Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa huippuälykkään lapsen?
Onko sinulla ollut lapsi joka myöhemmin todettu poikkeuksellisen älykkääksi? Minkälainen hän oli pienenä? Entä koulussa? Miten hän tulee toimeen muiden ihmisten kanssa? Entä muuten pärjää elämässä?
Kommentit (500)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti toi opettaja on provo. Tai sitten kyllä kasvatustieteen luennoilla nukuttu. Karseeta, jos meillä on tuollaisia tyyppejä töissä.
Voi hän olla provokin, mutta lääkis on yksi kilpailuimmista koulutusaloista, ja lääkärien lapsethan siellä loistavat. Joten jossain määrin lääkiksessä vaadittavat ominaisuudet periytyvät joko geneettisesti tai elinympäristön kautta.
Itse olen humanistisella alalla ja lapsiani kiinnostaa taide ja humanismi.
Koulukaveri pääsi lääkikseen ekalla hakemisella 80-luvulla. Kirjoitti pari ällää, muut magnoja( silloin ei ollut eximiaa). Ahkera opiskelija. Vanhempansa olivat maanviljelijöitä kansakoulupohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On muiden lasten seurassa outo. Viihtyy paremmin aikuisten kanssa.
Tämä viittaa lähinnä autistisiin piirteisiin tai sosiaalisten taitojen heikkouteen.
Se on todennäköisesti poika joka on lahjakas monella osaalueella.Ehkä erikoinen ja ehkä yksinäinen. Siitä voi tulla rikollinen tai huippuammattilainen jossain. Rikollisis on paljon älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhin lapsi joka on nyt 10v oppi kävelemään jo 8kk vanhana ja on oikeastaan ihan kaikessa mitä ikinä tekeekään oppinut sen nopeammin ja tehnyt sen aina paremmin kuin kukaan muu. Älykkyyttä ei ole mitenkään virallisesti mitattu tai todettu.
Laita vaan sitten Ressun lukioon kun on se aika.
600 km sinne.
siitä että se on oma. se omahan on aina huippuälykäs ja kaunein tai komein eikä meidän kulta missään tapauksessa ole koulukiusaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on todennäköisesti poika joka on lahjakas monella osaalueella.Ehkä erikoinen ja ehkä yksinäinen. Siitä voi tulla rikollinen tai huippuammattilainen jossain. Rikollisis on paljon älykkäitä.
Esim. ullanlinnalainen lääkäri on varmaan lahjakas, muttei älykäs kun jäi kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmatkin ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja.
Haha mutta kun älykäs ei ole = korkeasti koulutettu.
Enpä ole opettajana tavannut huippulahjasta lasta joiden vanhemmat ovat amistaustaisia, ovat kyllä kaikki olleet korkeasti koulutettujen lapsia, nytkin on luokalla todella älykäs tyttö jonka vanhemmat ovat lääketieteen professori ja erikoislääkäri.
Vaikea uskoa. Voihan myös toinen vanhempi olla amis ja toinen akateemisesti koulutettu. Itsekin tunnen useita tällaisia pareja.
Niin, Suomessa on jo parin sukupolven ajan ollut mahdollista kouluttautua sosiaaliluokasta riippumatta, jos päätä on ollut. Lisäksi koulutusta on arvostettu melko paljon. Niinpä ne älykkäimpään pariin prosenttiin kuuluvat ovat usein menneet putken päästä päähän siksi, että se on helppoa ja arvostettua. Toki ovat sitten saattaneet lopulta päätyä ihan muihin hommiin omien mieltymyksiensä vuoksi, vaikka kädentaitojen pariin.
Hiljalleen sekä suomalaisten keskimääräinen älykkyys että koulutuksen arvostus ovat hieman laskeneet. Joten nykyään ehkä se menee useammin niin päin että akateemisille ja älykkäille vanhemmille sattuu lapsi, jota ei oppiminen niin kiinnosta, kuin että kävisi päinvastoin.
En haluaisi tällaista opettajaa itselleni enkä lapsilleni vaikka tämä selitys olikin taidokkaasti muotoiltu. Kyllä se asenne kuitenkin tuli jo selväksi.
Minä kirjoitin tekstin, jota kommentoit. En ole opettaja enkä edes akateemisen perheen lapsi. Tarkoitukseni oli pohdiskella, miksi opettaja on kyseisen havainnon tehnyt, ja tein pohdintani nimenomaan kouluttamattoman perheen pitkälle päässeen lapsen näkökulmasta.
Juu, en tykännyt. Katsontakantasi on kapea. Ehkä sinulle on tärkeää erottautua jostain. Korostaa tiettyjä juttuja jne.
Erikoinen tulkinta, itse ajattelin tuoda neutraalisti esiin erilaisia faktoja, jotka eivät suoranaisesti itseeni liity. Haluaisitko itse kertoa laveammalta katsantokannalta, miksi opettaja sinun mielestäsi on johtopäätöksensä tullut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on todennäköisesti poika joka on lahjakas monella osaalueella.Ehkä erikoinen ja ehkä yksinäinen. Siitä voi tulla rikollinen tai huippuammattilainen jossain. Rikollisis on paljon älykkäitä.
Äkkiå googlaamalla selviää, että rikollisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 80-90. Eli sanoisin että ei-rikollisissa on vielä enemmän älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muiden lasten seurassa outo. Viihtyy paremmin aikuisten kanssa.
Tämä viittaa lähinnä autistisiin piirteisiin tai sosiaalisten taitojen heikkouteen.
Kaikilla pikkulapsilla on heikot sosiaaliset taidot vanhempiin ihmisiin verrattuna. Jos kolmevuotias karttaa toisia kolmevuotiaita, jotka yrittävät lyödä hiekkalapiolla päähän, kenen sosiaaliset taidot ovat parhaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murm3li kirjoitti:
Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D
Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.
Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...
Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.
Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.
Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.
Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.
Tuossa kirjoittaja puhuu huippuälykkäistä, ei Mensan rajan ylittäneistä!!! Mensan raja on äo 130. Huippuälykkyyteen vaaditaan enemmän, 150 vähintään. Ja näitä henkilöitä nimenomaan EI ole ihan joka luokalla 😆 mensalaisia kyllä.
Sori Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti toi opettaja on provo. Tai sitten kyllä kasvatustieteen luennoilla nukuttu. Karseeta, jos meillä on tuollaisia tyyppejä töissä.
Voi hän olla provokin, mutta lääkis on yksi kilpailuimmista koulutusaloista, ja lääkärien lapsethan siellä loistavat. Joten jossain määrin lääkiksessä vaadittavat ominaisuudet periytyvät joko geneettisesti tai elinympäristön kautta.
Itse olen humanistisella alalla ja lapsiani kiinnostaa taide ja humanismi.
Koulukaveri pääsi lääkikseen ekalla hakemisella 80-luvulla. Kirjoitti pari ällää, muut magnoja( silloin ei ollut eximiaa). Ahkera opiskelija. Vanhempansa olivat maanviljelijöitä kansakoulupohjalta.
Nykyään taitaa harvalla lääkikseen pääsijällä olla magnan paperit ja pari eximiaa/laudaturia. Etenkin rajaton korottamismahdollisuus on aiheuttanut arvosanojen inflaation.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka siitä, ettei tiedä miten vasaraa käytetään
Älykkäät lapset on muiden lapsia, ei omia. Siitä ne tunnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murm3li kirjoitti:
Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D
Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.
Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...
Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.
Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.
Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.
Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.
Tuossa kirjoittaja puhuu huippuälykkäistä, ei Mensan rajan ylittäneistä!!! Mensan raja on äo 130. Huippuälykkyyteen vaaditaan enemmän, 150 vähintään. Ja näitä henkilöitä nimenomaan EI ole ihan joka luokalla 😆 mensalaisia kyllä.
Sori Ohis.
Lainausketjun ensimmäinen kylläkin puhuu huippuälykkäistä, joita on pari prosenttia väestöstä, mutta joita hän ei ole eläessään tavannut.
Kaikki lapsemme ovat fiksuja mutta yksi heistä keskivertoa älykkäämpi.
Uteliaisuus, vilkkaus, ulospäinsuuntautuneisuus, tiedonjano, tietty mustavalkoisuus ja ehdottomuus korostuivat tässä kolmannessa lapsessa.
Hänellä oli onnea saada maailman ihanin opettaja ja 3 yhtä fiksua luokkakaveria. Tämä "tyttöjengi" teki jo 1 luokan keväällä 3. luokan tehtäviä. Opettaja nauroi ettei hän ehdi printtaamaan tehtäviä näille tarpeeksi nopeasti. Tytöistä oli kyllä apua luokassa pieninä tukiopettajina niille jotka oppivat hitaammin. Tytöillä oli huima pissisvaihe 12-14v mutta se meni ohi.
Kun kielet tuli mukaan tyttö valitsi kaikki mahdolliset. Vaikka usein sanotaan että ihminen on joko matemaattisesti tai kielellisesti lahjakas hänelle molemmat oli helppoja. Lukiossa luki vuoden kiinaa ja thain kieltä oppi perustason opiskellessaan siellä 8kk. Selviää hyvin arkisissa tilanteissa. L:n yo ja ka 9,4
Psykan maisteritutkinnon suoritti 4v 3kk (sis tuon 8kk ulkomailla)
Ihmisenä nyt aikuisenakin maailman ihanin, aina auttamassa ja ilahduttamassa muita. Rakastaa kakkujen tekemistä:)
Mistä lie perinyt älynsä?
Vierailija kirjoitti:
siitä että se on oma. se omahan on aina huippuälykäs ja kaunein tai komein eikä meidän kulta missään tapauksessa ole koulukiusaaja
No, meillä oli ainakin lapsena nokkava, pikkuvanha. Elämä on koulinut pahimmat pois ja on nyt kolmekymppisenä empaattinen ja todella menestynyt urallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murm3li kirjoitti:
Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D
Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.
Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...
Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.
Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.
Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.
Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.
Mensan testien raja on vain 130. Ollakseen HUIPUÄLYKÄS se äo on noin 150 tai enemmän. Näistä Huippuälykkäitä tuo entinen pph/urheiluvalmentaja puhui, kuten hänen kirjoituksensa alusta voi huomata. Ei puhunut mistään Mensan raja- tasoitusta.
Itsekään en usko tavalleni kuin yhden ihmisen elämäni aikana, jonka äo yli 150. Mensalaisua tosiaan on varmasti osunut kohdalle useampia, sellaisia joilla äo 130-140.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murm3li kirjoitti:
Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D
Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.
Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...
Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.
Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.
Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.
Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.
Tuossa kirjoittaja puhuu huippuälykkäistä, ei Mensan rajan ylittäneistä!!! Mensan raja on äo 130. Huippuälykkyyteen vaaditaan enemmän, 150 vähintään. Ja näitä henkilöitä nimenomaan EI ole ihan joka luokalla 😆 mensalaisia kyllä.
Sori Ohis.
Lainausketjun ensimmäinen kylläkin puhuu huippuälykkäistä, joita on pari prosenttia väestöstä, mutta joita hän ei ole eläessään tavannut.
Hänelle varmasti sattui joko lasku- tai ajatusvirhe tai kirjoitti väärin , sillä tuo hänen mainitsema äo 150 ei ole parilla prosentilla väestöstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murm3li kirjoitti:
Lukematta kaikkia kommentteja oletan, että täällä on sankoin joukoin vanhempia jotka ilmoittavat juuri sen oman tekevänsä "huippuälykkääksi". Eikös huippuälykls ole se, jolla äo vähintään noin 150?? Ja näitä o joku pari prosenttia väestöstä :D
Huippuälykkäitä en ole eläissäni tavannut, mutta keskivertoa älykkäämpiä lapsia kyllä. Olen yli 30 vuotta toiminut perhepäivähoitajana ja junnujen urheiluvalmennuksen parissa. Lapsia ja perheitä olen nähnyt aikas monia.
Muutama entinen hoitolapsi/valmennettava on sitten aikuistuttuaan pärjännyt poikkeuksellisen hyvin opiskelujen/ töiden saralla, osoittaneet harvinaista lahjakkuutta jossain asiassa...
Nyt kun jälkeenpäin muistelee, kaikki nämä olivat todella tiedonjanoisua ja uteliaita lapsia. Hyvin vilkkaita suurinosa, joku voisi nimitellä heillä olleen adhd , mut mä sanoisin että vain vilkas ja "toimintaa kaipaava". Yksi "pikku professori" mahtui joukkoon, pikkuvanha ja hiljainen. Ja se mikä yhdisti kaikkia, oli sinnikkyys. Eivät luovuttaneet helpolla, kun jotain halusivat. Yksikin opetteli luistelemaan 2,5v iässä. Aikansa kaatuiltuaan nousi aina vaan sinnikkäästi ylös. Oppi 2kk aikana (kävi jäällä noin 2x viikossa) luistelemaan sujuvasti. Ois ehkä nopeamminkin jos ois us3ammin harjoitellut.Tasapaino kehittyy, kun aikansa kaatuilee, pätee mm. pylrällä ajoon, senhan moni oppii tosi aikaisin. Tasapaino ei varsinaisesti ole kognitio vaan kefalokaudaalisen kehityksen ja korvan toimivan tasapainoelimen onnistunut yhteistyö ja lopputulema. Mitä sinnikkyyteen tulee, kyllä jopa tylsämielinen saattaa olla hyvinkin sinnikäs ja ponnistelee väsymättä kohti päämäärää, jonka haluaa tavoittaa. Luja tahto ja sitkeä luonne ovat pikemminkin temperamenttiasioita.
Kommentoin minäkin tuota edellistä kirjoittajaa. Hän kirjoitti hymiöiden kanssa, että on toiminut perheiden parissa 30 vuotta mm. urheiluvalmentajana, muttei ole eläessään tavannut huippuälykkäitä, joita on vain pari prosenttia väestössä.
Tosiaankin Mensan testien raja on, että saa paremmat pisteet kuin 98 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa joka 50. ihmistä. Melkein jokaisella lukioluokalla on siis keskimäärin yksi tällainen oppilas. Omallani oli kaksi.
Hieman herää kysymys, että mikä on urheilulaji, jonka pariin nämä ihmiset eivät koskaan eksy.
Tuossa kirjoittaja puhuu huippuälykkäistä, ei Mensan rajan ylittäneistä!!! Mensan raja on äo 130. Huippuälykkyyteen vaaditaan enemmän, 150 vähintään. Ja näitä henkilöitä nimenomaan EI ole ihan joka luokalla 😆 mensalaisia kyllä.
Sori Ohis.
Lainausketjun ensimmäinen kylläkin puhuu huippuälykkäistä, joita on pari prosenttia väestöstä, mutta joita hän ei ole eläessään tavannut.
Mitä ihmettä te kaikki jankkaatte?! Mitä väliä, mikä se urheilulaji on, olkoon vaikka futis, mä ylipäätään väitän ettei ne huippuälykkäät lapset yleensä ole kovin innostuneita joukkueurheilusta. Lol. Eli ei ihme, ettei valmentaja niitä oo tavannut.
Tai ylipäätään vaikka onkin valmentanut 30 vuotta, tuskinpa on tavannut silti kovin isoa otantaa ikäluokasta.
Vaativa lapsi..
Kusessa pahalla onnella olet kanssaan.
Ihanaa, jos jo. lapsi sopeutuu tyhmempien joukkoon ja saa tarvittavan ... Hmm aikuistempien ... älykästä seuraa ja tekemistä. Keskustelua. Kotona. Päivittäin.