7 videoklippiä piti tehdä paskaduunin rekryprosessissa. Sitten tulee viikkojen jälkeen viesti, kiitti mut ei kiitti. Miten tätä nykypäivän työnhakuhelvettiä kestää?

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on videohaastatteluvideoiden tekemisestä niin ei niistä kannata ottaa stressiä. Katso kysymykset, mieti vastaukset, sitten nauhoitat ne ja annat mennä ekalla otolla. Ei mitään stressiä miltä näytät, kunhan puhua pölpötät asiasta, lyhyesti, ja yrität hymyillä niin ettet näytä pankkirosvolta. Joku siisti pusero päälle.

Yleensä se eka otto on paras ja työnantajan näkökulmasta täydellinen, televisioon sopiva äärimmäisen viimeistelty video puolestaan epäilyttävä.

Ja niin moni saa kieltävän vastauksen, että siitä on turha ottaa mitään pahaa fiilistä. Sä olet hyvä, se ei ollut sulle paras paikka, se on vasta nurkan takana.

En ole ap, mutta kiitos tästä. Olen pari kertaa hakenut paikkaan, mihin piti kuvata video, ja käytin jotain 20 ottoa ja älyttömästi aikaa, enkä päässyt haastatteluun. Seuraavalla kerralla teen yhden oton ja laitan sen, ellei mitään älytöntä mokaa tapahdu. Varmaan ajaa saman asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Koeaika on puoli vuotta ja silloin voi irtisanoa päivässä.

Tuhlata monta kuukautta väärän työntekijän kanssa ja aloittaa rekrytointi uudestaan? Se vasta kalliiksi tulee.

Jos henkilö on na väärä, sen huomaa viikossa.

Ja yleensä toisella haastattelukierroksella

Minkälainen ala kyseessä? Kuulostaa uskomattomalta

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Siitä huolimatta tuo pellerata ei takaa huipputyöntekijää, sen tietää vasta käytännössä ja koeaikana voi laittaa milloin tahansa joka tapauksessa pihalle. Olen melko varma, että halvemmaksikin tulee. Suurempi todennäköisyys on kuitenkin, että tulee valinneeksi ihan hyvän työntekijän, kuin susip*askan, vaikka valkkaisi pelkän CV:n perusteella. Nyt puhuttiin kuitenkin ihan perusduunarin työstä eikä mistään maisteritason asiantuntijahommista.

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Miksi työnantajat valittavat julkisuudessa koko ajan, kuinka vaikea huonoista työntekijöistä on päästä eroon, jos kerran heillä on niin erinomaiset rekryt videoineen kaikkineen? Luulisi, ettei heillä olisi mitään vaaraa palkata huonoa ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ratkaissut asian niin, että en hae niihin paikkoihin, joissa pyydetään videota. Se kertoo siitä työstä kaiken olennaisen, kun simputtavatt työnhakijoita niillä. Oulussa ainakin S-ryhmä harrastaa tuota. Ovat ulkoistaneet rekryt ulkopuoliselle (kaverin?) firmalle, joka sitten laittaa nuoret hakijat tekemään kaikenlaisia temppuja. Jos oikein hyvän videon laitat, niin saat ehkä kutsun ryhmähaastatteluun. Pari kertaa kokeillut ja viimeistään haastatteluvaiheessa huomannut, että haluavat työllistää vain sitä rekryfirmaa.

Voi tehdä myös niin, että videoi paperinpalaa, jossa lukee, että vastaa näihin kysymyksiin haastattelussa. Jos oikeasti ovat työntekijää vailla, niin soittavat perään. Mutta eivät soita, koska rekryfirma haluaa katsella videoita nuorista naisista.

"Shake 'em, girl, shake shake 'em! Yeah... that's right... oh yeah....up and down, up and down, to the left and to the right...and again and again..."

Niin. Näin käy kun on työnantajan markkinat. Työvoimapula on vain muutamilla tietyillä alueila, muuten ihmetellään ja vtuuunnutaan työnhakuprosessissa ja haetaan lopulta paskaduuniin. 

Aina sanotaan että Helsingistä on helppo saada töitä. Paskat on. Juu myyntineuvottelijaksi kyllä pääsee, ja siistijäksi tai varastoon. Jos krooninen SI-nivelvaiva estää ruumiillisen työn, eikä persoona sovi myyntityöhön, ja koulutus on alalta, joka työllisti vielä 2000-luvun alussa muttei enää, niin siinähän sitten ihmetellään ja päädytään Alepan kassaksi maisterin papereilla. Olen miettinyt, eikö valtiota kiinnosta yhtään pitää sijoituksestaan parempaa huolta? Suomi on sijoittanut rahaa korkeasti koulutettuihin tarjoamalla ilmaisen koulutuksen. Mikä järki heitä on roikottaa töissä, johon kelpaisi kuka vaan? 

Osaaminen valuu ulkomaille tai jää kaupan kassalle. Suomi kuntoon ja niinpoispäin, kilpailykyky parasta A-luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ai johonkin lähärin tai tarhatädin vakanssien tarvitaan nykyään video? 😆🤣😁😂😄😅😃😀

Olen nähnyt valokuvavaatimuksen puhelinpalvelijan hommiin. Rekrylomaketta ei pystynyt lähettämään eteenpäin, ellei lisännyt valokuvaa. Mietin hetken, laittaisinko maisemakuvan, mutta lopulta jätin hakematta. 

Mitä väliä, miltä ihminen näyttää, jos työ on puhelimessa pölöttämistä konttorilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Koeaika on puoli vuotta ja silloin voi irtisanoa päivässä.

Tuhlata monta kuukautta väärän työntekijän kanssa ja aloittaa rekrytointi uudestaan? Se vasta kalliiksi tulee.

Jos henkilö on na väärä, sen huomaa viikossa.

Monessa työpaikassa työn haltuun ottamisessa menee helposti useampi kuukausi. Ja moni pystyy teeskentelemään ahkeraa pitkään.

6 kuukautta on minimiaika tunnistamaan hyvä työntekijä. Jos työntekijä 3 viikossa osoittautuu vääräksi rekrytoinniksi, niin silloin on todella epäpätevä valittu.

Minä olen hakenut tiskarin paikkaa, ja sekin oli yhden sortin sirkus. Kolme haastattelukierrosta: ryhmähaastattelu, yksilöhaastattelu ja ison pomon haastattelu. Tipuin jo tyhmävaiheessa, koska olen niin ujo ja hiljainen. Minulla on kuitenkin suurtalouskokin koulutus ja kokemusta. Sama työnantaja valittaa työntekijäpulaa ja työnhakijapulaa.

Älä välitä.

Kaikki tietää että videohakemus-paikat on pilipali-työpaikkoja.

Ei niihin kukaan fiksu ikinä hae.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Koeaika on puoli vuotta ja silloin voi irtisanoa päivässä.

Tuhlata monta kuukautta väärän työntekijän kanssa ja aloittaa rekrytointi uudestaan? Se vasta kalliiksi tulee.

Jos henkilö on na väärä, sen huomaa viikossa.

Monessa työpaikassa työn haltuun ottamisessa menee helposti useampi kuukausi. Ja moni pystyy teeskentelemään ahkeraa pitkään.

6 kuukautta on minimiaika tunnistamaan hyvä työntekijä. Jos työntekijä 3 viikossa osoittautuu vääräksi rekrytoinniksi, niin silloin on todella epäpätevä valittu.

Täyttä shaibaa. Moni määräaikainen pätkätyö ei kestä edes tuota kuutta kuukautta. Vai miten ajattelit tuollaisella asenteella saada ihmisiä koulutettua lyhytaikaisiin töihin, kuten kausityöhön ja kesätöihin?

Olen myös itse huomannut, että kaikkein monivaiheisimmat rekryprosessit on juurikin jossain S-ryhmissä yms., missä ei tarvita mitään tiettyä koulutusta tai osaamista. Tämä kokemus siis muutaman vuoden takaa, kun etsin välivuodeksi töitä. Oman alan töihin (opiskelen yliopistossa) olen päässyt laittamalla sähköpostia, että olisin kiinnostunut paikasta, ja haastatteluja on ollut tasan yksi, jos sitäkään. Suorittavan työn tekijöitä nöyryytetään monin tavoin, ja temppuratarekry on yksi osa tätä nöyryyttämistä. Naurettavaa touhua, ja myös raivostuttavaa.

Mä esiinnyin 7 vuotta tuossa rekrysirkuksessa pellenä ja sain lopulta vakituisen työn.

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Joka tekee hyvän videon, on hyvä työntekijä. Ainakin jos osaa oikein hyvin kehua itseään siinä videolla.

Kannattaisiko selvittää ihan vaan osaaminen ja motivaatio, eikä sellaisia taitoja joita itse työssä ei edes tarvita. Usein ne parhaat asiantuntijat eivät erottaudu edukseen videolla, vaan ihan vaan työhön liittyvissä toimissaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hakenut tiskarin paikkaa, ja sekin oli yhden sortin sirkus. Kolme haastattelukierrosta: ryhmähaastattelu, yksilöhaastattelu ja ison pomon haastattelu. Tipuin jo tyhmävaiheessa, koska olen niin ujo ja hiljainen. Minulla on kuitenkin suurtalouskokin koulutus ja kokemusta. Sama työnantaja valittaa työntekijäpulaa ja työnhakijapulaa.

Uskomatonta!! Aivan turhaa ajanhaaskuuta. Tuonkin ajan ois voinut käydä jo töissä.

(Hauska tuo tyhmävaiheessa, koska siltä se tosiaan kuulostaa. Ei kai tiskarit nyt isommin mitään ryhmätyötä tee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaativan asiantuntijan vuosikustannukset työnantajalle on helposti 200 000 euro vuodessa, joten virherekrytointi tulee todella kalliiksi. Temppuradalla on tarkoitus varmistaa ettei tehdä huonoa valintaa.

Joka tekee hyvän videon, on hyvä työntekijä. Ainakin jos osaa oikein hyvin kehua itseään siinä videolla.

Kannattaisiko selvittää ihan vaan osaaminen ja motivaatio, eikä sellaisia taitoja joita itse työssä ei edes tarvita. Usein ne parhaat asiantuntijat eivät erottaudu edukseen videolla, vaan ihan vaan työhön liittyvissä toimissaan.

Rekrytoijilla on osaamispula. Naamako ja esiintyminen sen onnistuneen rekryn varmistaa.  Rekrytoijat on varmaan itse valittu näin. 

Minä hain K-Marketin kassalle osa-aikaiseksi. Taisi olla alle 15h viikossa töitä tarjolla. Työhön haettiin vastaamalla lomakkeen kysymyksiin, liittämällä CV ja hakemuskirje, kirjaamalla suosittelijat ja sitten vielä lähes kymmenkunta kysymysvastausta videoina :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen hakenut tiskarin paikkaa, ja sekin oli yhden sortin sirkus. Kolme haastattelukierrosta: ryhmähaastattelu, yksilöhaastattelu ja ison pomon haastattelu. Tipuin jo tyhmävaiheessa, koska olen niin ujo ja hiljainen. Minulla on kuitenkin suurtalouskokin koulutus ja kokemusta. Sama työnantaja valittaa työntekijäpulaa ja työnhakijapulaa.

Uskomatonta!! Aivan turhaa ajanhaaskuuta. Tuonkin ajan ois voinut käydä jo töissä.

(Hauska tuo tyhmävaiheessa, koska siltä se tosiaan kuulostaa. Ei kai tiskarit nyt isommin mitään ryhmätyötä tee?

Nykyisin ollaan niin ryhmätyötä joka paikassa, vaikka olisi vain yksi työkaveri. Se, mikä ennen miellettiin normaaliksi kanssakäymiseksi toisten kanssa, on nyt paketoitu RYHMÄTYÖKSI. 

Ironista on se, että niihin "kunnon paikkoihin" ei ole tuollaista hakijoiden kiusaamista. Itse pääsin isoon insinöörifirmaan suoraan koulusta töihin laittamalla CV:n (jossa oli ihan eri alan hommia koska olen alanvaihtaja), hakemuksen ja koulutodistuksen (joka vastavalmistuneilta erikseen pyydettiin), vastaamalla puheluun jossa kysyttiin pari kysymystä ja kutsuttiin haastatteluun, käymällä kasvokkain haastattelussa ja sitten viikon päästä soitettiin että haluutko tulla tekemään työsopimuksen. Siinä ei haaskattu kenenkään aikaa. Samassa firmassa nyt melkein neljä vuotta ja ilmeisen tyytyväinen työnantaja on ollut. Koska kollegatkin ovat päteviä ja kaiken lisäksi mukavia, niin joku tässä rekrypolitiikassa toimii.