Miksi isä kotiin vanhempainlomalla?
Isän osuutta hoivaajana on tutkittu viime aikoina paljon. Yhteinen johtopäätös kaikista tutkimuksista on se, että lapsen kehitykselle on ylivoimaisesti parasta se, että hänellä on useampia hyviä, läheisiä ja hoivaavia ihmissuhteita - yleensä ainakin äiti ja isä mutta vielä parempi jos löytyy vielä isovanhempia, kummeja ja muita läheisiä aikuisia. Läheinen ihmissuhde tarkoittaa hoivasuhdetta, jossa lapsi muodostaa aikuisen kanssa henkilökohtaisen suhteen ilman "välikäsiä".
Useampi läheinen ihmissuhde auttaa jo ihan vauvaikäistä siinä, että hänen ei tarvitse törmätä eroahdistukseen välttämättä lainkaan, kun lähellä on aina joku läheinen ihminen. Samalla lapsi oppii luottamaan siihen että hänellä on aina lähellään joku läheinen ihminen ja hänestä pidetään koko ajan huolta. Yhden hoivaajan taktiikalla tähän ei useinkaan päästä, koska kukaan ei voi olla yksinään koko ajan läsnä - ja vaikka voisikin, niin lapsi vaistoaa sen, että hän on kokonaan yhden ihmisen varassa ja pulassa jos tuota ihmistä ei yht'äkkiä olekaan.
Tätä ei pidä sekoittaa siihen, että lapselle huonoin vaihtoehto ovat useat koko ajan vaihtuvat ihmissuhteet joista puuttuu läheisyys ja rakkaus (ns. lastenkotiolosuhteet). Yksikin läheinen ihmissuhde on parempi kuin jatkuvasti vaihtuvat etäiset ihmissuhteet. Näistä vanhoista tutkimuksista joissa on verrattu lastenkotiolosuhteissa kasvaneita lapsia yhden vanhemman (äidin) kanssa kasvaneisiin vedettiin varsinkin aikaisemmin virheellisesti sellaisia johtopäätöksiä että lapsi tarvitsisi nimenomaisesti yhden läheisen aikuisen, joka vielä nimettiin äidiksi (vaikkei useamman läheisen aikuisen suhdetta edes tutkittu).
Ja sitten tutkimuksiin.
Aihetta on ehkä eniten tutkinut Kyle D. Pruett, Yalen yliopiston lastenpsykiatrian professori. Hänen tutkimuksiaan ja kirjojaan löytyy ihan netistäkin, valitettavasti vain englanniksi. Tutkimukset on julkaistu todella kovissa lääketieteellisissä lehdissä. Suosittelen varsinkin hänen kolmea kirjaansa:
Fatherneed: Why Father Care Is as Essential as Mother Care for Your Child - c. 2000
Me, Myself and I: How Children Build Their Sense of Self: 18 to 36 Months - c. 1999
The Nurturing Father: Journey Toward the Complete Man - c.1986
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy esimerkiksi Jouko Huttuselta (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori ja isätutkija):
Huttunen J., 1999. Muuttunut ja muuttuva isyys. Kirjassa Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press, Tampere.
Huttunen J., 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Hoiva-isiä, etä-isiä ja ero-isiä. PS-kustannus, Jyväskylä.
Jos haluatte lukea aiheesta samantien netistä, niin suosittelen Hannu Säävälän, Eero Keinäsen ja Jari Vainion kirjoittamaa ja Tasa-arvoasioiden neuvottelukunnan julkaisemaa kirjaa "Isä neuvolassa". Julkaisu löytyy osoitteesta:
http://www.oulunensijaturvakoti.fi/ensikoti/isyys.htm
Julkaisun lopussa on hyvä ja kattava luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta jota en viitsi tähän ruveta erikseen laittamaan.
Kommentit (76)
Eikö sitten vanha systeemi jossa vain äiti "pakotetaan" kotiin huononna niiden perheiden asemaa, joissa miehellä ei ole vakituista työpaikkaa vaan vaimo on ainoa elättäjä? Miksei kukaan puolusta näiden perheiden oikeuksia siihen että isä saisi pitää kaiken vapaan?
Minusta on tasapuolista että kaikki perheet kärsivät yhtä lailla. Sitäpaitsi lakihan ei pakota ketään yhtään mihinkään vaan ainoastaan palkitsee vanhempainrahalla ne jotka pitävät lakisääteiset vapaansa.
Eli synnytyksen jälkeen molemmat vanhemmat voivat olla kotona muutamia viikkoja jotta äiti voi toipua synnytyksestä sillä välin kun isä hoitaa muksua. Sen jälkeen jompikumpi vanhemmista menee töihin, vanhemmat voivat keskenään perhetilanteen mukaan päättää missä järjestyksessä vapaat pidetään. Aika monessa työssä on varmaankin helpompaa "toipua" kuin kotona kaiket yöt huutavan tenavan kanssa.
Kroppa ja mieli ennallaan, valmiina tekemään kaikkea entisellä tarmollaan.
Ei väsymystä, ei hormonihuurua.
Se EI ole mikään sairasloman syy jos uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen menee aikaa ja jos äiti haluaa sopeutua uuteen rooliinsa ja toipua siitä koittelemuksesta mikä raskaus on naisen vartalolle ja mielelle.
Se on NORMAALIA eikä mikään psyykkinen ongelma!
Tiesitko, että monissa muissa maissa äidin annetaan viettää lapsivuodeaikaa useita viikkoja?
Pikkasen tasokkuutta argumentteihin.
Tismalleen sama kysymys pitäisi kaiketi esittää myös isille: "Jos noin pieni aika tuntuu suurelta uhraukselta ja pakotukselta, niin miksi edes tehdä koko lasta?"
Pikkaisen tasokkuutta argumentteihin.
Nainen toipuu synnytyksestä oikein hyvin parissa viikossa ja niin tehdään monissa maissa. Jos ei toivu tuossa ajassa niin sitten lienee sairasloman tarpeessa? Sairaslomasysteemi on luotu niihin tarkoituksiin joissa ihminen ei ole työkykyinen fyysisten tai psyykkisten ongelmien vuoksi.
Jotenkin käsittämätöntä, että naiset väheksyvät sitä merkitystä, mikä uuden elämän synnyttämisellä on ja millä tavalla se vaikuttaa naisen fyysiseen ja henkiseen tilaan.
Ei se vähennä tasa-arvoa, että uskaltaa myöntää tämän. Se päinvastoin heikentää naisen asemaa jos aletaan väheksymään raskauden ja synnytyksen vaikutuksia!
on äidin pakko palata töihin. USA:ssa äitiysloma on lyhyt, mutta Euroopassa ei tietääkseni missään noin lyhyt?
No miksi ihmeessä isän sitten pitäisi sopeutua uuteen elämäntilanteeseen ja uuteen rooliinsa hetkessä ilman vapaita? Aiemmin täällä on niin kovasti valitettu että kun isät eivät sopeudu tai osaa hoitaa lapsiaan mutta äidin on pakko ja nyt sitten yhtäkkiä suurempi ongelma onkin äidin sopeutuminen? Että isäksitulo ja roolin omaksuminen onnistuu tuosta vain sormia napsauttamalla, mutta äidin rooliin on niin vaikea sopeutua että siihen menee kuukausitolkulla aikaa? Pitäisköhän kyseisten henkilöiden oikeasti miettiä sen lapsenhankinnan järkevyyttä omalla kohdallaan?
Haloo!
Normaalista synnytyksestä toipuu työkuntoiseksi parissa viikossa ja jos ei toivu, niin silloin kyseessä on poikkeava tila jonka suhteen on oikeutettu sairaslomaan. Sitäpaitsi tässä ketjussahan oli kyse kolmesta kuukaudesta jotka korvamerkitään isälle, nehän voivat olla vaikka ne viimeiset kolme kuukautta jolloin synnytyksetä on aikaa jo 6 kk, eikö sekään riitä?
Mikä prkl näitä sivuja vaivaa, kun kirjoitukset numeroineen pomppivat miten sattuu..
Vai olivatko ne hormonihuuruiset ensimmäiset kuukaudet mielikuvituksen tuotetta? Työnantajalle olisi tuskin ollut hyötyä vauvaa kaipaavasta, tietokoneen ääressä itkeskelevästä ihmisestä..
saa ihan nykyiselläänkin pitää myös isä. Jos tähän ehdotettuun systeemiin mentäisiin niin mielestäni myös vanhempainloman pituutta pitäisi ehdottomasti pidentää. Jos systeemi pysyy nykyisellään: n. 3kk äitiyslomaa, 3 kk vanhempainlomaa äidille ja 3kk vanhempainlomaa isälle niin peffalleen menee tuo uudistus. Äidin pitäisi mennä siis töihin kun lapsi on puolivuotias. Ainakin meillä vauvat ovat olleet riippuvaisia rinnasta vielä tuossa vaiheessa. Vaikka vauvanhoitaminen isältä muuten onnistuukin ihan siinä missä äidiltäkin niin imettää hänen on mahdotonta. Tai jos isä ei sitten syystä tai toisesta käytä tätä vapaataan ja äiti jää kotiin niin perhe tipahtaa kotihoidontuelle jo kun lapsi on puolivuotias. Alkaakohan näkyä puolivuotiaita hoidossa?
Puolen vuoden iässä tissimaito oli vielä täysin hänen pääravintoaan, koska sopivaa korviketta ei ollut eikä sopivia kiinteitäkään kuin yksi tai kaksi joita meni ehkä lusikallinen päivässä. Mene nyt siinä sitten töihin ja jätä isä hoitamaan lasta.
Minusta tällaiset pakkorakoesitykset ovat sekä lapsi-, että perhevihamielisiä. On ihan hyvä rohkaista isiä olemaan enemmän kotona, mutta sen pitää tapahtua niin että perheet voivat itse valita mikä heille on paras ratkaisu.
Ja jos joku isä ei sitoudu lapsiinsa niin ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että se ongelma ratkeaa sillä, että hänet pakotetaan kolmeksi kuukaudeksi vanhempainlomalle.
Mistä ihmeestä sait päähäsi että kyseessä on ÄIDIN VANHEMPAINVAPAA? Kyseessä on vanhempainvapaa, joka on tarkoitettu MOLEMMILLE vanhemmille jaettavaksi ja juuri sinun kaltaistesi pahvien takia asia pitää rustata lakiin vielä tarkemmin koska muuten te ette ymmärrä antaa isän pitää omaa osuuttaan vapaasta.
Kysymys oli siitä, että nykyisellään vain äidillä on oma korvamerkattu osuutensa, äitiysloma (jota ei voi isälle siirtää) mutta lopun osuuden vanhemmat saavat jakaa ja käytännössä useimmat äidit rohmuavat sen itselleen. Uudistus tarkoittaisi että molemmilla vanhemmilla olisi omat korvamerkityt osuutensa joita toinen ei voisi rohmuta.
Minulle käy oikein hyvin että vanhempainvapaata pidennetään ihan kuinka paljon vain (taitaa olla rahakysymys), mutta olen ehdottomasti sitä mieltä että puolet pitää korvamerkitä äidille ja puolet isälle - päättäkööt keskenään missä järjestyksessä pitävät.
46 on neljän lapsen äiti joka on jakanut kaikki vanhempainvapaansa miehensä kanssa puoliksi ja jonka perheessä kaikki kotityöt hoidetaan tasapuolisesti.
t. 46
Huh, onneksi meillä asiat tehdään omien kykyjen ja jaksamisen mukaan. Siten, että kumpikaan ei koe omaa taakkaansa liian raskaaksi.
Mahtaa olla raskasta tuollainen tasajaon ylläpitäminen. Onko teillä jonkinlainen kirjanpito, kuka tekee mitäkin? Martti imuroi viimeksi, nyt on minun vuoro?
Vai onko esim. lasten hoito verrattavissa imurointiin? Miten olette jakaneet lasten- ja kodinhoidon kun toinen on töissä ja toinen kotona?
Miten olette jakaneet raskausajan rasittavuuden ja ongelmat? Entä vauvan yöheräämiset? Oletko saanut synnytysten jälkeen pitää 2 viikkoa "lomaa" kotitöistä vai jouduitko heti töihin omalla vuorollasi?
46 on neljän lapsen äiti joka on jakanut kaikki vanhempainvapaansa miehensä kanssa puoliksi ja jonka perheessä kaikki kotityöt hoidetaan tasapuolisesti.
t. 46
alunperin ap;n argumentti taisi olla, että kun on näyttöä siitä, että kummankin vanhemman hoivasuhde on lapselle edullista, niin yhteiskunnan pitäisi tukea tällaisen tilanteen muodostumista säätämällä laki.
ihan samalla tavalla yhteiskunta ehkäsiee alkoholihaittoja nostamalla alkoholiveroa ja on säätänyt oppivelvollisuuen, että kansalaiset olisivat edes auttavasti sivistettyjä.
mutta av-mammat uskoo ainoastaan 50-luvulla tehtyjä tutkimuksia siitä, että ainoastaan äidin hoiva on lapselle sopivaa. ehkä te uskotte myös sitä tutkimusta, jossa autismin sanottiin johtuvan "jäkaappiäideistä"?
tai sitten av-mammat pelkää, että niiden yhteiskunnan tuella järjestetty 3-vuotinen loma lakkaa ja pitää oikeasti alkaa tehdä töitä ja elättää itseään ja perhettään.
niin tämä lapsi oli syntynyt sen verran paljon jälkeen lasketun ajan, että siinä vaiheessa kun vanhempainlomasta oli kulunut kuusi kuukautta hän ei ollut vielä viiden kuukaudenkaan ikäinen, eikä niitä kiinteitäkään oltu vielä aloitettu, eli hänen ravitsemuksensa oli siis ihan täysin äidinmaidon varassa. Tosi hyvä ajatus pakottaa isä vanhempainlomalle siinä kohtaa...
Puolen vuoden iässä tissimaito oli vielä täysin hänen pääravintoaan, koska sopivaa korviketta ei ollut eikä sopivia kiinteitäkään kuin yksi tai kaksi joita meni ehkä lusikallinen päivässä. Mene nyt siinä sitten töihin ja jätä isä hoitamaan lasta.
Hakemuksessa pitää olla molempien allekirjoitus että on sovittu vapaiden jaosta. Jos isä on niin yksinkertainen ettei älyä siinä kohtaa pitää puoliaan niin ei hänelle voi lastenhoitoakaan uskoa.
Kysymys oli siitä, että nykyisellään vain äidillä on oma korvamerkattu osuutensa, äitiysloma (jota ei voi isälle siirtää) mutta lopun osuuden vanhemmat saavat jakaa ja käytännössä useimmat äidit rohmuavat sen itselleen. Uudistus tarkoittaisi että molemmilla vanhemmilla olisi omat korvamerkityt osuutensa joita toinen ei voisi rohmuta.
.
joka kykenee ruokkimaan hänet pakotetaan töihin niin kauan kuin hän on vielä imetyksestä riippuvainen.
alunperin ap;n argumentti taisi olla, että kun on näyttöä siitä, että kummankin vanhemman hoivasuhde on lapselle edullista, niin yhteiskunnan pitäisi tukea tällaisen tilanteen muodostumista säätämällä laki.
.
Jos isää ei kiinnosta lastensa hoito ilman lakia niin ei häntä kiinnosta se lain jälkeenkään.
Käytännössä on ihan sama, onko paperissa molempien allekirjoitusta vai ei ja mitä on sovittu - Kela myöntää joka tapauksessa KAIKEN vanhempainvapaan äidille riippumatta siitä mitä vanhemmat keskenään sopivat, mitä paperiin kirjoitetaan ja kenen allekirjoitukset siinä on
Jos vanhemmat haluavat että isä saa pitää osuutensa vanhempainvapaasta, niin päätöksestä on joko valitettava tai Kelalle on toimitettava uusi hakemus isän nimissä jossa on EHDOTTOMASTI oltava äidin nimikirjoitus.
t. yksi, joka on joutunut valittamaan päätöksestä joka lapsen kohdalla kun Kela on myöntänyt vanhempainvapaan yksinomaan äidille joka ei ole sitä edes hakenut sopimuksen vuoksi.
Tismalleen sama kysymys pitäisi kaiketi esittää myös isille: "Jos noin pieni aika tuntuu suurelta uhraukselta ja pakotukselta, niin miksi edes tehdä koko lasta?"
Pikkaisen tasokkuutta argumentteihin.
Nainen toipuu synnytyksestä oikein hyvin parissa viikossa ja niin tehdään monissa maissa. Jos ei toivu tuossa ajassa niin sitten lienee sairasloman tarpeessa? Sairaslomasysteemi on luotu niihin tarkoituksiin joissa ihminen ei ole työkykyinen fyysisten tai psyykkisten ongelmien vuoksi.