Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä moni sairastuu murrosiässä psyykkisesti ja pysyvästi.

Tiedän yhden tapauksen.  Huippuälykäs nuori, kirjoitti kasapäin älliä yo-kirjoituksissa, juhlittiin tulevana menestyjänä.  Kirjoitusten jälkeen suoraan psykiatriselle.  Ei ole siltä tieltä palannut.  

Sen valitettavasti näkee lasten psykiatrisella osastolla, että vanhemmat asettavat kohtuuttomia tavoitteita opiskeluun, harrastuksiin, ulkonäköön. Jossain vaiheessa tulee täydellinen stoppi.

Näin ja mm tämän takia olen itse miettinyt onko nk lahjakkaiden lasten koulu hyvä juttu. Kun ongelmana on monesti juurikin nämä vanhemmat jotka vaativat ja olettavat valtavan paljon lapselta ja nuorelta. Ei toki kaikki. Mietin myös mikä on itse koulun osuus ja minkälaista ilmapiiriä siellä sitten onkaan.

Jos lapselle jatkuvasti suitsutetaan että olet nyt aika erityinen ja opiskelet sentään eliittikoulussa, luo se helposti vääristyneen kuvan itsestä suhteessa muihin. Tämä voi sitten näkyä mm ylimielisyytenä. Toki suitsutus toimii negatiivisesti muillakin kuin vain nk lahjakkailla lapsilla ja/ tai eliittikoulua käyvillä. Eipä sen puoleen.

Varmastikin on lapsesta kiinni, toimiiko lahjakkaiden lasten koulu. Jos lapsen itsetunto on huono ja suoritusten varassa, tuntuu varmasti pahalta olla kovatasoisessa seurassa, jossa ei voi olla paras. Sitten taas laiskalle ja itseensä tyytyväiselle alisuoriutujalle voi olla hyvä juttu että vaaditaan vähän enemmän.

Suurin syy, miksi Suomessa ei ole lahjakkaiden lasten kouluja, liittyy kuitenkin kulttuuriimme, ei niinkään lasten tarpeisiin. Täällä on elämä ollut niin ankaraa, että jokaisen panosta on tarvittu, ja toisaalta ilman toisten apua on ollut todella vaikeaa selviytyä. Siksi kulttuurimme arvostaa yhteistyötä ja tasapäistämistä. Sekä varsinkin kovaa yrittämistä. Ja hienostihan tämä yhteiskunta on toiminut. Tosin nuoret taitavat nykyään kärsiä kovista suorituspaineista ihan tasapäistävässäkin systeemissä.

Se ei toimi. Tajuatko miten tylsää tavallinen peruskoulu on huippuälykkäälle? Niin tylsää, että se laiskistaa ja syö kaiken motivaation. Huippuälykkäitä tarvitaan innovoimaan, jotta tämä maa selviytyy.

No en tosiaankaan tajua, miten peruskoulu on niin erityisen tylsää. Minulla ei ole ollut missään tylsää. En toki olekaan varmaan mielestäsi niin huippuälykäs, mutta top kahden prosentin joukossa kuitenkin.

Se, pitkästyykö ihminen, ei ole älykkyyskysymys vaan temperamentti- ja motivaatiokysymys. Opettajakin pystyy tekemään kaikenlaista asian hyväksi.

Luovat lapset harvemmin tylsistyvät.

Oppimishaluiselle, nopeasti oppivalle lapselle peruskoulu on turhauttava paikka. Siellä on pakko puuhastella yksinkertaisten asioiden parissa, mikä on monelle turhauttavaa, pahimmillaan ahdistavaa.

Jännä, että lapseni ovat lukeneet sujuvasti, laskeneet kertotauluja ja omanneet todella vahvan yleistietämyksen erinäisistä asioista mennessään kouluun, mutta silti eivät koskaan valittaneet että siellä olisi ollut tylsää?

Eivät vaan ole oikeasti olleet mitään poikkeuksellisen älykkäitä.

Ai niin, tää menikin näin. Vasta, kun on lukenut ydinfysiikkaa 4 vuotiaana, tehnyt yliopiston matematiikan tehtäviä 5 vuotiaana ja osaa seitsemää eri kieltä 6 vuotiaana, niin silloin voidaan puhua poikkeuksellisen älykkäästä. Silloinkin vain, jos osallistuu aikuisten SM-sarjaan shakin peluussa.

Siitä, että hän tietää pilven suhtautuvan salamaan samalla tavoin kuin herätyskello suhtautuu heinähankoon.

Älykkyys kiehtoo keskivertoja, kapasiteettia hypetetään. Tosiasiallisesti älykkyydestä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä, myös yksilöillä, mutta etenkin ihmiskuntaa ajatellen. Mihin äly on meidät viemässä?

Minun vanhin lapsi joka on nyt 10v oppi kävelemään jo 8kk vanhana ja on oikeastaan ihan kaikessa mitä ikinä tekeekään oppinut sen nopeammin ja tehnyt sen aina paremmin kuin kukaan muu. Älykkyyttä ei ole mitenkään virallisesti mitattu tai todettu.

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että hän tietää pilven suhtautuvan salamaan samalla tavoin kuin herätyskello suhtautuu heinähankoon.

Älykkyys kiehtoo keskivertoja, kapasiteettia hypetetään. Tosiasiallisesti älykkyydestä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä, myös yksilöillä, mutta etenkin ihmiskuntaa ajatellen. Mihin äly on meidät viemässä?

Koska opportunistisilla, ahneilla, vähemmän älykkäillä ihmisillä on liikaa valtaa. Ihmiskunta ei ole riittävän älykäs luodakseen järjestelmän, jossa oikeasti älykkäät, viisaat ja hyväntahtoiset ihmiset johtaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että hän tietää pilven suhtautuvan salamaan samalla tavoin kuin herätyskello suhtautuu heinähankoon.

Älykkyys kiehtoo keskivertoja, kapasiteettia hypetetään. Tosiasiallisesti älykkyydestä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä, myös yksilöillä, mutta etenkin ihmiskuntaa ajatellen. Mihin äly on meidät viemässä?

Koska opportunistisilla, ahneilla, vähemmän älykkäillä ihmisillä on liikaa valtaa. Ihmiskunta ei ole riittävän älykäs luodakseen järjestelmän, jossa oikeasti älykkäät, viisaat ja hyväntahtoiset ihmiset johtaisivat.

Älykkyyden suurin tuska tulee siitä kun näkee kuinka yksinkertaiset ihmiset tätä maata johtavat.

Poliitikon on melkeinpä pakko olla keskivertotallaaja, muuten ei saa ääniä. Persujen HA ja Purra ovat poikkeuksia, siellä äly leikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että hän tietää pilven suhtautuvan salamaan samalla tavoin kuin herätyskello suhtautuu heinähankoon.

Älykkyys kiehtoo keskivertoja, kapasiteettia hypetetään. Tosiasiallisesti älykkyydestä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä, myös yksilöillä, mutta etenkin ihmiskuntaa ajatellen. Mihin äly on meidät viemässä?

Koska opportunistisilla, ahneilla, vähemmän älykkäillä ihmisillä on liikaa valtaa. Ihmiskunta ei ole riittävän älykäs luodakseen järjestelmän, jossa oikeasti älykkäät, viisaat ja hyväntahtoiset ihmiset johtaisivat.

Älyn ja hyvän tahdon niputtaminen on virhe. Eivät taida korreloida sen enempää positiivisesti kuin negatiivisestikaan. Lisäksi valta syrjäyttää kaikki kolme mainitsemaasi ominaisuutta.

Kansainvälisessä mittapuussa huippuälykkyys on jotain aivan muuta kuin rivi kymppejä todistuksessa.

kakaran tunnistaa älykkääksi, jos se lopettaa saven syönnin ennen ala-asteelle menoa.

Vierailija kirjoitti:

Kansainvälisessä mittapuussa huippuälykkyys on jotain aivan muuta kuin rivi kymppejä todistuksessa.

Mitä se sitten on?

Älykkyys on tiedonjanoa. Ne kympit saattaa tulla siinä sivussa tai sitten ei.

Määrittele huippuälykäs.

Älykkäitä ainakin mahtuu muutamia varmaan joka luokalle. Ovat yleensä aktiivisia ja haluavat oppia uutta, ja yleensä saavat kiitettäviä numeroita, koska tieto jää hyvin päähän. Joku heistä voi osoittautua huippuälykkääksi sitten myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kansainvälisessä mittapuussa huippuälykkyys on jotain aivan muuta kuin rivi kymppejä todistuksessa.

Se on juuri näin. Huippuälykäs huomaa ettei sillä köksän numerolla ole v*tunkaan väliä ja optimoi mitä tekee.

En väitä olevani huippuälykäs, mutta aloin jo lukiossa miettimään homman mielekkyyttä ja vaihdoin iltalukioon ja kävin samaan aikaan töissä. Lukio meni kolmessa vuodessa silti työn ohessa. Ei millään huippuarvosanoilla mutta riittävästi että pääsin yliopistoon sinne minne halusinkin.

Ei huippuälykäs tuhlaa aikaansa hankkiakseen 11 ällää, ne on muut jotka sellaista tekee.

Sitä voi olla niin monenlaista. Lahjakkuus/älykkyys. Miten ne erottaa toisistaan? Kyllä poikkeukselliset yksilöt yleensä jotenkin erottuu joukosta.

DI kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansainvälisessä mittapuussa huippuälykkyys on jotain aivan muuta kuin rivi kymppejä todistuksessa.

Se on juuri näin. Huippuälykäs huomaa ettei sillä köksän numerolla ole v*tunkaan väliä ja optimoi mitä tekee.

En väitä olevani huippuälykäs, mutta aloin jo lukiossa miettimään homman mielekkyyttä ja vaihdoin iltalukioon ja kävin samaan aikaan töissä. Lukio meni kolmessa vuodessa silti työn ohessa. Ei millään huippuarvosanoilla mutta riittävästi että pääsin yliopistoon sinne minne halusinkin.

Ei huippuälykäs tuhlaa aikaansa hankkiakseen 11 ällää, ne on muut jotka sellaista tekee.

Toisaalta jos rakastaa opiskelua ja pienellä vaivalla ne saa, niin miksi ei 11 ällää hankkisi? Voihan se olla hauskaa kokeilla onnistuukohan. Joku toinen tekee saman työn ja pääsee juuri ja juuri kirjoitukset läpi.

Minä olen kiinnostunut asioita. Haluan oppia uutta. Miehen mielestä olen liian älykäs kum puhitaan asioista. MUTTA mieheni on sosiaalisesti hyvin taitava, mitä minä en ole. Minusta me ollaan yhtä älykkäitä, mutta ei samoissa asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä hyvä kuvaus mielestäni: https://lahjakkaatlapset.fi/mita-tarkoittaa-lahjakas-lapsi/tyypillista/

Tuo voisi olla myös kuvaus traumatisoituneesta lapsesta, jonka piti olla omien vanhempiensa vanhempi. Pikku aikuinen.

kaikki ovat fiksuja ja lahjakkaita omalla tavallaan, eks vaan.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Garnderin moniälykkyysteoriaa, jota mukailemalla kaiketi viittaat, ei ole voitu todistaa. (Taustaksi - neuropskykologia on nuorehko tieteenala, jolla on ollut riesana karistmaattiset, paljon julkaisevat tutkijat jotka eivät perustele näkemyksiään tieteellisesti.) Sen sijaan Gardnerin väittämät toki korreloivat yleisen älykkyyden teorian kanssa.

Vähän sivukäsitteenä mainitset menestymisen. Lapsen älykkyydellä ja menestymisellä ei taida olla vahvaa korrelaatiota - sen sijaan kotona koettu turvallisuuden turvallisuuden tunne ja vanhemmilta opittu ahkeruus edesauttanee menestymistä. Toisin sanoen, ihan tavallinen lapsi jolla on kotiasiat kunnossa ja ahkeruutta, menestyy todennäköisemmin. Taasen hyvin älykäs lapsi, jonka vanhemmat on laiskoja tai turvattomia, ei menesty niin todennäköisesti.

Älykkään lapsen voi varmaan tunnistaa hänen kielenkäytöstään kun keskustelet hänen kanssaan. Ja tietty yleisestä uteliaisuudestaan (häntä kiinnostavia) asioita kohtaan. Niin, ja: Jos kukaan ei puhu älykkään lapsen kanssa, ei se siitä kehity. Jos hän ei saa harrastaa, ei hän kohtaa uteliaisuudenkohteitaan. Jos hänen koulunsa on kovin rauhaton, saattaa olla että hän mielummin mukautuu koulun oloihin kun keskittyy arvosanoihin. Ei se älykkyys ja lahjakkuus vakan alla versoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on montaa lajia. Että mitä kukin sitten eniten arvostaa; matemaattista, loogista vai kielellistä lahjakkuutta. Avaruudellista hahmotuskykuä, sosiaalisia taitoja vai eettisiä taitoja kuten oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja hyväsydämisyys. Vai liikunnallisuus ja musikaalisuus tai se, että ihminen on taitava käsistään ja taitava korjaaja. Tai taitava autolla ajaja kuten vaikkapa rekan kuljettajat tai Mika Häkkinen. Ja mikä sitten katsotaan menestykseksi?

Garnderin moniälykkyysteoriaa, jota mukailemalla kaiketi viittaat, ei ole voitu todistaa. (Taustaksi - neuropskykologia on nuorehko tieteenala, jolla on ollut riesana karistmaattiset, paljon julkaisevat tutkijat jotka eivät perustele näkemyksiään tieteellisesti.) Sen sijaan Gardnerin väittämät toki korreloivat yleisen älykkyyden teorian kanssa.

Vähän sivukäsitteenä mainitset menestymisen. Lapsen älykkyydellä ja menestymisellä ei taida olla vahvaa korrelaatiota - sen sijaan kotona koettu turvallisuuden turvallisuuden tunne ja vanhemmilta opittu ahkeruus edesauttanee menestymistä. Toisin sanoen, ihan tavallinen lapsi jolla on kotiasiat kunnossa ja ahkeruutta, menestyy todennäköisemmin. Taasen hyvin älykäs lapsi, jonka vanhemmat on laiskoja tai turvattomia, ei menesty niin todennäköisesti.

Älykkään lapsen voi varmaan tunnistaa hänen kielenkäytöstään kun keskustelet hänen kanssaan. Ja tietty yleisestä uteliaisuudestaan (häntä kiinnostavia) asioita kohtaan. Niin, ja: Jos kukaan ei puhu älykkään lapsen kanssa, ei se siitä kehity. Jos hän ei saa harrastaa, ei hän kohtaa uteliaisuudenkohteitaan. Jos hänen koulunsa on kovin rauhaton, saattaa olla että hän mielummin mukautuu koulun oloihin kun keskittyy arvosanoihin. Ei se älykkyys ja lahjakkuus vakan alla versoa.

Jep. Samalla kun yhä useampi lapsi on vakassa, niin sitä alhaisemmaksi Pisan tulokset laskevat....

Mitä älykkyydellä tekee, jos sitä ei osaa/viitsi hyödyntää muuhun kuin "huuteluun"? Esim. shakin pelaaminen on yleensä mielletty jollain tapaa älykkääksi toiminnaksi, mutta nykyään tietokoneet ovat parempia. Onko tietokone silloin älykäs?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmatkin ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja.

Haha mutta kun älykäs ei ole = korkeasti koulutettu.

Enpä ole opettajana tavannut huippulahjasta lasta joiden vanhemmat ovat amistaustaisia, ovat kyllä kaikki olleet korkeasti koulutettujen lapsia, nytkin on luokalla todella älykäs tyttö jonka vanhemmat ovat lääketieteen professori ja erikoislääkäri.

Oma äitini oli opettaja ja todella arvostettu sellainen. Hänellä ei koskaan ikinä milloinkaan ollut tuollaista asennetta kuin sinulla näyttäisi olevan. Hän arvosti kaikkia lapsia ja oli sen verran ( oikeasti ) fiksu ja sivistynyt että oli kiinnostunut opettamaan kaikenlaisista taistosta tulevia oppilaista. Tuntuu että tällaiset luokittelijat ovat kertakaikkisen väärällä alalla.

Mutta: Sinänsä rehellinen kommentti, joka kertoo paljon. Kaikki eivät vain tunne itseään riittävän arvokkaiksi. Se kyllä näkyy ja kuuluu.