En tajua. Aina kun olen sairas, mies muuttuu ilkeäksi ja kylmäksi

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen. Siis oma ei vänise eikä marttyroi, mutta näyttää jotenkin olettavan, että sairaslomalla pitäisi olla puuhakas. Mua taas ei vois puuhailu enempää napata 39 asteen kuumeessa. Kiva herätä, tulla keittiöön ja hokata, että kultamussulla on tällä välin hirttänyt kiinni ja astiapino ulottuu noin kattoon eikä ainuttakan puhdasta lusikkaa ole jäljellä. Mistä näitä sikiää? Onko tää joku yhteiskuntaluokkajuttu? 

Äidit on passannut ne piloille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on, ovat tunnevammaisia tuommoset.

Mikä saa fiksun naisen roikkumaan tunnevammaisissa? Läheisriippuvuus?

En ole ap, mutta mä roikuin aikani luultavasti huonon itsetuntoni takia kunnes tajusin ansaitsevani enemmän. Mies oli jollakin tavalla todellakin tunnevammanen, itsekäs eikä halunnut sitoutua, halusi vaan rusinat pullasta. En siis onneksi ollut naimisissa tuollaisen kanssa.

Jos nyt ihan oikeasti ajattelee niin tämä on keskustelun paikka.

Tervehdyttyäsi, kun olette kaksin, kerro miehelle miten sinusta tuntuu ikävältä hänen käytöksensä.

Kysy onko hän itse tietoinen siitä ja mistä se voisi johtua.

Vierailija kirjoitti:

Varoitus! Eksälläni oli juuri samanlainen piirre. Tapaa olla tietyssä persoonallisuushäiriössä yleinen, missä muita ihmisiä pidetään vain hyödykkeinä, joilla on pelkkä käyttöarvo. 

Voi takana olla muutakin. Mies on voinut traumatisoitua lapsuudessaan, kun äiti sairastunut ja lapsi jäänyt vaille turvaa ja hoitoa.

Mulla on myös kokemus tuollaisesta miehen käytöksestä. Hän muuttui kylmäksi ja vältteleväksi, kun minulla oli jotain oikeaa terveyshuolta. Kun aloin puhua, että pitäisi päästä lääkäriin, hän suorastaan suuttui. Tämä ihmetytti ja suretti minua. Kustannuksia ei mehelle olisi tullut, vain kuljetuksen vaiva, kun näköongelman tapauksessa enkyennyt itse ajamaan.

Tuo mies jäi sitten aika pian nyyhkinään perääni (kirjaimellisesti), kun kerroin, että lähden, lopullisesti.

Muistuu mieleen eksäni vuosien takaa. Olin sairaana ja tyyppi veti hirveät herneet nenään, kun en juuri sillä hetkellä jaksanut kirjoitella sille tuhmia. Alkoi uhkailu, että hän etsii sitten muuta seuraa. Olimme siis etäsuhteessa, nyt en ole luojan kiitos nähnyt koko tyyppiä vuosiin.

Teillä on hyötysuhde ja olet hyödytön sairaana. Ei nyt kovin ihanalta kuulosta, vaan empatiakyvyttömältä.

sulla on ollut niin usein "päänsärkyä" kun pitäisi harrastaa seksiä, niin on miestä alkanut kaikki "sairaudet" harmittamaan. peruspsykologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on, ovat tunnevammaisia tuommoset.

Mikä saa fiksun naisen roikkumaan tunnevammaisissa? Läheisriippuvuus?

Miehillä niin normaali piirre, että naiset ottaa sen sukupuoliominaisuutena eikä häiriönä.

Oisko huomannut joskus, että olet silloin tällöin "kipeä" vain hakeaksesi huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Muistuu mieleen eksäni vuosien takaa. Olin sairaana ja tyyppi veti hirveät herneet nenään, kun en juuri sillä hetkellä jaksanut kirjoitella sille tuhmia. Alkoi uhkailu, että hän etsii sitten muuta seuraa. Olimme siis etäsuhteessa, nyt en ole luojan kiitos nähnyt koko tyyppiä vuosiin.

😬

Hyvänen aika, mikä itsekäs p@ska!

Toivottavasti arviointikykysi on parantunut tuon jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Olipas ilahduttavaa kuulla, etten ole ainoa. Ihana mies muuten ja huomioiva. Lapsia on ja nekin hoitaa tunnollisesti. Ainoa miinus tosiaan tuo, miten minua kohtelee, kun olen sairas :( Voi hyvinkin liittyä lapsuuteen.

No, sitten vinkkejä kehiin, miten toimin, kun mies sairastuu? Voisin olettaa hänen saavan tämän saman taudin.

Ap

No sano sille! Vaikka että kaipaat vähän huomiota nyt. Sillä on takuulla syy tohon lapsuudessa.

Millainen äiti sillä on? Vaativa manipuloiva marttyyri?

Narsistinen piirre. Ne ei kestä että eivät itse ole huomion keskipiste. Myöskin jos olet ollut hänelle hyödyllinen, häntä voi harmittaa jos sinua ei voikaan nyt täysin hyödyntää.

Oletko itse sellainen että mittailet lämpöä 5min välein ja uliset joka asiasta sitte jos kymmenyksellä heittäää tulos?

Ehkä hän epäilee oletko kipeä oikeasti? Jos on itse tottunut koko ikänsä menemään "pikku nuhassa" töihin vikisemättä ja saikkuja ei juuri pidetä. Ja jokainen kyllä itse tietää milloin on tarpeeksi kipeä ettei kotitöitä voi tehdä! Turha myös tartuttaa koko perhettä hengailemalla keittiössä ja olkkarissa, tms. :D Täysi eristys vaan makkariin, niin eiköhän viikossa ole taas normaali arki rullaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas ilahduttavaa kuulla, etten ole ainoa. Ihana mies muuten ja huomioiva. Lapsia on ja nekin hoitaa tunnollisesti. Ainoa miinus tosiaan tuo, miten minua kohtelee, kun olen sairas :( Voi hyvinkin liittyä lapsuuteen.

No, sitten vinkkejä kehiin, miten toimin, kun mies sairastuu? Voisin olettaa hänen saavan tämän saman taudin.

Ap

No sano sille! Vaikka että kaipaat vähän huomiota nyt. Sillä on takuulla syy tohon lapsuudessa.

Millainen äiti sillä on? Vaativa manipuloiva marttyyri?

Kuten edellä jo laitoinkin: KAIPAAN huomiota.

Eikö voisi sanoo, jos on jotain vailla, eikä vaan kierrellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varoitus! Eksälläni oli juuri samanlainen piirre. Tapaa olla tietyssä persoonallisuushäiriössä yleinen, missä muita ihmisiä pidetään vain hyödykkeinä, joilla on pelkkä käyttöarvo. 

Voi takana olla muutakin. Mies on voinut traumatisoitua lapsuudessaan, kun äiti sairastunut ja lapsi jäänyt vaille turvaa ja hoitoa.

Mulla on myös kokemus tuollaisesta miehen käytöksestä. Hän muuttui kylmäksi ja vältteleväksi, kun minulla oli jotain oikeaa terveyshuolta. Kun aloin puhua, että pitäisi päästä lääkäriin, hän suorastaan suuttui. Tämä ihmetytti ja suretti minua. Kustannuksia ei mehelle olisi tullut, vain kuljetuksen vaiva, kun näköongelman tapauksessa enkyennyt itse ajamaan.

Tuo mies jäi sitten aika pian nyyhkinään perääni (kirjaimellisesti), kun kerroin, että lähden, lopullisesti.

En tiedä mitä traumoja exäni oli lapsuudessaan saanut, mutta äitinsä on niitä jotka eivät sairastu ikinä. Kun olin flunssassa sängyn pohjalla ex kiukutteli minulle siitä, kuinka hänen äitinsä jaksoi hoitaa häntä, kun hän oli kipeä lapsena. Tilanteessa, jossa molemmat osapuolet olivat aikusia ja hän oli se terve ja minä sairaana. Alkoi tulla kyllä muitakin merkkejä, ettei hänen logiikkaansa voi sanoa miesten logiikaksi, jäi muutaman kerran miespuolisilta tutuilta monttu sen verran pahasti auki exäni selittäessä jotain omaa logiikkaansa.

Sivusta sinkkunainen, joka kaipaa parisuhdetta missä saa hoivata ja olla hoivattavana

Vierailija kirjoitti:

Oletko itse sellainen että mittailet lämpöä 5min välein ja uliset joka asiasta sitte jos kymmenyksellä heittäää tulos?

Meillä vaimo mittaa ja sanoo, että lämpöö on, vaikka alle 37 astetta. Itse kun olin kuumeessa ja oli tippunut just alle 38, niin siihen vaimo tokas, no eihän sulla enää lämpöö oo. Tämä sama ajatusmaailma pitää paikkansa niin monessa asiassa, mutta pääasia että eukko on aina "oikeassa".

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen. Siis oma ei vänise eikä marttyroi, mutta näyttää jotenkin olettavan, että sairaslomalla pitäisi olla puuhakas. Mua taas ei vois puuhailu enempää napata 39 asteen kuumeessa. Kiva herätä, tulla keittiöön ja hokata, että kultamussulla on tällä välin hirttänyt kiinni ja astiapino ulottuu noin kattoon eikä ainuttakan puhdasta lusikkaa ole jäljellä. Mistä näitä sikiää? Onko tää joku yhteiskuntaluokkajuttu? 

Ei ole luokkajuttu, kaikissa näitä löytyy. Minulla on samanlainen, lasken usein voittavatko tyypin hyvät puolet nämä patologiset - toistaiseksi ehkä juu. Yritä jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko itse sellainen että mittailet lämpöä 5min välein ja uliset joka asiasta sitte jos kymmenyksellä heittäää tulos?

Meillä vaimo mittaa ja sanoo, että lämpöö on, vaikka alle 37 astetta. Itse kun olin kuumeessa ja oli tippunut just alle 38, niin siihen vaimo tokas, no eihän sulla enää lämpöö oo. Tämä sama ajatusmaailma pitää paikkansa niin monessa asiassa, mutta pääasia että eukko on aina "oikeassa".

Kuumetta voi hyvin olla vaikka +0,5C normaalilämmöstä, mittari näyttää "normaalia" mutta olo on ihan muuta. Mittarin tuijottaminen on kyllä vähän turhaa mun mielestä.

Mun miesystävä hoivaa aina, kun olen kipeä. Tekee ruoat, tuo teetä ja mehua sänkyyn, tuo lääkettä apteekista. Näin asian kuuluukin mennä suhteessa, jossa oikeasti rakastetaan toista. Tuohon ei todellakaan kannata tyytyä, parempiakin miehiä on! Ajattele jos olette pitkään yhdessä ja saat iän myötä jonkun sairauden tai vaikka syövän ja mies kohtelee kuin halpaa makkaraa. Tai jos teette lapsia, onko ymmärtäväinen raskauden ja synnytyksen vaivoja kohtaan, kantaako osansa lapsen- ja kodinhoidosta. Epäilen. JSS!