Aikuiset lapset, jo omillanne asuvat, ettehän mene vanhempien luokse jouluksi niin sanotusti valmiiseen pöytään!
Vanhempanne tietysti ottavat vastaan mutta olisivat suuresti iloisia ja onnellisia, jos osallistutte laittamisiin ja järjestelyihin.
Kommentit (440)
Tavallaan joo, koska vein jo eilen tekemäni laatikot porukoiden pakastimeen 😎
En menekään. Siellä kun on käynnissä joka vuotinen marttyyrishow. Apua ei huolita, koska kukaan muu ei osaa tehdä mitään oikein. Sitten uhriudutaan, kuinka on koko elämän joulut vietetty leipoen ja ruokaa laittaen, jotta lapsilla olisi ihana joulu. No ei ollut, muistan vaan stressipallona sinkoilevan ja uhriutuvan mutsin.
Itse ostan valmiina ruuat ja osan tilaan pitopalvelusta. Aatonaattona käydään perinteenä kauppahallista ostamassa parhaat herkut. Leivon vaan silloin, jos oikeasti haluan ja inspiraatio iskee. Meillä vietetä rauhallista joulua, jossa kaikki, mukaan lukien äiti, nauttivat tunnelmasta. Ei mitään tarvetta suorittaa jotain täydellistä joulua apinan raivolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se näin 60+ mummona ja pappana jo mukava päästä valmiiseen pöytään edes yhtenä jouluna.
4 lasta perheineen tulevat taas jouluna meille jo klo 12. Ihanaahan se toki on ja tuovat tänävuonna jo osan ruuistakin mukana (aiemmin lähinnä viiniä ja suklaata) mutta on tässä siivoamista ja laittamista enemmän kuin jaksaisi. Varsinkin nyt kun toivumme koronasta parhaillaan . Osa vielä jää yöksi joten joulupäivän aamiainen ja lounaskin pitää hoitaa.
Onneksi ei anoppi ole enää mukana, lapset hälisevät liikaa eikä hän jaksa koko iltaa. Aiemmin hekin olivat aina meillä.
Kamalaa. Miksi aikuiset lapset eivät voi vuorostaan järjestää joulua.
Koska äiti/vanhemmat ei saa suutaan auki ja pyydä sitä. Hymyssä suin sanotaan että tottakai te tulettu ja sitten purnataan joka suuntaan selän takana.
Lue vastaukseni nro 90
Jatketaan siitä
.... eli ihan itse halutaan järjestää, tai ainakin halutaan välttämättä että joulua vietetään juuri sillä tavoin kuin aina, isossa porukassa. Tosiasiassa ne lapsiperheet saattaisi olla helpottuneita kun saisivat olla joulun kotona kaikessa rauhassa ilman hössötystä ja matkustamista, aika monet on väsyneitä siihen lasten kanssa matkustamiseen. Oikeasti mikä siinä on niin hankalaa sanoa, että tuntuu vähän raskaalle järjestää kaikkea, voitaisiinko yhdessä keksiä jotain muuta. Riskinä toki on, että sukujouluja ei sitten enää ole, jos kukaan ei jaksa tai halua niitä järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Mun toisen lapsen perhe on sairastellut koko syksyn. Me tehtiin heille jopa joulusiivous, että jaksavat!
Ja todellakin tulevat jouluna meille syömään useammankin kerran. Ja mukaan saa pakata ruokaa, jos haluaa.
Miten joulusiivous eroaa viikkosiivouksesta?
Olen huomannut lähipiirissä, että aika monet lapsiperheet (omakotitaloissaan) menevät kuitenkin mummolan joulupöytään vaikka mummo asuisi jossain pienessä kerrostaloasunnossa. Me ollaan uuvahtanut lapsiperhe ja asutaan pienissä neliöissä mutta silti kukaan ei kutsu joulupöytäänsä vaan odottavat vissiin meidän järjestävän lasten joulujuhlan lähisuvulle. Ovathan ne isovanhemmat toki tehneet meidänkin hyväksi asioita ja olisi mukavaa kutsua kiitokseksi taas joulupöytään mutta mistä repisi jaksamisen? Tänä vuonna eka vapaapäiväkin vasta jouluaattona.
Yksi käy__ttää vanhempiaan kuin palvelijoitaan lastwn vahteina syntt järkkääjinä matkojen maksajina mökin käyttäjinä jne todella kiittämättätön kakara ja vanhemmat ostaneet useamman kämpän tälle mikään ei riitä käy töissä ko huvitaa aina joku vika saikulla pääasiassa ja mieh€t vaihtuu kun kyllästyttää joo
Juu, ei hätää en mene.
Ei sillä et ois mitään mihin mennäkkään, kävi paska nakki ja jäin ilman vanhempia, on ne olemassa mutta toisen vei pilunhimo ja toisen kulikaruselli kun olin vielä taapero, sille tielle jäivät.
Kiva nähdä että te sentään osaatte olla kiitollisia ettekä väännä riitaa tyhjästä kun ette kestä enää mitään kun ette ole ikinä joutunu ennenkään tekeen niin.
Kun meillä oli pienet lapset, isovanhemmat kävi meillä vuorotellen viettämässä jouluja. Aina sovittiin, mitä kukin haluaa tehdä joulupöytään. Samalla sovittiin, mitä jouluna syödään.
Koronajoulut oltiin erillään, mutta käytiin mummolan pihassa (200 km päässä kotoa), vaihtamassa lahjat ja jouluruokia aaton aattona.
Ukki kuoli kesällä, nyt mennään mummon luokse viettämään joulua. Taas on sovittu etukäteen joulupöydän antimet ja jaettu hommat. Aikuistet lapsenlapset lähtevät mielellään pariksi yöksi mummolaan joulua viettämään.
Tätä siivoamisen raskautta ihmettelen. Miten aikuisten taloudessa voi olla niin sotkuista että on hirveä työmaa siivota jouluksi lasten tuloa varten? Onko ihan pakko järjestää suursiivous just ennen niitten lasten tuloa? Onko pakko pedata pedit ja kaikki valmiiksi, eikö voi vaan sanoa että omat lakanat mukaan ja patjat ja muut voi hakea tuolta? Ja että minä tarjoan kinkun ja laatikot, tuokaa te salaatit ja muut lisukkeet? Tuossa on joulukuusi, lapset voi koristella jne. Asiat voisi tehdä yhdessäkin ja järjestää eri lailla, ei ole pakko yhden tuusata ja puusata kaikkea.
Jokuhan esitti ratkaisun. Se maalaiskunnan laitamilla asuva mummu , netitön, tilaa prismasta ruuat kotiintuotuna ja pitopalvelusta valmiiksi laitetut ja leivonnaiset.
Niin helppoa se on kun osaa. Tarvitse tilaustaksilla käydä kirkolla kassitolkulla hakemassa tavaraa. Eikä leikkiä marttyyriä.
Mulle paras lahja on se kun lapset tulee kotiin jouluksi. Mielellämme laitetaan miehen kanssa heille kaikki. Se on joka kerta kuin pieni kuolema kun ne joulupäivän iltana lähtee koteihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset vanhemmat, te joiden aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen, ettehän OLETA, että lapsenne osaavat lukea ajatuksianne tai tunnistavat vuodatuksenne tältä keskustelupalstalta.
Mikäli haluatte lasten auttavan joulujärjestelyissä tai lasten antavan teidän tehdä joulujärjestelynne rauhassa yksin, molemmista toiveista voi keskustella ääneen.
Anteeksi nyt, mutta on olemassa ihmisiä, jotka eivät ajatele muita. Joillekin on turha puhua mitään, sillä he tekevät asiat omalla tavallaan eikä toisen ihmisen hyvinvointi kiinnosta. Jos ei kysy äidiltä sopiiko tulla, niin silloin ei voi saada vastaukseksi "ei". Jos ei kysy mitä minä voisin tuoda, ei tarvitse kuulla, että mielellään kaikki ylimääräinen syötävä (koska isäntäväellä on rahat loppu). Jne. Itsellä on kokemusta, kun aikuinen lapsi pyysi raha-apua enkä sillä hetkellä voinut antaa, koska oli pakko maksaa laskut ajoissa. Hän rankaisi minua välttelemällä yhteydenpitoa monta kuukautta. Ja kyllä, hän ei ole täysin terve, mutta silti se tuntui pahalta. Arvaan, että joillakin ketjun vanhemmilla on pelko samantapaisesta tilanteesta.
Vuosikymmenet voivoteltu ja syyllistetty tyyliin "Ettehän vaan jätä sitä mummua yksikseen Jouluksi itkemään..." Vastaavasti ainakin meidän "vanhukset" tahtoo järjestää Joulun 100% omalla tyylillään. Enin mitä olen koskaan saanut tuoda oli kerran sellanen juustokokoelmapaketti ja siinäkin oli sitten pari väärää juustoa...
Mutta niinhän se on. Kaikki on väärin ja sekin on väärin jos ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset vanhemmat, te joiden aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen, ettehän OLETA, että lapsenne osaavat lukea ajatuksianne tai tunnistavat vuodatuksenne tältä keskustelupalstalta.
Mikäli haluatte lasten auttavan joulujärjestelyissä tai lasten antavan teidän tehdä joulujärjestelynne rauhassa yksin, molemmista toiveista voi keskustella ääneen.
Anteeksi nyt, mutta on olemassa ihmisiä, jotka eivät ajatele muita. Joillekin on turha puhua mitään, sillä he tekevät asiat omalla tavallaan eikä toisen ihmisen hyvinvointi kiinnosta. Jos ei kysy äidiltä sopiiko tulla, niin silloin ei voi saada vastaukseksi "ei". Jos ei kysy mitä minä voisin tuoda, ei tarvitse kuulla, että mielellään kaikki ylimääräinen syötävä (koska isäntäväellä on rahat loppu). Jne. Itsellä on kokemusta, kun aikuinen lapsi pyysi raha-apua enkä sillä hetkellä voinut antaa, koska oli pakko maksaa laskut ajoissa. Hän rankaisi minua välttelemällä yhteydenpitoa monta kuukautta. Ja kyllä, hän ei ole täysin terve, mutta silti se tuntui pahalta. Arvaan, että joillakin ketjun vanhemmilla on pelko samantapaisesta tilanteesta.
Oletko syntynyt neitseellisesti vai jotenkin muutoin täysin irrallaan todellisuudesta?
Mulla aikas paljon kavereita täällä ruuhkavuosissa ja se "koskas tulette" ruuvaus alkaa kaikilla jouluaaton osalta jo marraskuun lopulla jos on vanhemmat vaan vielä elossa.....
Mitään ei saa viedä vaikka kuinka haluaisin, koska muuten menee äidiltäni se ilo että hän on ihan yksin raatanut kaiken joulun eteen. Aina välillä olen yrittänyt viedä jotain mutta hän ei nosta niitä edes pöytään tarjolle vaan sihisee hampaiden välistä että ei olisi tarvinnut, ei mahdu pöytään.
Salaattia hän on pyytänyt tekemään muutaman kerran ja kun olen mennyt sitten tekemäni salaatin kanssa niin hän onkin itse tehnyt salaatit, ja minun salaatti on ojennettu koskematta minulle takaisin lähtiessäni.
Nyt en ole enää vuosiin edes kysellyt mitään, sanoin viimeisen kerran että sanon tämän nyt vain tämän yhden kerran, seuraavan kerran tuon jotain vasta kun sitä erikseen pyydetään.
Äiti puhuukin välillä että montakohan joulua hän vielä jaksaa laittaa, että taitaa tuleva olla viimeinen. En pysty empatiseeraamaan koska hän on käyttänynyt kymmeniä vuosia niin rumasti jouluna minua kohtaan. Sanon vain että mikään pakko ei ole järjestää juhlia. Niin ja minä menen paikalle vain siksi koska aikuinen lapseni haluaa, mieluiten olisin kotona.
ap ole huoleti ei sinun kaltaista katkeraa juoppoa kukaan ole tulossakaan katsomaan
Vierailija kirjoitti:
Jokuhan esitti ratkaisun. Se maalaiskunnan laitamilla asuva mummu , netitön, tilaa prismasta ruuat kotiintuotuna ja pitopalvelusta valmiiksi laitetut ja leivonnaiset.
Niin helppoa se on kun osaa. Tarvitse tilaustaksilla käydä kirkolla kassitolkulla hakemassa tavaraa. Eikä leikkiä marttyyriä.
Siis minkä ikäisistä isovanhemmista tässä nyt puhutaan? Minun maalaiskunnan laitamilla asuva 85v mummo osaa kyllä käyttää nettiä ihan sujuvasti ja ajokortti ja autokin sillä on, mutta ei hän todellakaan ole vuosikymmeniin enää järjestänyt mitään jouluja lapsilleen, lapsensakin kun ovat jo isovanhempia kaikki paitsi yksi.
Ihan todellako tässä maassa on paljonkin kasikymppisiä netittömiä ja autottomia mummoja jotka käy jostain maalaistöllistä tilaustaksilla hakemassa ruuat lapsilleen, jotka tulee pienten lasten kanssa joulun viettoon eikä laita tikkua ristiin? Tiedän että näitä mökinmummoja on, mutta kyllä ne yleensä on lapset jotka huolehtii mummosta eikä toisinpäin.
Minä ole vähän alle 60-vuotias nainen, jonka (+ mieheni) luokse tulee kolme aikuista lasta (+ yhden perhe) ja mahdollisesti pari muuta sukulaista, yhteensä 6-8 vierasta viettämään joulua. Mielelläni kutsun heidät vietän joulua yhdessä heidän kanssaan, mutta olisi oikein mukavaa, jos lapset kysyisivät etukäteen, voivatko he tuoda / tehdä jotain. Jos kysyisivät, pyytäisin jokaista aikuista lasta valmistamaan tai tuomaan yhden jouluruoan. Minusta tämä ei olisi kovin paljon per lapsi, mutta se säästäisi kuitenkin minulta työtä aattona ja aatonaattona lähes lähes kaksi tuntia.
Tämän ketjun perusteella minun pitäisi vain avata suuni ja pyytää. Olisi paljon kivempi pyytää, jos toinen kysyisi ensin, voiko hän twhdä jotain. Tuntuu vähän ikävältä lähteä itse pyytämään ilman kysymystä, kun kysymys ei ole kuitenkaan siitä, että en varsinaisesti jaksa itsekin. Olisi vain kiva päästä vähän helpommalla.
Se täytyy kyllä aikuisten lasteni eduksi sanoa, että he kyllä korjaavat aterian jäljet yhdessä mieheni kanssa oma-aloitteisesti. Siihen puoleen minun ei tarvitse osallistua.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana nautin kun ei ole pakko suku kokoontumis jouluja. En halua vieraita enkä halua reissata toisten nurkkiin. Aivan ihanaa olla omassa rauhassa eikä ole mitään katkeruuksia.😊
Toisilla on pakko olla sukulaisia jouluissaan tai joulua ei tule ollenkaan 😁 Kukin tyylillään menköön.
Sama. Isäni poismenon jlkn alkoi sellainen draamailu sukuunnaidun olennon kautta että se oli ei kiitos jne. Miten yksi ihminen voikaan myrkyttää kaikkien väliset suhteet. Gud jul heidän feikkijoulyunsa eron partaalla vjo vuosia ja eri osoitteissa.
Jättää ruokarahaa jos käy vähävaraisella syömässä ettei sen vaan tarvitse mistään lääkkeistä tai muista tärkeistä karsia. Puolisoni jätti aina äidilleen ruokarahat vaikka äiti tietenkin koitti vastustaa.