Opettajilta tuli viesti ettei verkkareissa juhlaan

Suomi on vapaa maa pukeutumisen suhteen ja muutenkin.

Kommunismiin kuuluu pukupakko ja erilaiset uniformut.

Myös saksalaiset oli aikoinaan mieltyneet siihen että sonnustaudutaan kaikki samalla tavoin erilaisiin tilaisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Melkoista meininkiä ap:n perheessä, jos verkkarit ovat ainoat vaatteet. Teillä ei varmaan mihinkään juhliin pueta muuta kuin verkkarit. Jos sellainen vahinko sattuu käymään - mitä toki vahvasti epäilen - että jälkeläiset pääsevät ylioppilaiksi, ap:n lapset juhlivat verkkareissa, koska kukaan ei vaatteita kustanna.

Ei hele ja hyi saakeli mikä elitistinen ylimielinen tyyppi olet. Oikea pelle. Halveksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se vanha sananlasku menee: dress for success. Miten lapsi oppii esimerkiksi pukeutumaan siististi työhaastatteluun, jos koko elämänsä on saanut laahustaa verkkareissa, oli sitten arki tai juhlapäivä.

Osa vanhemmista kannustaa lapsia koulunkäynnissä niin ettei tarvitse olla taksikuskina, hovimestarina tai jossain muussa pukuammatissa.

Kaikkissa työpaikoissa siisti olemus on ihan satavarmasti tärkeää. En palkkaisi työnhakijaa, joka tulisi haastatteluun verkkareissa. Pitää arvostaa muita ihmisiä ja tilaisuuksia sen verran, että myös pukeutuu siististi.

Eli jos joku maailman fiksuin tietokonenörtti tulisi hakemaan töitä, et antaisi niitä hänelle jos ei ole puku päällä? Huh, ei firmat tuolla tavalla pystyssä pysy.

Siis sinun mielestäsi siististi pukeutuminen tarkoittaa vain pukua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja taas tuli joulujuhla ihan yllätyksenä. Mistä se muuten kertoo, että nykyaikana ihmisiä pitää muistuttaa, että juhliin pukeudutaan siististi?

Se kertoo siitä, että lapset kasvavat vaatteistaan ulos kaksi kertaa vuodessa, eikä perheillä ole tiloja säilöä niitä isommilta sisaruksilta pieneksi jääneitä juhlavaatteita, joita on ehkä joskus saatu tai hankittu, jotka eivät kuitenkaan ole sopivia sille pienemmälle kun olisi tarvetta.

Myöskään ei ole välttämättä aikaa sen lapsen kanssa metsästää sitä sopivaa juhlapukua. Osa vanhemmista käy kolmivuorotyössä, valitse siinä sitten oma terveys tai opettajan mielipahan välillä, eli nukkuuko vai yrittääkö jostain taikoa sen juhlavaatteen lapselle kertakäyttöön. Toisilla ei vain ole rahaa tai terveyttä laittaa joku koulun juhla niin korkealle tärkeydessä, että ne vaatteet hankkisi, jollain voi rahat riittää sen yhden toivotun lahjan hankkimiseen lapselle, mikä on tärkeämpää kuin juhlavaatteet.

Vaikka itselläni on aina ollut varaa ja aikaa etsiä lapselle juhlakamppeita, niin kyllä huokaisin eräänä jouluna helpotuksesta, kun juhlakamppeiksi toivottiin t-paita, collegehousut tai leggingsit ja tonttulakki, kun esiintyivät tonttuina ohjelmassa. Tarvinnut muuta kuin kaappi aukaista.

Tuollainen muistuttelu ei auta yhtään jo valmiiksi heikossa asemassa olevia perheitä, vaan pikemminkin pahentaa tilannetta. Vähän enemmän pelisilmää ja armollisuutta toivon opettajille joululahjaksi.

Täällä reaalimaailmassa verkkareiden ja juhlavaatteiden väliltä löytyy esimerkiksi sellainen kuin siisti arkivaatetus. Yleensä, siis yleensä, niille siistimmille vaatteille on muutakin käyttöä tavallisessa arjessa, eli niitä ei tarvitse ostaa pelkästään koulun juhlaan. Itselle tuntuu uskomattomalta, että joillakin ei kertakaikkiaan ole mitään muita vaatteita kuin verkkareita ja lenkkareita, mutta ilmeisesti sellaisiakin perheitä on.

Meillä ei muksut käytä mitään muuta kuin college/verkkahousuja. Ei todellakaan nytkään tarvis muuta kuin joulujuhlaan. Jotkut isoveljen vanhat farkut laittaa, jotka uhkaa tippua päältä koko ajan, koska on niin hoikka, että mitkään säätöjutut niissä ei mene tarpeeksi kireälle. Joku koulun 1,5h joulujuhla, jossa vain istuu yleisössä, ei nyt minusta ole erityisen tärkeä tilaisuus. Että sitä varten pitäisi kissojen ja koirien kanssa etsiä toimivaa huosut+vyö -yhdistelmää. Mietitään sitä sitten rippijuhlilla uudestaan.

Meneekö teidän lapset kaverisynttäreille, häihin, hautajaisiin ym. aina verkkareissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se vanha sananlasku menee: dress for success. Miten lapsi oppii esimerkiksi pukeutumaan siististi työhaastatteluun, jos koko elämänsä on saanut laahustaa verkkareissa, oli sitten arki tai juhlapäivä.

Osa vanhemmista kannustaa lapsia koulunkäynnissä niin ettei tarvitse olla taksikuskina, hovimestarina tai jossain muussa pukuammatissa.

Kaikkissa työpaikoissa siisti olemus on ihan satavarmasti tärkeää. En palkkaisi työnhakijaa, joka tulisi haastatteluun verkkareissa. Pitää arvostaa muita ihmisiä ja tilaisuuksia sen verran, että myös pukeutuu siististi.

Kerrotko vielä missä firmassa olet töissä, etten vahingossa haaskaa meidän molempien aikaa, jos tulee tarve hakea töitä?

Tuolla ajatusmaailmalla pitäisin kyllä kynsin hampain kiinni nykyisestä paikastasi, jos sellaisen olet saanut verkkareissa.

Toki, mutta kun ei tässä nykymaailmassa mikään ole varmaa, niin laitatko sen nimen?

En, mutta jokaisen työpaikan kohdalla, jossa päset haastatteluun mutta et saa paikkaa, niin voit miettiä, että olenkohan se minä joka torppaa tulevaisuuden unelmasi kun sinulle on tärkeämpää pitää kiinni verkkareistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se vanha sananlasku menee: dress for success. Miten lapsi oppii esimerkiksi pukeutumaan siististi työhaastatteluun, jos koko elämänsä on saanut laahustaa verkkareissa, oli sitten arki tai juhlapäivä.

Osa vanhemmista kannustaa lapsia koulunkäynnissä niin ettei tarvitse olla taksikuskina, hovimestarina tai jossain muussa pukuammatissa.

Kaikkissa työpaikoissa siisti olemus on ihan satavarmasti tärkeää. En palkkaisi työnhakijaa, joka tulisi haastatteluun verkkareissa. Pitää arvostaa muita ihmisiä ja tilaisuuksia sen verran, että myös pukeutuu siististi.

Kerrotko vielä missä firmassa olet töissä, etten vahingossa haaskaa meidän molempien aikaa, jos tulee tarve hakea töitä?

Tuolla ajatusmaailmalla pitäisin kyllä kynsin hampain kiinni nykyisestä paikastasi, jos sellaisen olet saanut verkkareissa.

Toki, mutta kun ei tässä nykymaailmassa mikään ole varmaa, niin laitatko sen nimen?

En, mutta jokaisen työpaikan kohdalla, jossa päset haastatteluun mutta et saa paikkaa, niin voit miettiä, että olenkohan se minä joka torppaa tulevaisuuden unelmasi kun sinulle on tärkeämpää pitää kiinni verkkareistasi.

Mikset kerro? Eikö se nyt vaan olisi helpompaa sinulle, että me verkkarikaverit emme tuhlaisi sinun aikaasi turhilla työhakemuksilla?

Vierailija kirjoitti:

Suomi on vapaa maa pukeutumisen suhteen ja muutenkin.

Kommunismiin kuuluu pukupakko ja erilaiset uniformut.

Myös saksalaiset oli aikoinaan mieltyneet siihen että sonnustaudutaan kaikki samalla tavoin erilaisiin tilaisuuksiin.

Suomessa jo historian alussa oikeistolaiset eivät ole olleet tavallaan oikeita oikeistolaisia, vaan kallellaan saksalaiseen meininkiin...

Vähän sama kuin itäiset serkkunsa kommunisminsa kanssa, mutta vähän erilaisilla uniformuilla.

Siksi meillä sosialistit ja oikeisto vaikuttaa henkisesti samallaiselta porukalta monessa mielessä. Erityisesti siinä mitä tulee yksilönvapauksiin. Näkyy erityisesti seksuaaliasioissa ja pukeutumisessa. Monessa muussakin asiassa. Meillä ei tavallaan ole länsimaista käsitystä yksilön vapauksista.

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on vapaa maa pukeutumisen suhteen ja muutenkin.

Kommunismiin kuuluu pukupakko ja erilaiset uniformut.

Myös saksalaiset oli aikoinaan mieltyneet siihen että sonnustaudutaan kaikki samalla tavoin erilaisiin tilaisuuksiin.

Suomessa jo historian alussa oikeistolaiset eivät ole olleet tavallaan oikeita oikeistolaisia, vaan kallellaan saksalaiseen meininkiin...

Vähän sama kuin itäiset serkkunsa kommunisminsa kanssa, mutta vähän erilaisilla uniformuilla.

Siksi meillä sosialistit ja oikeisto vaikuttaa henkisesti samallaiselta porukalta monessa mielessä. Erityisesti siinä mitä tulee yksilönvapauksiin. Näkyy erityisesti seksuaaliasioissa ja pukeutumisessa. Monessa muussakin asiassa. Meillä ei tavallaan ole länsimaista käsitystä yksilön vapauksista.

"Älä pue verkkareita joulujuhlaan"

KOMMUNISMIA! FASISMIA! DEMOKRATIA ON KUOLLUT!

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Ja tällainen ongelma aikana, kun kirppistelyäkin pystyy harrastamaan ihan vaikka puhelimella, jos ei ole aikaa mennä fyysisesti kirpparille.

Kyllä tässä on jokin muu takana, kuin aika ja mahdollisuudet. Rahaankaan en usko. Nettikirpparilta saa muutamalla eurolla vaatteet. Vaikka posteineen menisi 24e, se on vain 2e/kk.

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se vanha sananlasku menee: dress for success. Miten lapsi oppii esimerkiksi pukeutumaan siististi työhaastatteluun, jos koko elämänsä on saanut laahustaa verkkareissa, oli sitten arki tai juhlapäivä.

Osa vanhemmista kannustaa lapsia koulunkäynnissä niin ettei tarvitse olla taksikuskina, hovimestarina tai jossain muussa pukuammatissa.

Kaikkissa työpaikoissa siisti olemus on ihan satavarmasti tärkeää. En palkkaisi työnhakijaa, joka tulisi haastatteluun verkkareissa. Pitää arvostaa muita ihmisiä ja tilaisuuksia sen verran, että myös pukeutuu siististi.

Kerrotko vielä missä firmassa olet töissä, etten vahingossa haaskaa meidän molempien aikaa, jos tulee tarve hakea töitä?

Tuolla ajatusmaailmalla pitäisin kyllä kynsin hampain kiinni nykyisestä paikastasi, jos sellaisen olet saanut verkkareissa.

Toki, mutta kun ei tässä nykymaailmassa mikään ole varmaa, niin laitatko sen nimen?

En, mutta jokaisen työpaikan kohdalla, jossa päset haastatteluun mutta et saa paikkaa, niin voit miettiä, että olenkohan se minä joka torppaa tulevaisuuden unelmasi kun sinulle on tärkeämpää pitää kiinni verkkareistasi.

Mikset kerro? Eikö se nyt vaan olisi helpompaa sinulle, että me verkkarikaverit emme tuhlaisi sinun aikaasi turhilla työhakemuksilla?

Koska on hauskempaa kuunnella jankutustasi täällä kun kommenteista oikein huomaa, miten pääsen ihosi alle (vai pitäisikö sanoa verkkareittesi alle)😂 Luota minuun, suurin osa hr- ja rekryihmisistä ovat kanssani samaa mieltä. Siistit vaatteet voittaa aina verkkarit työhaastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on joku tilaisuus, niin tottakai siistit vaatteet. Mitä mettäläisiä tai trailerparkissa asuvia olette?

Nämä on näitä, jotka tulee kesällä häihin, ylppäreihin ym. myös niissä iki-ihanissa verkkareissa ja crocseissa, eikä suostu millään ymmärtämään, että asukokonaisuudella viestitään kunnioitetaanko tilaisuutta ja juhlan kohdetta.

Nykyään ei osata pukeutua minnekään.

Meidän aikaan (2009-2014) pienessä kyläkoulussa juhliin pukeuduttiin vielä siististi.

Tytöillä nätit tunikat tai mekot ja sukkahousut, pojilla farkut ja kauluspaidat, opettaja kansallispuvussa.

Aika alas on vajottu parissa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Noinhan se kyllä menee. Esim kyllä suurin osa ihmisistä esimerkiksi bussissa istuu mieluummin siististi pukeutuneen vieraan ihmisen viereen, kuin homssuisen kodittoman näköisen ihmisen viereen.

Suomiverkkarit kuuluu mun kultuuriin ja on mun kansallispuku.

Et siitä lähetää. Pukeutukaa te miten teijän kultuuurissa pukeudutaan, mut mulle ei kravaatteja tai solmioita tule kaulaan, vaan suomiverkkarit on mun puku.

T. Lahen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kääntyisi haudassaan, jos lukisi tämän keskustelun. Hän opetti minulle, että jos ei ole rahaa, niin voit silti aina näyttää tyylikkäältä. Hän ompeli itse vaatteita, korjaili kirppareilta ostettuja ja näytti aina hyvältä, vaikka elikin pienenpienellä leskeneläkkeellä suurimman osan elämästään.

Mutta miksi mummollesi ulkonäkö oli noin keskeisessä osassa elämää?

Koska hänellä ei ollut paljoa, joten kauniit vaatteet toivat hänelle omanlaista luksusta ja kauneutta muuten vaatimattomaan elämään. Ja koska hänkin kyllä huomasi, että siististi pukeutuneena häntä kohdeltiin paremmin kuin ryysyisenä. Joten jos elämä muuten potkii päähän ja kokee olevansa huonommassa osassa kuin muut, niin siistillä olemuksella pääsee jo vähän eteenpäin.

Eli hänellä onni oli materiassa ja opetti lapsilleen, että huonosti pukeutuneita saa kohdella huonosti?

Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvuuksiasi😅