Oletko perheesi musta lammas, syyttä suotta likasangoksi määrätty? Tämä on yllättävän yleistä.
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/cf338a6e-35c0-417e-be2b-c7bf…
Varsinkin narsistiperheessä (narsistivanhempi aina tarvitsee syntipukkilapsen) tämä on tuttua. Olen itsekin kaikkeen syyllinen ja jo lapsena syytettiin ja rangaistiin vanhempien ongelmista (työongelmat, rahaongelmat, sukuriidat, parisuhdeongelmat, kaikki oli minun syytäni, kiltin ja alistuvan kympin tytön vika).
Lohdutonta on tässä se että kuvio ei muutu KOSKAAN. Nytkin olen tilanteessa missä koko muu perhe liittoutunut minua vastaan, ja perintöä juuri siirretään ennakkoon suosikille ja minut jätetään ilman (aikeena se että ei jäisi edes sitä lakiosaa mitä vaatia).
Onko sinun lapsuudenperheessäsi samaa?
Kommentit (32)
Monessa perheessä on musta lammas – tästä surullisessa ilmiössä on kyse
Perheen mustaksi lampaaksi voi päätyä aivan mitättömästä syystä.
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/cf338a6e-35c0-417e-be2b-c7bf…
Minä perheen kuopuksena jouduin tiskaamaan koko ison perheen tiskit päivittäin. Siivosin myös vessan ja muita paikkoja. Muut sisarukset saivat lukea läksyjään rauhassa.
Kyllä olen ja en ole nykyään itse heihin lainkaan yhteyksissä. Siltikin ei-toivotut yhteydenotot, uhkaukset ja tietojen urkinta jatkuu. Saisipa olla rauhassa.
Vasta nelikymppisenä tajusin mikä likaviemäri ja tunteiden venttiili olinkaan ollut lapsuuden perheessäni.
Kurjaa tajuta, että tämä on ollut kaikki mitä lapsuudessa ja nuoruudessa oli, mitään muuta tarkoitusta minun elämälläni ei ollut.
Eikä olisi vieläkään, ellen olisi katkonut yhteyttä ja alkanut miettiä kuka olen, mitä haluan, mitä teen elämälläni.
Kylmää kyytiä, mutta tämä on vain pakko kohdata, käydä läpi, aloittaa oma elämäni vihdoinkin.
Kaikille kohtalotovereilleni toivon rohkeutta, mielenrauhaa ja kaikkea hyvää.
Onko joulu teille muillekin mustille lampaille vaikeaa aikaa?
Hyvää joulua ja kaikkea hyvää kohtalotoverille!
Olen katkaissut välit sisaruksiini. Äitini kuoli ja huomasin taas että olen se musta lammas. Kaikki menneisyys kaivettiin ja tuli semmosta tekstiä että nyt oli viimeisetkin yhteydenpidot pidetty. Että se siitä. Mutta muutenkin olen introvertti,en jaksa ihmisten seuraa kovin paljoa. Töissä on pakko sietää ihmisiä,jotka mielessäni vain ihmissaastaa.
Olen musta lammas ja aikuisille lapsille sylkykuppi. Deal with it. Ja töissä olen paskakasa🤣🤣🤣
Olen kohta 50v ja olen ollut koko elämäni se musta lammas. Äitini ja sisarukseni on aina arvostelleet,vaatteitani ja kroppaani. Äidin luona käyn harvoin,pakosta. Sisaruksien kanssa en ole tekemisissä ollenkaan. Laitoin kaikkien kanssa ,välit poikki. Iso helpotus ollut
Tänään on huono päivä ja surullinen olo. Sain taas kuulla sukulaiseltani, kuinka äitini oli puhunut minusta täysin valheellisia ja ikäviä asioita. Hän, kunnon narsisti, osaa teeskennellä iloista ja ihanaa ihmistä, vaikka on todella kova ja kylmä tyyppi, mutta juuri kukaan sukulainen ei tiedä totuutta, ei edes tuo henkilö, joka "vahingossa" kertoi tapaamisestaan äitini kanssa.
Veljeni on saanut perheessämme aina kaiken hyvä, niin henkisen kuin materiaalisenkin hyvän ja minä kaiken pahan. Veljeni, rikas mies, menestynyt yrittäjä, tulee saamaan myös suurimman osan äitini jättämästä perinnöstä. Minun pitää sitten anella sitä lakiosuutta tietäen, että suurin osa tilillä olleista rahoistakin on jaettu kaikessa hiljaisuudessa vuosien aikana veljelleni ja hänen lapsilleen. Minun lapsiini äitini ei ole yhteydessä. Onneksi he menestyvät elämässään, ilman äidinäidin apua.
Myönnän olevani katkera, en voi sille mitään. Annoin äidilleni kaiken, mitä minusta irtosi, kunnes en enää 48-vuotiaana jaksanut ja katkaisin välini häneen.
Mulle on sanottu jo ihan pienenä, että olen se h....in pentu, jonka takia piti naimisiin mennä. Vähän jo silloin ihmettelin, että miten olen jotenkin väkisin tähän maailmaan tullut.
Kotipiika olin minäkin eikä veljien tarvinnut tehdä mitään huushollihommia. Varsinkin nuorin heistä on äitini suosiossa ja hänelle tehdään lahjoituksia.