Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isä kotiin vanhempainlomalla?
24.08.2008 |
Isän osuutta hoivaajana on tutkittu viime aikoina paljon. Yhteinen johtopäätös kaikista tutkimuksista on se, että lapsen kehitykselle on ylivoimaisesti parasta se, että hänellä on useampia hyviä, läheisiä ja hoivaavia ihmissuhteita - yleensä ainakin äiti ja isä mutta vielä parempi jos löytyy vielä isovanhempia, kummeja ja muita läheisiä aikuisia. Läheinen ihmissuhde tarkoittaa hoivasuhdetta, jossa lapsi muodostaa aikuisen kanssa henkilökohtaisen suhteen ilman "välikäsiä".
Useampi läheinen ihmissuhde auttaa jo ihan vauvaikäistä siinä, että hänen ei tarvitse törmätä eroahdistukseen välttämättä lainkaan, kun lähellä on aina joku läheinen ihminen. Samalla lapsi oppii luottamaan siihen että hänellä on aina lähellään joku läheinen ihminen ja hänestä pidetään koko ajan huolta. Yhden hoivaajan taktiikalla tähän ei useinkaan päästä, koska kukaan ei voi olla yksinään koko ajan läsnä - ja vaikka voisikin, niin lapsi vaistoaa sen, että hän on kokonaan yhden ihmisen varassa ja pulassa jos tuota ihmistä ei yht'äkkiä olekaan.
Tätä ei pidä sekoittaa siihen, että lapselle huonoin vaihtoehto ovat useat koko ajan vaihtuvat ihmissuhteet joista puuttuu läheisyys ja rakkaus (ns. lastenkotiolosuhteet). Yksikin läheinen ihmissuhde on parempi kuin jatkuvasti vaihtuvat etäiset ihmissuhteet. Näistä vanhoista tutkimuksista joissa on verrattu lastenkotiolosuhteissa kasvaneita lapsia yhden vanhemman (äidin) kanssa kasvaneisiin vedettiin varsinkin aikaisemmin virheellisesti sellaisia johtopäätöksiä että lapsi tarvitsisi nimenomaisesti yhden läheisen aikuisen, joka vielä nimettiin äidiksi (vaikkei useamman läheisen aikuisen suhdetta edes tutkittu).
Ja sitten tutkimuksiin.
Aihetta on ehkä eniten tutkinut Kyle D. Pruett, Yalen yliopiston lastenpsykiatrian professori. Hänen tutkimuksiaan ja kirjojaan löytyy ihan netistäkin, valitettavasti vain englanniksi. Tutkimukset on julkaistu todella kovissa lääketieteellisissä lehdissä. Suosittelen varsinkin hänen kolmea kirjaansa:
Fatherneed: Why Father Care Is as Essential as Mother Care for Your Child - c. 2000
Me, Myself and I: How Children Build Their Sense of Self: 18 to 36 Months - c. 1999
The Nurturing Father: Journey Toward the Complete Man - c.1986
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy esimerkiksi Jouko Huttuselta (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori ja isätutkija):
Huttunen J., 1999. Muuttunut ja muuttuva isyys. Kirjassa Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press, Tampere.
Huttunen J., 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Hoiva-isiä, etä-isiä ja ero-isiä. PS-kustannus, Jyväskylä.
Jos haluatte lukea aiheesta samantien netistä, niin suosittelen Hannu Säävälän, Eero Keinäsen ja Jari Vainion kirjoittamaa ja Tasa-arvoasioiden neuvottelukunnan julkaisemaa kirjaa "Isä neuvolassa". Julkaisu löytyy osoitteesta:
http://www.oulunensijaturvakoti.fi/ensikoti/isyys.htm
Julkaisun lopussa on hyvä ja kattava luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta jota en viitsi tähän ruveta erikseen laittamaan.
Kommentit (76)
Miksi joka asiaa tarttee määrätä ulkopuolisten. Saako joku siitä kiksejä?
Oma isä ei ole vaihtanut minulle tai sisaruksilleni (meitä 4 lasta) kertaakaan vaippaa tai varsinaisesti muutenkaan hoitanut. Kurittanut sen sijaan on vaan isä. Silti minulla on hyvät suhteet vanhempiini.
Omilla lapsilla on taas isä joka tasapuolisesti hoitaa lapsia. Olisi lähestulkoon törkeyden huippu jos joku tulisi selittämään meille hoitovuorot!
Tämä on yksityisyyden rikkomista ja varsinaista sosiaalipornoa. Jos teillä lapset hoidetaan niin mitä se meille muille kuuluu kuka vaihtaa klo 9 aamulla vaipat ja kuka hoitaa päiväunille?
Kyllä on tekemisen puutetta järkevillä ihmisillä jos tälläsistä asioista tarttee tehdä ihan lakialote! Onko ne ihmiset kyvyttömiä hoitaan VAKAVIA asioita?
Jos perheellä on ongelma hoitaa lapsensa niin asian voi hoitaa vaikka neuvolassa. Tarjontaa voi parantaa varmasti ja tarjota palveluja perheille neuvolakäyntien yhteydessä tms. Mutta että ihan lakialotteita yksityisille ihmisille miten jakaa perheen asiat?
Vois jokanen miettiä ihan omassa nupissa että onko tollanen tarpeellista vai voisko ihmiset tehdä jotain hiukan järkevämpää vaikka syrjäytymisen, perheväkivallan jne suhteen. Oksettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isien kotonaolo myös todella pienentää avioeroriskiä. En jaksa tutkimuksia ruveta etsimään, mutta lehdistä olen näin lukenut.
On varmaan vaikeampi jättää sellaista lasta, jota on aidosti hoitanut ja ollut siitä vastuussa.
Meillä oli isä kotona 9 kk hoitovapaalla ja oikein hyvät kokemukset. Hän on ehkä hieman kädetön arkipäivänasioissa ja sai selvästi lisää itseluottamusta lapsen hoitoon liittyvissä asioissa. Lapsi pärjäsi mainioista ja edelleen isä on ihan tasavertainen hoitaja.
Eikä muuten tule mitään kommenttia, "kun olet vaan kotona", hän ihan oikeasti ymmärtää, että lasten hoitaminen on työtä siinä missä jokin muukin.
Täälläkin mammat itkee, kun mies vaan tulee kotiin töistä ja ryhtyy lepäämään "raskaan" työpäivän päätteeksi kun vaimohan on vain ollut kotona. Saattaapa vielä lohkaista jotakin, että onpa täällä sekaista tai miksi ei olekaan lämmin ruoka pöydässä kun herra saapuu. Aargh, niin kivikautista ja erohan tuossa jo häämöttää.
Meillä muuten molemmat on sitä mieltä, että töissä pääsee helpommalla. Lapsellisen elämäni helpointa ja mukavinta aikaa oli kun mieheni oli kotona ja minä töissä ja ihan vaativia asiantuntijahommia molemmat tehdään.
No sitten löytyy semmosiakin jokka kokee lapsielämän kotona helpoksi ja perhe-elämän yhdistämisen työn kanssa raskaammaksi! :)
Miten siis kukaan voi tulla sanomaan että pitää tehdä vaan toisin? Koska se on oikeesti perheen oma tilanne joka sen arjen kuvan muodostaa. Ei se että joku tulee sanomaan: sun tarttee ny Mervi hilata perseesi sohvalta ja nukuttaa lapsi vaunukävelylle -eikä Matti voi tehdä sitä vaikka haluaisikin!
Miten lapsellista tollanen onkaan? Eikö muut sitä muka huomaa? Vai ehkä mun on vaan vaikea sitä hahmottaa koska mies tekee osansa kotona..
22
ja itse olen samaa mieltä! Meillä on kokemusta tuosta 1,5-vuotiaan lapsemme kanssa. Mieheni oli nimittäin kotona lapsen kanssa isäkuukauden ja sitten vielä osittaisella hoitovapaalla. Nykyään tuntuu, että ollaan lapselle suunilleen yhtä tärkeitä ja rakkaita vanhempia. Lisäksi läheinen suhde on muodostunut siskooni, joka on hoitanut lasta myös kokonaisia päivä (kesällä jopa useamman viikon). Lapsellamme on siis KOLME läheistä aikuista, jotka ovat ottaneet hänestä täyden hoitovastuun omalla vuorollaan ja vaikka itse sanonkin, tasapainoisempaa ja aurinkoisempaa lasta ei varmaan voisi ollakaan! Ja myös me vanhemmat olemme pysyneet todella onnellisina ja tyytyväisinä, kun hoitotaakka ei ole rasittanut ketään kerrallaan liikaa.
Eihän tässä ole kysymys siitä, että ulkopuoliset määrittelisivät hoitovuoroja, vaan siitä että lakia muutetaan tasapuolisemmaksi vanhempia kohtaan. Jos määräämisestä puhutaan, niin tähän saakkahan laki on "määrännyt" äidin kotiin hoitamaan lasta ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi, mutta isää ei ole määrätty minnekään.
Tähänkin saakka hoitovuoroja ovat määritelleet ulkopuoliset jos tarkoitat määräämisellä sitä, että laissa annetaan vanhemmille oikeuksia ja yhteiskunta maksaa tukia. Tähän asti tuet vain ovat kohdelleet kovin eriarvoisesti äitiä ja isää ja nyt lakia muutetaan jotta tuet olisivat oikeudenmukaisempia ja tasapuolisempia.
Yhä edelleen vanhemmat saavat ihan keskenään päättää kuka mitäkin tekee ja missä järjestyksessä. Ainoastaan yhteiskunnan maksamat tuet muuttuvat niin että sekä äiti että isä saavat ihan henkilökohtaisen mahdollisuuden käyttää tukia ilman että sitä tarvitsisi toiselta vanhemmalta anoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin jos jompikumpi meistä on kotona. Kokonaisuudessaan elämäni oli helpompaa kun olin kotona tai mies oli kotona kuin kun molemmat olemme töissä.
Kaikista helpointa se oli silloin kun mieheni oli kotona ja minä töissä.
Viimeksi mainitusta vaihtoeehdosta ei vaan monella äidillä ole kokemusta niin ei voi verrata.
t. 23
ja mä ainakin annan mielelläni vastuun isälle lapsista kun tulee töistä. Mua ahistaa se jos lapset on kiinni mussa (niin oli esikoisen kohdalla, kun isä oli toisessa työssä ja siksi vähän kotona). En ymmärrä miksi joidenkin äitien pitää tehdä itsestään marttyyreita, lapset eivät muka pärjää ilman heitä.
Eräs tuttavani on juuri näin tehnyt ja lapsi on todella riippuvainen äidistään vaikka ikää 4v. Kerran oltiin sovittu tapaaminen, mutta ystäväni ei voinut tulla koska lapsella oli nuha ja kuulemma tarvitsee äitiä lähelleen....huoh!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista helpointa se oli silloin kun mieheni oli kotona ja minä töissä.Viimeksi mainitusta vaihtoeehdosta ei vaan monella äidillä ole kokemusta niin ei voi verrata.
t. 23
Näinpä. Meillä mieheni piti nuorimman lapsen vanhempainvapaasta n. 3 kk hoitaen yksin kodin ja kolme lasta, kuten minä siihen asti. Oli muuten luksusaikaa minulle, käydä töissä kun muut ovat kotona. Ehdottomasti kevein rupeama lasten syntymien jälkeen.
Ja muutos isän ja lasten suhteessa oli selkeästi kaikkien nähtävissä. Vaikkei siinä suhteessa, tai perhe-elämään osallistumisessa, ollut siihenkään mennessä mitään valittamista.
- Joku alkupäästä, en nyt muista numeroani
Mihin mennä töihin 3kk kun isä jää kotiin?
Taloudellinen katastrofi jos äiti on työttömänä ja isä vanhempainvapaalla.
Helvetin helppo saarnata näistä asioista jos itsellä on vakituinen ja hyväpalkkainen työ mihin voi palata ihan koska haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
k> isolla osalla naisia ei ole vakituista työpaikkaa
On ikävä, että näin on.
Naisten myöhempää työllistymistä lyhytkin työssäolojakso voisi mielestäni kuitenkin parantaa. En halua tuoda tätä kovasti esille, mutta tutuillani, jotka ovat olleet pitkään kotona, on ollut vaikeuksia työllistyä, kun usean vuoden kotonaolon jälkeen ovat halunneet palata töihin. Siis kun työpaikkaa ei ole ollut odottamassa eikä mittavaa työkokemustakaan, kun ovat saaneet mahdollisesti ensimmäisen lapsen jo opiskeluaikana. Olen ollut suorastaan tyrmistynyt, että saman koulutuksen (DI) omaavista henkilöistä helpommin saa töitä vastavalmistunut kuin se, joka on ollut lasten kanssa useamman vuoden kotona.
Mielestäni lapsia kyllä kannattaa tehdä heti kun aika tuntuu omasta mielestä sopivalta (itselläni nyt takana neljä vuotta yritystä raskautua ja yritys jatkuu edelleen). Mutta kun lapsen saa, olisi mielestäni hyvä olla välillä lyhyitäkin pätkiä töissä, jos vaan on omaa kiinnostusta ja tilaisuus siihen. Miehen kotonaoloa tukeva lainsäädäntö olisi apu siihen.
Ei olisi koulutettuja naisia, jotka ovat työkkärin word-kurssilla.
M
Nythän on suunniteltu sitä, että isälle "korvamerkittäisiin" osuus vanhempainvapaasta ja jos isä ei tätä jaksoaan käytä niin se menetettäisiin sitten kokonaan. Minusta tämä ei ole hyvä ratkaisu ollenkaan. Miten käy esim. imetyksen? Moni alle 1v lapsi on vielä osittan rintaruokinnalla. Mitäs jos äidillä ei ole työpaikkaa jonne palata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi lasta tuona aikana sain ja työelämään palatessa oli varaa valita kahdesta eri työpaikasta (irtisanouduin vanhasta työstä hoitovapaalla). Olen vieläpä humanisti, eli työllistymiseni olisi pitänyt olla sula mahdottomuus ;-) Vakavasti ottaen, minulla oli lapsia edeltävältä ajalta työkokemusta n. 4 vuotta, hyvät suhteet ja ala, jolla osaajia ei niin paljon. Kotonaolon vaikutus myöhempään työllistymiseen ei ole mikään yksi-yhteen juttu, vaan riippuu alasta, sijannista, omasta osaamisesta (kotona ollessakin voi esim. etäopiskella). Tietenkin jos suoraan koulun penkiltä jää kotiin ilman ns. relevanttia työkokemusta, voi huonosti käydä. Minä myös halusin lapset hoitaa ihan ensimmäiset vuodet - järjestely oli meille optimi, ja mies on silti alusta asti hoitanut lapsia paljon (ei ole juossut iltoja ja lomiaan harrastuksissa jne. kuten monet miehet). Yhteiskunnan tasolla ymmärrän tämän käytävän keskustelun, mutta on vaarallista lähteä yksilötasolla vetämään johtopäätöksiä tyyliin "jos jäät kotiin yli vuodeksi se on so long työuralle".
Siis mielestäsi on oikein ja hyväksi, että äiti "pakotetaan" kotiin 3 kuukaudeksi tai muuten äidille korvamerkitty äitiysloma menetetään, mutta samaa "pakotusta" ei saa tehdä isälle.
Mihin perustat mielipiteesi joka syrjii toista sukupuolta? Nythän ehdotetaan systeemiä jossa äitiä ja isää kohdeltaisiin SAMALLA TAVALLA. Se on siis epäreilua vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommettisi ei ole imetyksen suhteen relevantti ollenkaan. Systeemin tarkoitushan ei ole nykyisin turvata imetystä, vaan pakottaa ainoastaan äiti kotiin. Nyt ehdotetaan samaa "pakotusta" myös isälle - ei se ole epäreilua vaan tasapuolista.
Jos äiti ei voi imettää, mutta isä voisi sen hormonilääkityksen avulla tehdä, niin se ei silti ole Kelan mielestä riittävä perustelu siirtää äidille korvamerkittyä äitiyslomaa isälle, ei vaikka olisi minkälainen lääkärintodistus asiasta. Vapaa pysyy äidillä tai se menetetään kokonaan ja lapsi jää vaille imetystä. Uudistuksen jälkeen systeemi vain olisi sama kaikille perheille ja kohtelisi kaikkia lapsia tasapuolisesti.
antaa äidille toipumisaikaa synnytyksestä! Sitä biologista faktaa, että äiti synnyttää ja siitä toipuu, ei mikään laki muuta. Toki joissain maissa tuo toipumisaika (äitiysloma) on vielä lyhyempi, mutta kukaan meistä tuskin kannattaisi äidin välitöntä töihinpaluuta synnytyksen jälkeen..
antaa äidille toipumisaikaa synnytyksestä! Sitä biologista faktaa, että äiti synnyttää ja siitä toipuu, ei mikään laki muuta. Toki joissain maissa tuo toipumisaika (äitiysloma) on vielä lyhyempi, mutta kukaan meistä tuskin kannattaisi äidin välitöntä töihinpaluuta synnytyksen jälkeen..
Miten tämä lakialoite tasapuolistaa perheitä? Kaikilla äideillä kun ei tosiaankaan ole sitä työpaikkaa jonne palata isän vanhempainvapaan ajaksi. Nämä perheet häviävät selvää rahaa verrattuna niihin, joilla molemmilla on työpaikka. Entäs mitä tykkää työnantaja jos äidillä on tarkoitus jäädä sitten taas hoitovapaalle? Nainen käy pari kuukautta töissä kääntymässä ja jää sitten taas pois. Sijainen täytyy passittaa pellolle parin kuukauden takia ja haalia sitten uusi ihminen taas paikkaamaan hoitovapaata. Ja minusta imetys on myös tärkeä näkökulma. Kaikille vauvoille vaan korviketta peliin niin tulee tasapuolisuutta tässäkin asiassa?
äidilla ei ole vakituista työpaikkaa.
Jos noin pieni aika tuntuu suurelta uhraukselta ja pakotukselta, niin miksi edes tehdä koko lasta?
Biologinen tosiasia kuitenkin on, että mies ei voi olla raskaana, synnyttää ja imettää. Itse en ainakaan olisi ollut yhdenkään raskauden jälkeen henkisesti työkykyinen moneen kuukauteen. Toipuminen odotuksesta ja raskaudesta, sekä uuteen vauvaan kiintymyssuhteen luominen, yöheräämiset ja hormonit pitävät huolen siitä, että kukaan vastasynnyttänyt äiti ei ole normaalissa olotilassaan.
Juu ja vielä pakotetaan äiti sinne synnytyslaitokselle moneksi tunniksi punnertamaan vaikka voisi olla töissä! Miksei miehiä pakoteta?
Alue: Aihe vapaa
Siihen toiseen ketjuun tuli järjetön määrä.
Kertoo vissiin jotain täällä surffailevien älykkyystasosta ja keskustelun tasosta yleensä.