Viekö niukasti eläminen teiltä elämästä ilon?

köyhyysrajan alapuolella. Meilläkään ei tule olemaan kummoinen joulu. Koskaan ei ole varaa matkustaa minnekään. Ei siis Suomessakaan. Koulusta kun tulee valokuvat niin saa aina ihmetellä mistä niihinkin repis rahat.

heidän tulee auttaa ihmistä hädässä. Hae apua laskuihin ja ruokarahaa.

Mitään ylellisyyttä en kaipaisi, mutta että rahat riittäisivät edes elämiseen.

Elän aika nuukasti osittain siksi, että opiskelen ja tulot eivät ole suuret, mutta myös siksi, että se on periaatekysymys. Nautin elämästäni suunnattomasti, pienet tulot eivät vie nautintoja elämästä pois tai edes vähennä niitä!

Jos olisi enemmän rahaa niin olisi myös ihan erilaiset vapaa-ajanviettomahdollisuut eli matkustella Suomessa ja ulkomailla. Asua paremmassa kodissa, jossa esim. sauna, kunnon huonekalut jne. Kyllä raha on yllättävänkin tärkeää, vaikka kaikki eivät sitä myönnäkään.

köyhyyteen ja siihen, ettei ole varaa kun välttämättömiin perustarpeisiin. Usein ei edes niihin. Nimimerkki tänään pelkkää makaronia.

En pidä tuhlaamisesta, en saa siitä mitään ihanaa luksusta elämääni. En ymmärrä sitä, että itseään voi hemmotella vain vaatimalla ja ostamalla jotain tosi kallista. En koskaan halua kalliita lahjoja mieheltäni, enkä edes sellaisia perusnaisellisia " turhia" lahjoja. Pyydän lahjaksi aina jotain, jota muutenkin tarvitsisin. Jos sellaista ei tule mieleen, en halua lahjoja.



Materialistisessa mielessä minulle tuo iloa, jos löydän jonkun haluamani hyvässä tarjouksessa. En muista koska olisin ostanut normaalihintaisia tuotteita. Ajattelen monesti myös, kuinka säästän tekemällä niin tai näin.



Elämäntapani joutuu konfliktiin muiden kanssa vain silloin, kun jonkun toisen on vaikea ymmärtää sitä tai hän vaatii minua käyttämään kulutustasoani korkeammasti rahaa. Esim ostosreissulla en ensisijaisesti halua mennä " johonkin ihanaan ja trendikkääseen lounaspaikkaan, josta saa sitä sun tätä erikoista" , vaan ihan tavallinen ja edullinen kotiruokalounas riittää. Monesti tosin suostun, ystäväni vuoksi.



Olen vain tällainen. Anteeksi kulutusyhteiskunta.

Mieheni on masentunut sen takia, minä myös. Lapset kärsii. En ymmärrä, mitä hauskaa tällaisessa köyhyydessä voi olla?



Tuolla oottaa parin tuhannen euron edestä laskuja, joilla eräpäivä on mennyt kuukausi sitten.

Toinen mikä helpottaa on tieto siitä, että se on oma valinta. Jos ihmisellä on vaihtoehtoja, on elämä mielekkäämpää. Mutta näin nuukaillen eläen jokainen uusi juttu on elämys. Jos kaveri tuo keksipaketin kahville tullessaan, niin se on tosi hulppeata. Osaa ikään kuin olla kiitollinen pienemmästäkin ja se on sitä oikeaa onnea, ei se että taskut pursuaa rahaa.



2

Minulle urheilu ja niukkuus tuovat nautintoa.

ei tule kinkkua eikä mitään. Ilmeisesti jauhelihakeitolla mennään joulupyhätkin. Kiva sitten lasten koulussa kertoa aineissa, että emme saaneet lahjoja emmekä kinkkua. Kiusaamiskierrekin valmis.

Luulen vieläkin, että mieheni on kauhean hyväpalkkainen ;) Tuntuu että meillä riittää rahat vaikka mihinkin. Vaikka minä olen työtön, saatiin kuitenkin rakennettua omakotitalo. Olen siitä joka päivä niin onnellinen. Mieheni ei koskaan syyllistä minua siitä, etten ansaitse paljon rahaa. Minulle todellakin nuuka elämäntapa on takuu siitä, että jokaisessa päivässä on sata asiaa josta olla kiitollinen. Monella asiat ovat niin hyvin, ja silti mikään ei tunnu miltään.



Terv 5

mutta kun olisi edes perustarpeisiin. Tänäänkään ei isäinpäivälahjaa ostettu ja kakun kermassakin piti säästää. t. 7 ja 10

Vaan siitä, ettei oikein ole varaa mihinkään ylimääräiseen kuin aivan perusjuttuihin eli ruokaan sekä kattoon pään päällä. En minäkään sellaista tuhlailua ymmärrä, mutta kyllä köyhyys rajoittaa elämää. Jos olisi enemmän rahaa niin elämänlaatu paranisi hetkessä.

Tuo parin tuhannen euron summa vaan pysyy kuukaudesta toiseen, ei kasva eikä vähene. Tätä on vuosi jo katsottu hyvin surullisena. Itse jaksaisin, kunhan vaan miehenikin jaksaisi. Se tästä puuttuu, että hän pimahtaa lopullisesti.