Opettajilta tuli viesti ettei verkkareissa juhlaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Noinhan se kyllä menee. Esim kyllä suurin osa ihmisistä esimerkiksi bussissa istuu mieluummin siististi pukeutuneen vieraan ihmisen viereen, kuin homssuisen kodittoman näköisen ihmisen viereen.

Nytkö täällä aletaan arvostella bussipukeutumista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Noinhan se kyllä menee. Esim kyllä suurin osa ihmisistä esimerkiksi bussissa istuu mieluummin siististi pukeutuneen vieraan ihmisen viereen, kuin homssuisen kodittoman näköisen ihmisen viereen.

Nytkö täällä aletaan arvostella bussipukeutumista?

Toivottavasti. Haluan kuulla millä asukokonaisuudella varmistan ettei yksikään ihminen tunge viereeni bussissa.

Kyllä kävi joulujuhlan skippaaminen mielessä tämän vaateasian takia. Olen itsekin sitä mieltä, että kasvatukseen kuuluu opettaa juhlaetikettiä, mutta silti. Asutaan keskisuuressa taajamassa, mutta mistään ei yksinkertaisesti saa 140cm juhlavaatteita pojalle. Lindex, Prisma ja Cittari koluttu, pari muutakin vaatekauppaa. Pelkkiä huppareita, collareita ja jotkut farkut. Miten on jätetty tää poikien vaatekoko täysin vajaaksi? Rimpsumekkoa ja hörhelöä kyllä löytyy.

Onneksi löysin kaapin perukoilta isoveljen vanhat tummat puvunhousut, siirsin niissä nappia paremmalle paikalle niin kykenee niissä just sen kaksi tuntia kärvistelemään. Onneksi kevätjuhlaan voi laittaa sitten taas siistit shortsit!

Silloin pahastuin, kun lapsi oli ekaluokalla, ja hänellä oli plyysinen tonttupuku, ja miten kieroon katsottiin! Itse ihmettelen 5-6-luokkalaisten tyttöjen juhlapukeutumista, en antaisi oman tyttäreni mennä alakoulun juhliin niin paljastavissa vermeissä mitä monella on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Tän takia jätän itse aina kaikki hautajaisetkin välistä ja häät ja sun muut.

Pukupakko ja ihmisten syrjivä asenne. Ihmiset käyttäytyy kuin muurahaiset. Vääränväriset muurahaiset tapetaan ennen pesälle tuloa. Militaarinen henki on näissä kirkollisissakin menoissa edelleen 2022.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Nämä on näitä, jotka tulee kesällä häihin, ylppäreihin ym. myös niissä iki-ihanissa verkkareissa ja crocseissa, eikä suostu millään ymmärtämään, että asukokonaisuudella viestitään kunnioitetaanko tilaisuutta ja juhlan kohdetta.

Mutta miksi näin, että tietyt vaatteet muka ovat merkki kunnioituksesta? Kuka nämä säännöt on tehnyt ja miksi te uskotte niihin? Ja miksi on housujen materiaalien kunnioitusarvojärjestys? Voittaako pellava puuvillan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Tuo on elämän realiteetti, jonka mukaan moni käyttäytyy, mutta en missään vaiheessa sanonut, että mummoni tekisi niin. Mummoni ei koskaan käyttäytynyt "huonosti pukeutuvaa" kohtaan huonosti, eikä opettanut samaa meille. Hän opetti meitä arvostamaan vaatteitamme, pitämään niistä hyvää huolta, eikä aina vain ostaa uutta kun tekee mieli. Koska häntä kohdeltiin huonosti köyhänä, hän myös opetti meitä kohtelemaan kaikkia arvokkaasti. Se ei silti poista tosiasiaa, että hän myös opetti meitä pukeutumaan arvokkaasti, sillä se autta elämässä eteenpäin. Turha pitää periaatteesta kiinni vaikka verkkareissa pukeutumiseen, jos samalla huomaa, että pienellä panostuksella ulkonäköönsä pääsee helpommalla elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Nämä on näitä, jotka tulee kesällä häihin, ylppäreihin ym. myös niissä iki-ihanissa verkkareissa ja crocseissa, eikä suostu millään ymmärtämään, että asukokonaisuudella viestitään kunnioitetaanko tilaisuutta ja juhlan kohdetta.

Mutta miksi näin, että tietyt vaatteet muka ovat merkki kunnioituksesta? Kuka nämä säännöt on tehnyt ja miksi te uskotte niihin? Ja miksi on housujen materiaalien kunnioitusarvojärjestys? Voittaako pellava puuvillan?

Ei mitään hätää. Kun seuraa miten ihmiset juhliin pukeutuvat, niin muutaman vuosikymmenen sisällä se paras kokonaisuus on verkkarit ja crocsit. Lyön vaikka vetoa, että siinä vaiheessa te verkkarikansalaiset olettekin yhtäkkiä frakissa ja iltapuvuissa kaikissa juhlissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Nämä on näitä, jotka tulee kesällä häihin, ylppäreihin ym. myös niissä iki-ihanissa verkkareissa ja crocseissa, eikä suostu millään ymmärtämään, että asukokonaisuudella viestitään kunnioitetaanko tilaisuutta ja juhlan kohdetta.

Mutta miksi näin, että tietyt vaatteet muka ovat merkki kunnioituksesta? Kuka nämä säännöt on tehnyt ja miksi te uskotte niihin? Ja miksi on housujen materiaalien kunnioitusarvojärjestys? Voittaako pellava puuvillan?

Noh, tässä saa mennä jo aika pitkälle historiassa taaksepäin. Samalla voisit kysellä miksi nenän kaivaminen koetaan ällöttävänä, miksi ei saa piereskellä toisten päälle, miksi käytämme haarukkaa syödessämme tai emme kävele alasti kadulla. On olemassa käytöstavat, jotka ovat vuosien saatossa siirtynyt ihmisiltä eteenpäin nuoremmille. Ei tässä ole mistään laista kyse. Edelleen varmasti lapsi voi mennä verkkareissa joulujuhlaan ilman, että poliisi heittää vankilaan, mutta on se silti hyvien käytöstapojen vastaista.

Meidän yläasteikäinen pukeutuu tavallistakin koulupäivää varten huolitellusti. Chinot, kauluspaita, hyvälaatuinen neulepaita tai -slipoveri sekä nahkakengät. Opettajilta on tullut kehuja ja koulu sujuu muutenkin mallikkaasti. Koulun joulujuhlaan menee luonnollisesti puvussa.

On poika aina kinnaavat farkut ja kauluspaidan juhliin laittanut ja rippipuvunkin, vaika ne sekunnissa lentääkin nurkkaan, kun kotiin on päässyt. Ope voi sanoa, että pukeutukaa juhliin epämukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Nämä on näitä, jotka tulee kesällä häihin, ylppäreihin ym. myös niissä iki-ihanissa verkkareissa ja crocseissa, eikä suostu millään ymmärtämään, että asukokonaisuudella viestitään kunnioitetaanko tilaisuutta ja juhlan kohdetta.

Mutta miksi näin, että tietyt vaatteet muka ovat merkki kunnioituksesta? Kuka nämä säännöt on tehnyt ja miksi te uskotte niihin? Ja miksi on housujen materiaalien kunnioitusarvojärjestys? Voittaako pellava puuvillan?

Noh, tässä saa mennä jo aika pitkälle historiassa taaksepäin. Samalla voisit kysellä miksi nenän kaivaminen koetaan ällöttävänä, miksi ei saa piereskellä toisten päälle, miksi käytämme haarukkaa syödessämme tai emme kävele alasti kadulla. On olemassa käytöstavat, jotka ovat vuosien saatossa siirtynyt ihmisiltä eteenpäin nuoremmille. Ei tässä ole mistään laista kyse. Edelleen varmasti lapsi voi mennä verkkareissa joulujuhlaan ilman, että poliisi heittää vankilaan, mutta on se silti hyvien käytöstapojen vastaista.

Esimerkkisi tapaukset ovat lähinnä hygieniakysymyksiä, jotka vaikuttavat suoraan myös muiden terveyteen. Alastomuuden kauhistelu taas on perusteetonta.

Vierailija kirjoitti:

On poika aina kinnaavat farkut ja kauluspaidan juhliin laittanut ja rippipuvunkin, vaika ne sekunnissa lentääkin nurkkaan, kun kotiin on päässyt. Ope voi sanoa, että pukeutukaa juhliin epämukavasti.

Osta hyvä ihminen pojalle oikean kokoiset juhlavaatteet, ettei hänen tarvitse olla epämukavasti.

Vähän jo aiheen vierestä, mutta:

Mikä ajatus tuo on, että verkkareita käyttävät ei panosta pukeutumiseen, tai ole kiinnostuneita ulkonäöstä. Ei nykylasten verkkaripukeutuminen tarkoita mitään Martti-papan reikäisiä kotilökäreitä. Lapset/nuoret ovat hyvinkin tarkkoja tyylistään, kyseessä yleensä kalliit trendikkäät merkkiverkkarit.

(Silti edelleen en laskisi lastani niissä verkkareissa juhliin. Mutta ihan huomiona, että verkkarit voi kyllä olla jollekin juuri sitä kaikkein ihanimmannäköiseen asiaan pukeutumista.)

Ja eikö muka kaikilla ole muitakin juhlia? No eipä ole joka vuosi, ja lapset kasvaa niin nopeasti. Turhaa hommata varmuuden vuoksi juhlavaatteet, jos juhlia ei sitten olekaan.

No entäs kaverisynttärit, ei kai sinne verkkareilla? Öö, no joo, tai shortseilla. Pakko olla liikunnalliset vaatteet. Pojan KAIKKI kaverisynttärit jo usean vuoden ajan ovat olleet liikunnallisia aktiviteettisynttäreitä. Hoploppia, seinäkiipeilyä, tramppapuistoa, pulkkamäkeä, salibandya, jalista. Ei 7-12v pojat mitään marttojen teekutsuja pidä. Tai no jotkut ehkä, mutta jos on liikunnallinen lapsi ja sitten toki samankaltaiset kaverit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Tuo on elämän realiteetti, jonka mukaan moni käyttäytyy, mutta en missään vaiheessa sanonut, että mummoni tekisi niin. Mummoni ei koskaan käyttäytynyt "huonosti pukeutuvaa" kohtaan huonosti, eikä opettanut samaa meille. Hän opetti meitä arvostamaan vaatteitamme, pitämään niistä hyvää huolta, eikä aina vain ostaa uutta kun tekee mieli. Koska häntä kohdeltiin huonosti köyhänä, hän myös opetti meitä kohtelemaan kaikkia arvokkaasti. Se ei silti poista tosiasiaa, että hän myös opetti meitä pukeutumaan arvokkaasti, sillä se autta elämässä eteenpäin. Turha pitää periaatteesta kiinni vaikka verkkareissa pukeutumiseen, jos samalla huomaa, että pienellä panostuksella ulkonäköönsä pääsee helpommalla elämässä.

Haluatko sinä elää maailmassa, missä ihmiset arvotetaan ulkonäön perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas tuli joulujuhla ihan yllätyksenä. Mistä se muuten kertoo, että nykyaikana ihmisiä pitää muistuttaa, että juhliin pukeudutaan siististi?

Se kertoo siitä, että lapset kasvavat vaatteistaan ulos kaksi kertaa vuodessa, eikä perheillä ole tiloja säilöä niitä isommilta sisaruksilta pieneksi jääneitä juhlavaatteita, joita on ehkä joskus saatu tai hankittu, jotka eivät kuitenkaan ole sopivia sille pienemmälle kun olisi tarvetta.

Myöskään ei ole välttämättä aikaa sen lapsen kanssa metsästää sitä sopivaa juhlapukua. Osa vanhemmista käy kolmivuorotyössä, valitse siinä sitten oma terveys tai opettajan mielipahan välillä, eli nukkuuko vai yrittääkö jostain taikoa sen juhlavaatteen lapselle kertakäyttöön. Toisilla ei vain ole rahaa tai terveyttä laittaa joku koulun juhla niin korkealle tärkeydessä, että ne vaatteet hankkisi, jollain voi rahat riittää sen yhden toivotun lahjan hankkimiseen lapselle, mikä on tärkeämpää kuin juhlavaatteet.

Vaikka itselläni on aina ollut varaa ja aikaa etsiä lapselle juhlakamppeita, niin kyllä huokaisin eräänä jouluna helpotuksesta, kun juhlakamppeiksi toivottiin t-paita, collegehousut tai leggingsit ja tonttulakki, kun esiintyivät tonttuina ohjelmassa. Tarvinnut muuta kuin kaappi aukaista.

Tuollainen muistuttelu ei auta yhtään jo valmiiksi heikossa asemassa olevia perheitä, vaan pikemminkin pahentaa tilannetta. Vähän enemmän pelisilmää ja armollisuutta toivon opettajille joululahjaksi.

Täällä reaalimaailmassa verkkareiden ja juhlavaatteiden väliltä löytyy esimerkiksi sellainen kuin siisti arkivaatetus. Yleensä, siis yleensä, niille siistimmille vaatteille on muutakin käyttöä tavallisessa arjessa, eli niitä ei tarvitse ostaa pelkästään koulun juhlaan. Itselle tuntuu uskomattomalta, että joillakin ei kertakaikkiaan ole mitään muita vaatteita kuin verkkareita ja lenkkareita, mutta ilmeisesti sellaisiakin perheitä on.

Meillä ei muksut käytä mitään muuta kuin college/verkkahousuja. Ei todellakaan nytkään tarvis muuta kuin joulujuhlaan. Jotkut isoveljen vanhat farkut laittaa, jotka uhkaa tippua päältä koko ajan, koska on niin hoikka, että mitkään säätöjutut niissä ei mene tarpeeksi kireälle. Joku koulun 1,5h joulujuhla, jossa vain istuu yleisössä, ei nyt minusta ole erityisen tärkeä tilaisuus. Että sitä varten pitäisi kissojen ja koirien kanssa etsiä toimivaa huosut+vyö -yhdistelmää. Mietitään sitä sitten rippijuhlilla uudestaan.

Meneekö teidän lapset kaverisynttäreille, häihin, hautajaisiin ym. aina verkkareissa?

Ei ole ollut mitään noista moniin vuosiin. Nuorin kutosella. Tai kaverisynttäreitä on ollut liikuntapaikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Tuo on elämän realiteetti, jonka mukaan moni käyttäytyy, mutta en missään vaiheessa sanonut, että mummoni tekisi niin. Mummoni ei koskaan käyttäytynyt "huonosti pukeutuvaa" kohtaan huonosti, eikä opettanut samaa meille. Hän opetti meitä arvostamaan vaatteitamme, pitämään niistä hyvää huolta, eikä aina vain ostaa uutta kun tekee mieli. Koska häntä kohdeltiin huonosti köyhänä, hän myös opetti meitä kohtelemaan kaikkia arvokkaasti. Se ei silti poista tosiasiaa, että hän myös opetti meitä pukeutumaan arvokkaasti, sillä se autta elämässä eteenpäin. Turha pitää periaatteesta kiinni vaikka verkkareissa pukeutumiseen, jos samalla huomaa, että pienellä panostuksella ulkonäköönsä pääsee helpommalla elämässä.

Haluatko sinä elää maailmassa, missä ihmiset arvotetaan ulkonäön perusteella?

Jos emme eläisi maailmassa, jossa myös ulkonäöllä, vaatevalinnoilla ym viestitään asioita, eläisimme maailmassa jossa ei olisi esim alakulttuureja tai keinoja osoittaa omaa yksilöllisyyttään. Sellaiseen paikkaan jos haluaa, voi mennä pohjois-koreaan. Mutta siellä ei saa käyttää verkkareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Tuo on elämän realiteetti, jonka mukaan moni käyttäytyy, mutta en missään vaiheessa sanonut, että mummoni tekisi niin. Mummoni ei koskaan käyttäytynyt "huonosti pukeutuvaa" kohtaan huonosti, eikä opettanut samaa meille. Hän opetti meitä arvostamaan vaatteitamme, pitämään niistä hyvää huolta, eikä aina vain ostaa uutta kun tekee mieli. Koska häntä kohdeltiin huonosti köyhänä, hän myös opetti meitä kohtelemaan kaikkia arvokkaasti. Se ei silti poista tosiasiaa, että hän myös opetti meitä pukeutumaan arvokkaasti, sillä se autta elämässä eteenpäin. Turha pitää periaatteesta kiinni vaikka verkkareissa pukeutumiseen, jos samalla huomaa, että pienellä panostuksella ulkonäköönsä pääsee helpommalla elämässä.

Haluatko sinä elää maailmassa, missä ihmiset arvotetaan ulkonäön perusteella?

Eri, mutta maailma on jo tuollainen ja itse en ainakaan jaksa mitään yhden ihmisen vendettaa ihmiskuntaa vastaan verkkarit kerrallaan. Joten vedän välillä jalkaani farkut tai chinot ja jatkan elämääni.

Järjen käyttökin on sallittu.

Ollaan köyhä opiskelijaperhe ja silti lapsilla on juhlavaatteet ja kengät, jo perhejuhlia varten, eikä ole maksanut montakaan euroa kirpputorilla. Todella hyviä juhlavaatteita joskus sattuu kirpparilla ja ne pitää ostaa heti, kun sattuu kohdalle. Tyttärelle ostin kesällä joulua varten mekon 3€.

Ja onhan lapsellekin kiva pukeutua vähän juhlavammin joulujuhlaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅

Mitä muutakaan tuo tarkoittaa? Tärkeää oli kauniit vaatteet ja huonosti pukeutuvaa kohdellaan huonosti, kuinka tämä pitäisi ymmärtää?

Tuo on elämän realiteetti, jonka mukaan moni käyttäytyy, mutta en missään vaiheessa sanonut, että mummoni tekisi niin. Mummoni ei koskaan käyttäytynyt "huonosti pukeutuvaa" kohtaan huonosti, eikä opettanut samaa meille. Hän opetti meitä arvostamaan vaatteitamme, pitämään niistä hyvää huolta, eikä aina vain ostaa uutta kun tekee mieli. Koska häntä kohdeltiin huonosti köyhänä, hän myös opetti meitä kohtelemaan kaikkia arvokkaasti. Se ei silti poista tosiasiaa, että hän myös opetti meitä pukeutumaan arvokkaasti, sillä se autta elämässä eteenpäin. Turha pitää periaatteesta kiinni vaikka verkkareissa pukeutumiseen, jos samalla huomaa, että pienellä panostuksella ulkonäköönsä pääsee helpommalla elämässä.

Haluatko sinä elää maailmassa, missä ihmiset arvotetaan ulkonäön perusteella?

Jos emme eläisi maailmassa, jossa myös ulkonäöllä, vaatevalinnoilla ym viestitään asioita, eläisimme maailmassa jossa ei olisi esim alakulttuureja tai keinoja osoittaa omaa yksilöllisyyttään. Sellaiseen paikkaan jos haluaa, voi mennä pohjois-koreaan. Mutta siellä ei saa käyttää verkkareita.

Ketkäs täällä vaativat tiettyjä pukeutumissääntöjä ja haluavat rajoittaa ihmisten pukeutumista?