.
En vaan voi käsittää =(
Pettymyksiä ihminen saa ihan jokainen ihminen pyytämättäkin saavillisen elämänsä aikana, niitä ei mummojen tarvitse erityisesti tahallaan tuottaa lapsenlapsilleen.
Pettymysten käsittely opitaan lapsena tai ei ollenkaan. Mummon ei tarvi olla curling.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo haluaa olla läsnä yöpuvussa ja muussa, ymmärtäkää tämä. Se on rakkautta.
Rakkautta olisi opetella tuntemaan lapsenlapsensa, eikä päättää heidän puolestaan mistä heidän kuuluu tykätä. Mutta kaikki ei osaa tai kykene sellaiseen pyyteettömään rakkauteen.
Krääsällä ja rakkaudella ei ole mitään tekemistä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Sun lapset ei osaa iloita muista kuin just niistä toivotuista lahjoista?
Ei mummolle riitä jos lapset ilahtuu, hänen lahjansa pitäisi olla kaikkein paras. Ja jos lapsi ilahtuu enemmän siitä toivelahjasta, niin ei kelpaa mummolle.
Joo. Ihan tärkeintä on se, että pahimman vihollisen, sen toisen mummon lahja, on vähemmän mieluisa kuin Hänen Ylhäisyytensä!
Tätäkin valitettavasti on paljon (onneksi ei kuitenkaan meidän perheessä, luojan kiitos). Mummot kilpailee keskenään kuka on paras mummo ja keneltä tulee parhaat lahjat ja haukutaan ja kiukutellaan toisiaan. Ollaan niin kateellisia ja katkeria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Sulla nyt menee todella pahasti ohi se mitä sulle sanotaan. Väität siis että et ole uusinut pussilakanoita +10 vuoteen ja ne mummon ostamat lakanat ei ole missään vaiheessa olleet tarpeen? Ok.
Kun niitä lakanoita EI SAA KÄYTTÄÄ kuin ne lapset. Siksi ne on just ostettukin niin, että niistä ei saa meille vanhemmille parisänkyyn petausta.
Mun lapsilla oli ja on molemmilla ihan uudet useammat lakanasetit huoneisiinsa. Kyllä, ihan itse ostin ja todellakin käytin sitten niitä. Siistit toisiinsa ja huoneisiin sopivat, kotona ja mökillä. Mm. lasten kuoseja, muumia jne.
Olisiko ne sitten ptiänyt jättää käyttämättä ja pakata lapsille sitten poismuuttaessa ne mukaan. Ikean ja Finlaysonin lasten kuosit, niinkö?
Sivusta kommentoin, että tässä näyttää olevan aika paljon kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ja millaisia lakanoita käytetään. Ovatko nämä siis lahjan antajan vai saajan keksimiä sääntöjä? Oli kummin tahansa, niin ehkä toinen osapuoli ei ole tietoinen, että toisella on tällaisia lakanasääntöjä, ja siksi lahja ei ole paras mahdollinen....
Mutta jos lakanat eivät ole mieluisat eivätkä sovi perheen noudattamiin tapoihin, niin nehän voi vaikka lahjoittaa eteenpäin, varsinkin kun ovat vielä paketissa. Turha tehdä jostain joululahjalakanoista elämää suurempaa kysymystä.
Lahjan antaja erikseen määrää että mitään lapsille annettua ei saa perheen aikuiset hyväksikäyttää, erikseen sanoo, että ne lakanatkin on ostettu lapsille ja ne ei todellakaan sovi yhteen mikään minkään kanssa, juurikin tästä syystä. Vallankäyttöä.
Siksi ne on nyt paketeissaan odottamassa, saa käydä ihailemassa niitä se antajakin, ja sitten kun lapset muuttaa kotoa, saavat siitä ottaa mukaansa sen mitä haluavat. Ja kun perivät mökkimme, voivat siellä sitten käyttää loput mielensä mukaan.
Niihn eivät saastu kalliit ajatuksella annetut lakanat ainakaan meillä vanhemmilla koko tänä aikana.
Lakanamuseonkin voivat sitten joskus perustaa ja laittaa sinne antajan kunniaplakaatin.
Ahaa, eli kyseessä oli lahjan antajan säännöt. Valitettavasti lahjan antajan kontrolli lahjaan päättyy siihen hetkeen, kun lahja vastaanotettu. Älkää ottako liikaa paineita siitä, että tanssisitte lahjan antajan pillin mukaan. Taitaa olla korkea aika hänenkin oppia, mihin hänellä on valtaa ja mihin ei. Jos ei opi, niin sitten on rajattava kontakteja häneen sen verran, että pystytte pitämään omat rajanne ja tämä ihmissuhde ei rasita teitä liikaa.
P.S. Jos kyseessä on narsisti, suosittelen tutustumaan nk. grey rock -menetelmään. Nyt tuntuu, että annatte narsistin oikkujen mennä vähän liikaa ihon alle. Valitettavasti hän ei muutu, mutta te voitte muuttaa sitä, miten häneen reagoitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele että mummo tekee kuin tekee koska ei ymmärretä mikä on LAHJA. Se ei ole toivomuskaivon täyttymys.
Tästä taitavat kaikki olla samaa mieltä. Ongelmana on, jos mummo vaatii lasten käyttäytyvän, kuin lahja olisi toivomuskaivon täyttymys. Tai jos lapset eivät osa olla riittävän kohteliaita, kun lahja ei olekaan toivomuskaivon täyttymys.
Lahjatoiveita saa esittää ja kysyä, mutta niitä ei ole pakko noudattaa. Lapsen tulee oppia ottamaan kohteliaasti vastaan sellaisetkin lahjat, jotka ovat oman toivomuslistan ulkopuolelta. Ja mummojen tulee oppia, että lapsen ei ole pakko pitää saamastaan lahjasta. Siis sekä lasten että mummojen täytyy osata sietää pettymyksiä, jos lahja ei ole mieluinen.
Lahjoja saadaan ei vaadita ja lahjanantajalle on sopivaa osoittaa kiitollisuutta. Lapset voivat purkaa tunteitaan sitten yksityisesti. Tämä on hyvä oppia jo lapsena. Tunnetta voi siirtää myöhempään ajankohtaan eli säilöä tuo pieni hetki kyllä. Anna lasten ja mummon keskenään setviä tilannetta myös. Se on heidänvälinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Sulla nyt menee todella pahasti ohi se mitä sulle sanotaan. Väität siis että et ole uusinut pussilakanoita +10 vuoteen ja ne mummon ostamat lakanat ei ole missään vaiheessa olleet tarpeen? Ok.
Kun niitä lakanoita EI SAA KÄYTTÄÄ kuin ne lapset. Siksi ne on just ostettukin niin, että niistä ei saa meille vanhemmille parisänkyyn petausta.
Mun lapsilla oli ja on molemmilla ihan uudet useammat lakanasetit huoneisiinsa. Kyllä, ihan itse ostin ja todellakin käytin sitten niitä. Siistit toisiinsa ja huoneisiin sopivat, kotona ja mökillä. Mm. lasten kuoseja, muumia jne.
Olisiko ne sitten ptiänyt jättää käyttämättä ja pakata lapsille sitten poismuuttaessa ne mukaan. Ikean ja Finlaysonin lasten kuosit, niinkö?
Sivusta kommentoin, että tässä näyttää olevan aika paljon kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ja millaisia lakanoita käytetään. Ovatko nämä siis lahjan antajan vai saajan keksimiä sääntöjä? Oli kummin tahansa, niin ehkä toinen osapuoli ei ole tietoinen, että toisella on tällaisia lakanasääntöjä, ja siksi lahja ei ole paras mahdollinen....
Mutta jos lakanat eivät ole mieluisat eivätkä sovi perheen noudattamiin tapoihin, niin nehän voi vaikka lahjoittaa eteenpäin, varsinkin kun ovat vielä paketissa. Turha tehdä jostain joululahjalakanoista elämää suurempaa kysymystä.
Lahjan antaja erikseen määrää että mitään lapsille annettua ei saa perheen aikuiset hyväksikäyttää, erikseen sanoo, että ne lakanatkin on ostettu lapsille ja ne ei todellakaan sovi yhteen mikään minkään kanssa, juurikin tästä syystä. Vallankäyttöä.
Siksi ne on nyt paketeissaan odottamassa, saa käydä ihailemassa niitä se antajakin, ja sitten kun lapset muuttaa kotoa, saavat siitä ottaa mukaansa sen mitä haluavat. Ja kun perivät mökkimme, voivat siellä sitten käyttää loput mielensä mukaan.
Niihn eivät saastu kalliit ajatuksella annetut lakanat ainakaan meillä vanhemmilla koko tänä aikana.
Lakanamuseonkin voivat sitten joskus perustaa ja laittaa sinne antajan kunniaplakaatin.
Ahaa, eli kyseessä oli lahjan antajan säännöt. Valitettavasti lahjan antajan kontrolli lahjaan päättyy siihen hetkeen, kun lahja vastaanotettu. Älkää ottako liikaa paineita siitä, että tanssisitte lahjan antajan pillin mukaan. Taitaa olla korkea aika hänenkin oppia, mihin hänellä on valtaa ja mihin ei. Jos ei opi, niin sitten on rajattava kontakteja häneen sen verran, että pystytte pitämään omat rajanne ja tämä ihmissuhde ei rasita teitä liikaa.
P.S. Jos kyseessä on narsisti, suosittelen tutustumaan nk. grey rock -menetelmään. Nyt tuntuu, että annatte narsistin oikkujen mennä vähän liikaa ihon alle. Valitettavasti hän ei muutu, mutta te voitte muuttaa sitä, miten häneen reagoitte.
Niillä lakanoilla ei saa parisänkyyn kaunista petausta.
Ja lapsilla käytetään ne lastenkuosiset ensin pois, ja sitten ne jotka sopii heidän huoneisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Sulla nyt menee todella pahasti ohi se mitä sulle sanotaan. Väität siis että et ole uusinut pussilakanoita +10 vuoteen ja ne mummon ostamat lakanat ei ole missään vaiheessa olleet tarpeen? Ok.
Kun niitä lakanoita EI SAA KÄYTTÄÄ kuin ne lapset. Siksi ne on just ostettukin niin, että niistä ei saa meille vanhemmille parisänkyyn petausta.
Mun lapsilla oli ja on molemmilla ihan uudet useammat lakanasetit huoneisiinsa. Kyllä, ihan itse ostin ja todellakin käytin sitten niitä. Siistit toisiinsa ja huoneisiin sopivat, kotona ja mökillä. Mm. lasten kuoseja, muumia jne.
Olisiko ne sitten ptiänyt jättää käyttämättä ja pakata lapsille sitten poismuuttaessa ne mukaan. Ikean ja Finlaysonin lasten kuosit, niinkö?
Sivusta kommentoin, että tässä näyttää olevan aika paljon kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ja millaisia lakanoita käytetään. Ovatko nämä siis lahjan antajan vai saajan keksimiä sääntöjä? Oli kummin tahansa, niin ehkä toinen osapuoli ei ole tietoinen, että toisella on tällaisia lakanasääntöjä, ja siksi lahja ei ole paras mahdollinen....
Mutta jos lakanat eivät ole mieluisat eivätkä sovi perheen noudattamiin tapoihin, niin nehän voi vaikka lahjoittaa eteenpäin, varsinkin kun ovat vielä paketissa. Turha tehdä jostain joululahjalakanoista elämää suurempaa kysymystä.
Lahjan antaja erikseen määrää että mitään lapsille annettua ei saa perheen aikuiset hyväksikäyttää, erikseen sanoo, että ne lakanatkin on ostettu lapsille ja ne ei todellakaan sovi yhteen mikään minkään kanssa, juurikin tästä syystä. Vallankäyttöä.
Siksi ne on nyt paketeissaan odottamassa, saa käydä ihailemassa niitä se antajakin, ja sitten kun lapset muuttaa kotoa, saavat siitä ottaa mukaansa sen mitä haluavat. Ja kun perivät mökkimme, voivat siellä sitten käyttää loput mielensä mukaan.
Niihn eivät saastu kalliit ajatuksella annetut lakanat ainakaan meillä vanhemmilla koko tänä aikana.
Lakanamuseonkin voivat sitten joskus perustaa ja laittaa sinne antajan kunniaplakaatin.
Ahaa, eli kyseessä oli lahjan antajan säännöt. Valitettavasti lahjan antajan kontrolli lahjaan päättyy siihen hetkeen, kun lahja vastaanotettu. Älkää ottako liikaa paineita siitä, että tanssisitte lahjan antajan pillin mukaan. Taitaa olla korkea aika hänenkin oppia, mihin hänellä on valtaa ja mihin ei. Jos ei opi, niin sitten on rajattava kontakteja häneen sen verran, että pystytte pitämään omat rajanne ja tämä ihmissuhde ei rasita teitä liikaa.
P.S. Jos kyseessä on narsisti, suosittelen tutustumaan nk. grey rock -menetelmään. Nyt tuntuu, että annatte narsistin oikkujen mennä vähän liikaa ihon alle. Valitettavasti hän ei muutu, mutta te voitte muuttaa sitä, miten häneen reagoitte.
Niillä lakanoilla ei saa parisänkyyn kaunista petausta.
Ja lapsilla käytetään ne lastenkuosiset ensin pois, ja sitten ne jotka sopii heidän huoneisiinsa.
No tämä taas antaakin ymmärtää, että kyseessä on lahjan saajan (tai lahjan saajan äidin?) "lakanasännöt" eli käsitys kauniista petauksesta. Jos lahja ei osu näihin esteettisiin kriteereihin, niin pistäkää ne kiertoon. En ymmärrä, miksi pitää lakanamuseo perustaa. Teillä on nyt joku ihmeen tahtojen taistelu niinkin triviaalista asiasta kuin lakanat... Onko se tosiaan vaivan arvoista? Luulen, ettei tässä taistelussa kukaan voita mitään. Antakaa siis olla jo, aikuiset ihmiset.
Voi ei minun kakarani ei saa juuri sitä mitä ne haluaa yhyy yhyy anna mummon ostaa mitä ostaa. Jos kakaroilles ei kelpaa nii ne ei tarvi sitte mitään
Tämä on erinomainen hetki kasvatukselle. Lapset opetetaan kiittämään aina lahjasta ja kunnioittamaan huomionosoitusta. Kotona puretaan sitten tunteita ja pettymyksiä vasta. Opetetaan että lahja ei ole itsestäänselvyys eikä mummo ole itsestäänselvyys. Lahja on etuoikeus ja rakkauden viesti sinulle lapsena. Sinun ei ole pakko pitää ko lahjasta mutta on tärkeää ymmärtää miten etuoikeutettu on että saa lahjoja ja että on mummi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo on selvästi muistisairas: ei muista ollenkaan ap:n juttelua toiveista. Tässä tilanteessa ei oikein voi mitään asialle..
Näitä vanhan ajan ihmisiä en ymmärrä ollenkaan, jotka haluavat väkisin ostaa lapsilleen ja muille sukulaisille ei-toivottua tavaraa. Ollaan tosi närkästyneitä, jos hääpari haluaa rahaa häämatkakassaa varten tai rippilahjaksi nuori toivoo bensarahaa uuteen mopoonsa.
En vaan voi käsittää =(
Pettymyksiä ihminen saa ihan jokainen ihminen pyytämättäkin saavillisen elämänsä aikana, niitä ei mummojen tarvitse erityisesti tahallaan tuottaa lapsenlapsilleen.
Pettymysten käsittely opitaan lapsena tai ei ollenkaan. Mummon ei tarvi olla curling.
Ja kaikki mummot ei selvästi ole oppineet, tai ovat kokeneet liikaakin ja siirtävät traumojaan seuraavalle sukupolvelle. Ei tartte mummon ihmetellä mikset lapsenlapset käy kylässä tai ole kiinnostuneita mummosta tuolla käytöksellä.
Rakkautta olisi opetella tuntemaan lapsenlapsensa, eikä päättää heidän puolestaan mistä heidän kuuluu tykätä. Mutta kaikki ei osaa tai kykene sellaiseen pyyteettömään rakkauteen.