Lue keskustelun säännöt.
Vaimoni ei suostu ottamaan sukunimeäni
20.12.2022 |
Ollaan menossa naimisiin keväällä, toiset kierrokset kummallakin. Tuli puhe nimiasiasta. Sukunimeni on ihan hyvä, tyyliin Jokela. Vaimoni haluaa pitää nykyisen nimensä, joka ei ole edes hänen tyttönimi vaan eksänsä sukunimi!
Erostaan on jo 7v että luulisi päässeen henkisesti eroon, se liitto päättyi uskottomuuteen. Vaimo haluaa vaan roikottaa eksän nimeä edelleen? Yleensä nainen ottaa tyttönimen eron jälkeen takaisin etenkin jos liitto päättynyt ns. likaisesti.
Suoraan sanoen masentavaa.
Kommentit (102)
Menin nuorena naimisiin ja minusta tuli Maija Meikäläinen. No erottiin ja löysin uuden puolison. Aloimme odottamaan sitten yhteistä lasta uuden puolisoni kanssa. Tästä syystä vaihdoin nimeni takaisin tyttönimekseni koska se uusi vauva olisi ollut hetken aikaa exän nimellä tyttö Meikäläinen mm sairaalan papereissa. Oli liian omituista. Toki nimi olisi vaihtunut nykyisen puolison nimeen kun isyys tunnustettiin, mutta silti. (Tai jäänyt exän nimelle jos en olisi nimeäni vaihtanut 😳 ja tämä vielä omituisempaa)
Ja siis nykyisen kanssa ei olla naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Siitä on hirveä vaiva alkaa jälleen kerran vaihtelemaan kaikkiin asiakirjoihin nimet uusiksi, työssä vanhojen asiakkaiden tavoittaminen hankaloituu sähköpostien ym. muutosten myötä. Jos molemmilla on ikää jo ja toinen kierros menossa, niin se sukunimi asia ei ehkä ole uudelle vaimollesi tärkeä eikä hän miellä sitä exäbsä nimeksi, vaan osaksi jo omaa persoonaansa.
En ylipäätään ymmärrä, miksi pitäisi olla yhteinen sukunimi, jos ei nyt yhteisiä lapsia halua ja heille samaa nimeä.
Miten mikään muu nimi kuin oma voi olla osa omaa persoonaa? En tajua. Miten voi ottaa jonkun toisen nimen? Yhteistä sukunimeä ei tarvitse olla vaikka olisi lapsia.
No en minä henk kohtaisesti ole vaihtamassa omaa, erikoista sukunimeni vaikka naimisiin menisinkin. En kyllä koe tarvetta naimisiinmenollekaan. Minä olen minä ja tämä nimi on ollut mukana kohta 40 vuotta, tällä on tehty ura ja julkaisut. Mutta kuten sanottua, niin ehkä tuollaisessa tilanteessa jos harkitaan yhteisiä lapsia ja halutaan perheelle yhteinen nimi selvyyden vuoksi, niin sen voin vielä jotakuinkin käsittää.
Julkaisut? :) jotkut mielipide kirjoitukset keväisin koiran kakoista :) sori saivartelua mutta huvitti.
Olisiko vaikka tieteelliset julkaisut.. Osa tekee jo graduvaiheessa, minulla tuli ekat vasta väikkäriä tehdessä. Ja sen jälkeen referenssilistalle on kertynyt vähän toista sataa raporttia, artikkelia, selvitystä sun muuta tutkimushärpäkettä.
Jos tämä esimerkki tutkimusmaailmasta - joka on muuten edelleen aika pahuksen nimiuskollista - tuntuu liian kaukaiselta, niin ajattele tilannetta vaikka kirjailijan kannalta. Kun porukka tuntee sinut Ilkka Remeksenä, niin ihmiset ei löydä kirjojasi kovin helposti sen jälkeen, jos vaihdatkin nimesi yhtäkkiä Ilkka Korpelaiseksi.
Onko vaimolla lapsia edellisestä liitosta? Tai onko luonut jo nimeä urallaan tuolla ns. exänsä nimellä? Syitä pitää exän nimi on lukemattomia. Mitä tuohon identiteetti asiaan tulee. Jos esim. menee 23v ekan kerran naimisiin ja eroaa vaikka 45v ja menee 50v uusiin naimisiin, on se exän nimi paljon enemmän identiteetti kuin oma tyttönimi.
Neuvo: keskustele asiasta sen vaimosi kanssa ilman syyttelyä yms äläkä täällä mesoa. Ei me voida tietää sen syitä pitää vanha nimensä.
Kelpaisiko sulle se, jos nainen ottaisi tyttönimensä takaisin ja pitäisi sen? Vai pitäisikö hänen joka tapauksessa ottaa sun nimesi? Voisitko sä vaihtaa oman sukunimes johonkin muuhun (tyttönimeen tai vaikka yhdessä keksimäänne nimeen)
Mulla sama juttu, en olisi halunnut pakottaa ottamaan, mutta pakkohan se sitten oli.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Siitä on hirveä vaiva alkaa jälleen kerran vaihtelemaan kaikkiin asiakirjoihin nimet uusiksi, työssä vanhojen asiakkaiden tavoittaminen hankaloituu sähköpostien ym. muutosten myötä. Jos molemmilla on ikää jo ja toinen kierros menossa, niin se sukunimi asia ei ehkä ole uudelle vaimollesi tärkeä eikä hän miellä sitä exäbsä nimeksi, vaan osaksi jo omaa persoonaansa.
En ylipäätään ymmärrä, miksi pitäisi olla yhteinen sukunimi, jos ei nyt yhteisiä lapsia halua ja heille samaa nimeä.
En kyllä ikinä haluaisi pitää eron jälkeen mitään exän sukunimeä, varsinkaan jos menisin uudelleen naimisiin. Ei siitä nyt niin paljon vaivaa ole että viitsisi kärvistellä roikkumassa vanhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on mahdollista että saatte lapsia, tehkää avioehto, jossa lapsesi saavat sinun sukunimesi. Olisi hullua, että lapsesi saisivat toisen miehen suvun nimen.
Sukunimihullu vaihtoi tulokulmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisen nimi, naisen päätös.
Kiitos parhaasta, lyhyestä kommentista!
Minä otin uuden sukunimen erostani muutaman vuoden päästä. Siinä on alkuosa tyttönimeä ja loppuosa uutta. Uniikki kaunis nimi joka sointuu etunimeeni
Halusin lopullisesti ex miehestä eroon ja siksi hänen sukunimensä vaihdoin pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitäis itse vaihtaa edes yhen kerran nimeä niin tietää mikä rumba siinä hommassa on.
Ymmärrän tämän, ja sen että nainen pitää aina oman sukunimen. Mutta se että eka liitossa otetaan miehen nimi ja tokassa ei, on tätä tokaa miestä alentavaa. Oli lapsia eli ei.
Kummasti nuorena köyhänä kortit vaihdetaan ilolla mutta kuten ketjussa tullutkin esiin, jostain syystä se on viiskytkymppisenä lähes mahdoton suoritus.
Tiedän montakin jotka pitää ns. naimisiin mennessä ottaneen sukunimen. Osa on lasten takia, jotta on sama nimi osa taas on jo niin tottunut ja pitää uudesta nimestään niin miksi sitä sitten vaihtamaan. Tokalla kierroksella ei ole niin merkitystä. Siinä on kaikki jo likaista ja pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Siitä on hirveä vaiva alkaa jälleen kerran vaihtelemaan kaikkiin asiakirjoihin nimet uusiksi, työssä vanhojen asiakkaiden tavoittaminen hankaloituu sähköpostien ym. muutosten myötä. Jos molemmilla on ikää jo ja toinen kierros menossa, niin se sukunimi asia ei ehkä ole uudelle vaimollesi tärkeä eikä hän miellä sitä exäbsä nimeksi, vaan osaksi jo omaa persoonaansa.
En ylipäätään ymmärrä, miksi pitäisi olla yhteinen sukunimi, jos ei nyt yhteisiä lapsia halua ja heille samaa nimeä.
Miten mikään muu nimi kuin oma voi olla osa omaa persoonaa? En tajua. Miten voi ottaa jonkun toisen nimen? Yhteistä sukunimeä ei tarvitse olla vaikka olisi lapsia.
No en minä henk kohtaisesti ole vaihtamassa omaa, erikoista sukunimeni vaikka naimisiin menisinkin. En kyllä koe tarvetta naimisiinmenollekaan. Minä olen minä ja tämä nimi on ollut mukana kohta 40 vuotta, tällä on tehty ura ja julkaisut. Mutta kuten sanottua, niin ehkä tuollaisessa tilanteessa jos harkitaan yhteisiä lapsia ja halutaan perheelle yhteinen nimi selvyyden vuoksi, niin sen voin vielä jotakuinkin käsittää.
Julkaisut? :) jotkut mielipide kirjoitukset keväisin koiran kakoista :) sori saivartelua mutta huvitti.
Olisiko vaikka tieteelliset julkaisut.. Osa tekee jo graduvaiheessa, minulla tuli ekat vasta väikkäriä tehdessä. Ja sen jälkeen referenssilistalle on kertynyt vähän toista sataa raporttia, artikkelia, selvitystä sun muuta tutkimushärpäkettä.
Jos tämä esimerkki tutkimusmaailmasta - joka on muuten edelleen aika pahuksen nimiuskollista - tuntuu liian kaukaiselta, niin ajattele tilannetta vaikka kirjailijan kannalta. Kun porukka tuntee sinut Ilkka Remeksenä, niin ihmiset ei löydä kirjojasi kovin helposti sen jälkeen, jos vaihdatkin nimesi yhtäkkiä Ilkka Korpelaiseksi.
Ap:n puoliso, kuten suurin osa meistä ei olla kallepäätaloja, kaariutrioita eikä edes annakaisahermusia. Vaihtoihan Marja-Liisa Kirvesniemikin sukunimen mennessään Harrin kanssa yksiin. Ei jäänyt Hämäläisen nimelle vaikka oli menestystä tullut jo sillä nimellä....
Vierailija kirjoitti:
Onko vaimolla lapsia edellisestä liitosta? Tai onko luonut jo nimeä urallaan tuolla ns. exänsä nimellä? Syitä pitää exän nimi on lukemattomia. Mitä tuohon identiteetti asiaan tulee. Jos esim. menee 23v ekan kerran naimisiin ja eroaa vaikka 45v ja menee 50v uusiin naimisiin, on se exän nimi paljon enemmän identiteetti kuin oma tyttönimi.
Neuvo: keskustele asiasta sen vaimosi kanssa ilman syyttelyä yms äläkä täällä mesoa. Ei me voida tietää sen syitä pitää vanha nimensä.
Kelpaisiko sulle se, jos nainen ottaisi tyttönimensä takaisin ja pitäisi sen? Vai pitäisikö hänen joka tapauksessa ottaa sun nimesi? Voisitko sä vaihtaa oman sukunimes johonkin muuhun (tyttönimeen tai vaikka yhdessä keksimäänne nimeen)
Ap on vastannut että on aikuiset tytöt. Vaimo on hoitsu/myyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukunimihullu vaihtoi tulokulmaa.
Hah :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota sinä se vaimon sukunimi. Se on ilmeisesti kauniimpi ja lisäksi voit virnuilla aina, kun tapaat vaimon exän.
Entisen puolison sukunimeä ei voi ottaa. Vaimon tyttönimen voisi ottaa, jos vaimokin ottaisi sen takaisin.
Eikö muka?🤔 sanotaanko ihan laissa niin?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän montakin jotka pitää ns. naimisiin mennessä ottaneen sukunimen. Osa on lasten takia, jotta on sama nimi osa taas on jo niin tottunut ja pitää uudesta nimestään niin miksi sitä sitten vaihtamaan. Tokalla kierroksella ei ole niin merkitystä. Siinä on kaikki jo likaista ja pilalla.
Niin sulla, muttei kaikilla.
Terveisin keski-iässä avioitunut uudelleen, hyvän miehen kanssa ja nimi vaihtui tyyliin von Rittenstrandista Lötjöseksi. Halusin miehen nimen. Ei yhteisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh? Siitä on hirveä vaiva alkaa jälleen kerran vaihtelemaan kaikkiin asiakirjoihin nimet uusiksi, työssä vanhojen asiakkaiden tavoittaminen hankaloituu sähköpostien ym. muutosten myötä. Jos molemmilla on ikää jo ja toinen kierros menossa, niin se sukunimi asia ei ehkä ole uudelle vaimollesi tärkeä eikä hän miellä sitä exäbsä nimeksi, vaan osaksi jo omaa persoonaansa.
En ylipäätään ymmärrä, miksi pitäisi olla yhteinen sukunimi, jos ei nyt yhteisiä lapsia halua ja heille samaa nimeä.
Miten mikään muu nimi kuin oma voi olla osa omaa persoonaa? En tajua. Miten voi ottaa jonkun toisen nimen? Yhteistä sukunimeä ei tarvitse olla vaikka olisi lapsia.
No en minä henk kohtaisesti ole vaihtamassa omaa, erikoista sukunimeni vaikka naimisiin menisinkin. En kyllä koe tarvetta naimisiinmenollekaan. Minä olen minä ja tämä nimi on ollut mukana kohta 40 vuotta, tällä on tehty ura ja julkaisut. Mutta kuten sanottua, niin ehkä tuollaisessa tilanteessa jos harkitaan yhteisiä lapsia ja halutaan perheelle yhteinen nimi selvyyden vuoksi, niin sen voin vielä jotakuinkin käsittää.
Julkaisut? :) jotkut mielipide kirjoitukset keväisin koiran kakoista :) sori saivartelua mutta huvitti.
Et ainakaan kovin kouluttautunut ole. Tiedemaailmassa julkaisut ovat tärkeitä ja niiden perusteella tulee arvostuskin. Jos jossain jääkiekossa rankataan tehtyjen maalien ja syöttöjen perustella yms tilastojen perusteella, niin tiedemaailmassa rankataan julkaisujen perusteella. Eri tiedelehdetkin ovat eriarvoisia, johonkin tiettyyn lehteen saatua julkaisua voi verrata vaikka maailmanmestaruuspeliin pääsyyn eli siellä olet maailman huippua. Julkaisussa julkistetaan oman/tutkimusryhmän tutkimuksen tulokset muille. Joku nollatutkimus ei huippujulkaisuun pääse.
Minä otin kyllä heti oman sukunimeni takaisin kun erosin. Kaduin että yleensä menin edes ottamaan ex-aviomiehen sukunimen. Ei yhtään sopinut edes se nimi mulle ja tuntui että menetin miehen sukunimen myötä oman identiteettinikin.
En kyllä yhtään ihmettele että tuleva vaimosi haluaa pitää nykyisen nimensä. Etenkin toisella kierroksella luulisi ettei jollain sukunimellä ole enää mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota sinä se vaimon sukunimi. Se on ilmeisesti kauniimpi ja lisäksi voit virnuilla aina, kun tapaat vaimon exän.
Entisen puolison sukunimeä ei voi ottaa. Vaimon tyttönimen voisi ottaa, jos vaimokin ottaisi sen takaisin.
Eikö muka?🤔 sanotaanko ihan laissa niin?
Aiemmalta puolisolta saatu sukunimi
Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei voi siirtää uudelle puolisolle sukunimeksi tai sukunimiyhdistelmän yhdeksi sukunimeksi. Myöskään aiemmalta puolisolta saatua sukunimiyhdistelmää ei voi siirtää uudelle puolisolle.
Tunnen siivoojan joka on todella tarkka möttösen tyyppisestä sukunimestään. Ei ottanut kakkoskierroksella uuden miehen hyvää nimeä. Sanoi että ammatillista syistä :)
Olisiko monella naisella todellinen syy jos kakkosmies on vähän kompromissi, eikä kovin sähäkkä enää, niin ei viitsi ottaa sen nimeäkään. Ehkä häpeää alitajuisesti. Biologista.