Amk-opettajan kauhukokemukset, suuri osa valmistuvista insinööreistä ei osaa lukea!

Suomi murenee kuin hiekkalinna

Enomies osasi lukea jo 5 ja puolivuotisena, tosin ei minusta inssiä tullut. Yksi dippasellainen kysyi minulta kerran mitä on antisemitismi. Kait se lukea osasi muttei varmaan paljoa manuaalinen ja jallujen ulkopuolelta lukenut.

Kyllä näille suomenruotsalaisilla kullannupuilla pitäisi olla samat läpimenovaatimukset kuin muillakin

Siis insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan olemattomilla ammattikoulun pisteillä! Ja silti heitä arvostetaan jotenkin erityisen älykkäinä ihmisinä?? Ensihoitajaksi ja kätilöksi jo vaatii hyvät pisteet että pääsee sisään ja nämä ovat vain hoitajia ihmisten mielestä!

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se on. Kenellekään ei saa tulla paha mieli, ei saa vaatia mitään kun voi alkaa ahdistaa. Oppilaat romahtelee ja oireilee kun pitäisi peruskoulussa 1 kirja lukea ja aikaa koko syyslukukausi.

Oma lapseni on nyt kolmannella. Ihmettelin arviointikeskustelussa miksei yhtään ainekirjoitusta ole ollut. Ei ole, koska se on osalle vielä niin vaikeaa. Ihan jo kirjoittaminen, mutta myös keksiminen mistä kirjoittaisi. Erot on niin suuret niin opetellaan ensin vielä yhdessä ja katsotaan keväällä. Anna mun kaikki kestää. Eli koko luokallinen himmailee ja jättää harjoittelun kun osa on niin tolkuttoman hitaita ja pitää ymmärtää ettei tule paha mieli. Juuri näinhän me niitä osaajia saadaankin.

Samaa mieltä, mutta se nyt ei ole vielä mikään suuri vääryys että kolmosluokalla ei osata tehdä ainekirjoituksia 😅 Ei tarvitse vetää toiseen päätyyn myöskään näiden vaatimusten kanssa sitten.

Kyllähän te voitte kirjoittaa niitä aineita kuitenkin kotona. Olen minäkin opettanut ykkösluokkalaiselleni kertotauluja, vaikka suurin osa ei niitä tuossa iässä vielä harjoittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se on. Kenellekään ei saa tulla paha mieli, ei saa vaatia mitään kun voi alkaa ahdistaa. Oppilaat romahtelee ja oireilee kun pitäisi peruskoulussa 1 kirja lukea ja aikaa koko syyslukukausi.

Oma lapseni on nyt kolmannella. Ihmettelin arviointikeskustelussa miksei yhtään ainekirjoitusta ole ollut. Ei ole, koska se on osalle vielä niin vaikeaa. Ihan jo kirjoittaminen, mutta myös keksiminen mistä kirjoittaisi. Erot on niin suuret niin opetellaan ensin vielä yhdessä ja katsotaan keväällä. Anna mun kaikki kestää. Eli koko luokallinen himmailee ja jättää harjoittelun kun osa on niin tolkuttoman hitaita ja pitää ymmärtää ettei tule paha mieli. Juuri näinhän me niitä osaajia saadaankin.

Samaa mieltä, mutta se nyt ei ole vielä mikään suuri vääryys että kolmosluokalla ei osata tehdä ainekirjoituksia 😅 Ei tarvitse vetää toiseen päätyyn myöskään näiden vaatimusten kanssa sitten.

Kyllähän te voitte kirjoittaa niitä aineita kuitenkin kotona. Olen minäkin opettanut ykkösluokkalaiselleni kertotauluja, vaikka suurin osa ei niitä tuossa iässä vielä harjoittele.

Ennen kolmasluokkalaiset kirjoittivat useamman sivun juttuja. Nykyään ei voi vaatia mitään, koska kaikki on ylivoimaisen haastavaa. On turha ihmetellä kun ei nuoriso sitten kestä työelämää kun pienestä asti totutaan siihen ettei epämukavuutta tarvitse sietää.

[/quote]

Setäni on wanhan ajan insinööri ja hän väittää, että taskulaskimen kehittäminen vei ihmisiltä laskutaidon ja kyvyn arvioida tulosten järkevyyttä. Laskutikulls laskettaessa itse joutuu määrittämään pilkun paikan.[/quote]

Laskutikku on muuten hieno työväline.

Joutuu käyttämään omaakin päätä.

Kehittää matemaattista osaamista ja näkemystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se on. Kenellekään ei saa tulla paha mieli, ei saa vaatia mitään kun voi alkaa ahdistaa. Oppilaat romahtelee ja oireilee kun pitäisi peruskoulussa 1 kirja lukea ja aikaa koko syyslukukausi.

Oma lapseni on nyt kolmannella. Ihmettelin arviointikeskustelussa miksei yhtään ainekirjoitusta ole ollut. Ei ole, koska se on osalle vielä niin vaikeaa. Ihan jo kirjoittaminen, mutta myös keksiminen mistä kirjoittaisi. Erot on niin suuret niin opetellaan ensin vielä yhdessä ja katsotaan keväällä. Anna mun kaikki kestää. Eli koko luokallinen himmailee ja jättää harjoittelun kun osa on niin tolkuttoman hitaita ja pitää ymmärtää ettei tule paha mieli. Juuri näinhän me niitä osaajia saadaankin.

Samaa mieltä, mutta se nyt ei ole vielä mikään suuri vääryys että kolmosluokalla ei osata tehdä ainekirjoituksia 😅 Ei tarvitse vetää toiseen päätyyn myöskään näiden vaatimusten kanssa sitten.

Kyllähän te voitte kirjoittaa niitä aineita kuitenkin kotona. Olen minäkin opettanut ykkösluokkalaiselleni kertotauluja, vaikka suurin osa ei niitä tuossa iässä vielä harjoittele.

Ennen kolmasluokkalaiset kirjoittivat useamman sivun juttuja. Nykyään ei voi vaatia mitään, koska kaikki on ylivoimaisen haastavaa. On turha ihmetellä kun ei nuoriso sitten kestä työelämää kun pienestä asti totutaan siihen ettei epämukavuutta tarvitse sietää.

No en minä ainakaan ole kirjoittanut -90 luvulla. Opin sen kyllä vallan hyvin vuoden/pari myöhemmin. Että ei suuri haitta, jos ei vielä 3-luokan syksyllä kirjoiteta.

Ja omat lapset on nyt 1 ja 3 luokalla ja kyllä heiltä vaaditaan asioita ja tekevät paljon myös tasojen mukaan asioita. Eli nopeammin oppivat ei etene hitaimpien tasolla eikä toisinpäin ja niinhän sen kuuluu ollakin. Harmi toki jos teidän lapsen koulussa se ei näin missään asiassa mene.

No eipä sitä yliopistossakaan osata lukea. Sen näkee ihan vaikka siitä, että esimerkiksi feminismin ymmärretään nykyään pitävän sisällään myös miehet.

Aiempi kirjoitukseni jäi tarkistettavaksi ehkä väärän sanavalinnan vuoksi (maahanm........), mutta ymmärsin, että heillä on mahdollisuus päästä valintakokeella valmentavaan opetukseen, joka taas on pääsyvaatimuksena sille, että voi hakea omassa kiintiössään ammattikorkeakouluun. Ja silti amkn pääsykokeessa täytyy suorittaa jokainen osio hyväksytysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tekun ja olen ihan hyvä oppilas, mutta useat aineet oli vaikeita kun opetuksen taso ja kokeet ei oikein täsmää. Työelämässä kumminkin huippuosaamispaikassa olen ja hyvä ammatissani. Samoin aikaa meni aikaa semmoisiin aineisiin (koulu) jotka ei oikein välttämättä tekniseen koulutukseen niin liippaa...

Teku on eri asia kuin nykyinen ammattikorkeakoulu. Insinöörit ovat olleet silloin -90 -luvulla tunnettuja siitä, että lukeminen ei ole vahvin osa-alue ja siksi menivät ammattikorkeakouluun. Se ei tosin kattanut sitä, että ei osata oikeasti lukea tai sisäistetä lukemaansa. Vaan tällä vitsillä tarkoitettiin sitä, että ei ne perslihakset olleet samanlaisia kuin DI:llä ja sitä luku-urakkaa ei jaksettu. Nykyään se todellakin tarkoittaa sitä, että ei osata lukea ja ei ymmärretä lukemaansa.

Olen välillä pitänyt vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakoulussa luentoja ja kursseja ja on todella huolestuttavaa kuinka laiskoja opiskelijoita on. Ei osata lukea tehtävän antoa, ei ymmärretä lukemaansa ja kun annan huonon arvosanan tai en päästä kurssista läpi niin viedään asia suoraan opintovastaavalle. Kun käydään oppilaan kanssa läpi, että miksi en voi sallia koetulosta niin ei siltikään ymmärretä, vaan pitäisi päästä, koska hän on yrittänyt. Kun sanon, että oppilas ei päätä sitä, että päästänkö kurssista läpi vai en niin aletaan joko kirjaimellisesti itkemään tai taas viedään asia sille opintovastaavalle. Oman alan laskennan kursseissa, esimerkiksi lujuuslaskennassa, olen äärettömän tiukka ja siinä pitää ihan oikeasti osata se asia. En todellakaan halua asua talossa tai kulkea sillalla, jonka lujuuslaskennat eivät ole menneet oikein. Tätä ei tunnu opiskelijat millään tavalla sisäistävän, vaan kursseista pitäisi päästä läpi vaikka ei kohtaa vaadittuja asioita. Vuosi vuodelta taso vain laskee ja tänä vuonna eräältä vuosikurssilta läpäisi 40 % oppilaista tämän kurssin. Tässä tulee noiden opiskelijoiden asenteessa se huono puoli vastaan, että toimin myös työelämässä suhteellisen korkealla johtajana ja alalla, jolle he ovat kouluttautumassa. Verkostoni eivät ole pelkästään Suomessa, vaan puhutaan ihan globaalilla tasolla. Toisinaan surettaa se, että millaiseksi tuo on mennyt ja harmittaa tulla Suomeen pitämään luentoja kun a) ei saavuta paikalle ja b) oletus on, että pienellä työllä pääsee läpi. Koulutan opiskelijoita myös esimerkiksi Ruotsissa yliopistoissa ja siellä huomaa motivaatioeron selkeästi. Olen päättänyt, että seuraavan lukuvuoden jälkeen en ole tulossa Suomeen, vaan käytän aikaani opiskelijoihin, jotka arvostavat myös minun työpanostani.

Olet sä opettaja? Ja oikeasti arvioit muiden kirjoittamia tekstejä? Kun lukee sun kirjoitusta, sitä on äärimmäisen vaikeaa uskoa. 

Kyllä, olen vieraileva opettaja, koska työelämän saavutukset ovat sitä tasoa, että pyydetään pitämään kursseja ja luentoja. Kyllä, arvioin muiden tekstejä ja laskutaitoa. Jos yhtään tiedät, mitä insinöörit tekevät niin kirjoittavat raportteja ja suunnittelevat. Ymmärrät varmaan itsekin, että tekninen kieli raportteineen on eri asia kuin tälläisellä nettipalstalla kirjoittaminen? Suunnittelupuolella harvemmin tarvitaan muuta kuin numeraalista tuottoa. Miksi alkaisit selventämään aakkosin tulostasi kun se on esitettynä auki numeroin? En opeta suomen kieltä, koska se ei edes ole äidinkieleni. Silloin minua ei myöskään kiinnosta se, että tuliko pilkku oikein. Minua kiinnostaa se, että teksti on sujuvaa ja siitä saa selvän, tehtävän anto on ymmärretty ja on ymmärretty kysymys. Jos olet ikinä opiskellut korkeammalla tasolla niin tiedät myös sen, että raportointityylejä on erilaisia. Minä harvemmin pyydän insinööriopiskelijoita tällä tasolla kirjoittamaan discussion essay, vaan pyydän kirjoittamaan vain yhteenvedon esimerkiksi materiaaleista, joita käyttävät esimerkiksi labrassa. Silloin käy hieman huonompi kieli, kunhan tulee lähdeviitteet oikein ja kunhan tulee tuotettu teksti ymmärretyksi ja sanamäärä täyttyy. Sanamäärä ei ole kovin kummoinen, usein pyydän 1000 tai 1500 sanaa per raportti. Nämä perusasiat tuntuvat olevan liian hankalia suurimmalle osalle.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa, että AMK asti pääsisi, koska pääsykokeet siellä kai vielä on?

Aikuisten peruskoulusta tulee porukkaa amikseen ilman kielitestejä, koska saavat peruskoulusta todistuksen, joka antaa hakukelpoisuuden toiselle asteelle. Kielitaito voi olla olematon, mutta sitä ei tosiaan testata lainkaan, koska todistuksen numerot voivat olla ihan Ok. En osaa sanoa, millä perusteella ne on annettu, ehkä askarreltu jotain?

Ammattikoulun todistuksella pääsee AMK:hon noin yleisesti. Ja amiksen nykytason varmaan tiedätkin, vähemmistö- tai muulla vastaavalla perusteella voi saada hyvän arvosanan. Tosin kulttuuripuolella taitaa olla ennakkotehtäviä eikä vissiin ole edes yhteishaussa mukana.

Jos AMK antaa tutkintotodistuksen lukutaidottomalle, se on ihan AMK:n oma moka. Jokainen opettaja ja oppilaitos vastaa itse omista ratkaisuistaan. AMK-tutkinto sijoittuu tutkintojen viitekehyksen tasolle 6 ja oppilaitoksen tulee huolehtia siitä, että saavutettu osaaminen vastaa viitekehyksen kuvailua. OPHlta saa opastusta: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehys…

Peruskoulun ongelmat on laajasti tunnettuja, mutta AP on tehnyt asiasta virheelliset johtopäätökset. Se, että luku- ja kirjoitustaidottomia on päässyt ja pääsee edelleen peruskoulusta läpi, johtuu OPH:n asettamista olemattomista osaamisvaatimuksista. Arvosanan 5 edellyttämä osaaminen kuvattiin määräyksiin vasta aivan hiljattain. Ensimmäiset uuden määräyksen mukaiset arvioinnit tehtiin viime keväänä. Sitä ennen koulu sai itsenäisesti päättää, mitä vitoseen pitää osata. Isojen laivojen kääntyminen tunnetaan, joten ehkä opettajat noudattavat määräyksiä laajasti jo 10 vuoden kuluttua. Suomea toisena kielenä opiskelevien osalta uusikaan määräys ei poista ongelmaa. Arvosanan 5 kuvaus edellyttää niin vaatimatonta suomen kielen osaamista, että sillä ei kerta kaikkiaan pärjää. Kuvitettua lastenkirjaa pitää osata lukea ja kirjoittaa tekstiä jostakin itselle tutusta - ilman että siitä tarvitsee muiden saada selvää. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…;

Toisin kuin AP olettaa, peruskoulu ei syyllisty positiiviseen diskriminointiin antaessaan tosiallisesti luku- ja kirjoitustaidottomalle S2-oppilaalle suomen kielestä vitosen. Jos sama tapahtuu suomea äidinkielenään opiskelevan kohdalla, arvioinnissa on syyllistytty virkavirheeseen tai sitten arviointi on annettu mukautetuilla eli henkilökohtaisilla tavoitteilla. Erityisen tuen päätöksessä tavoitteita voidaan muokata juuri niin paljon kuin oppilaan tilanne edellyttää.

 

Sanomattakin on selvää, että sekä S2-opintojen vaatimaton minimitaso että mahdollisuus antaa minimin alapuolelle jääville hyviä numeroita lisäämällä numeron viereen pienen tähden, aiheutetaan valtavia ongelmia seuraavissa oppilaitoksissa. Luku- ja kirjoitustaidoton lempataan ainakin toivottavasti lukiosta pihalle jo ensimmäisen lukukauden aikana. Amiksessa taas opetus on sopeutettu siihen, että vähintään viides osa opiskelijoista on tosiasiallisesti luku- ja kirjoitustaidottomia. Näistä yllättävän suuri osuus on ihan kantasuomalaisia, jotka vaan ovat taustoiltaan sellaisia, että kotona ei ole luettu kuin korkeintaan juomapakkausten etikettejä.

Amiksen arviointi perustuu tutkinnon perusteissa määritellyn osaamisen arviointiin. Arviointi tapahtuu työelämässä tekemällä konkreettista työtä. Alasta ja tutkinnon osasta riippuen näyttöön ei välttämättä sisälly mitään sellaista, missä pitäisi lukea, laskea tai kirjoittaa yhtään mitään. Sitä, mitä ei ole tutkinnon perusteisiin kirjattu arvioinnin kohteeksi, ei saa arvioinnissa huomioida. Yleensä esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomuutta.

Toisin kuin alemmat opinahjot, AMKit määritteleävät arviointikriteerit. Niinpä niillä on mahdollisuus edellyttää esimerkiksi vaikka luku- ja kirjoitustaitoa.

Summa summarum: Vika ei ole siinä, että koulujärjestelmän alemmat portaat syyllistyisivät positiiviseen diskriminointiin. OPH vaan on asettanut rimat niin alas, että jokaisen on mahdollista päästä niistä yli ilman minkäänlaista ponnistelua.

Opettaja, joka amiksessa antaa arvionnit sukulaisuussuhteiden perusteella, syyllistyy vankeudella rangaistavaan rikokseen. Kyseessä on joko perusmuotoinen tai törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos sukulaisuussuhteiden perusteella arviointi on systemaattista, vaaka todennäköisesti kallistuu törkeän puolelle ja silloin sakolla selviäminen ei ole edes teoriassa mahdollista. Perusmuotoisessa teossa virka lähtee todennäköisesti ja törkeässä varmasti. Jos tuollaisesta on edes epäilyitä, kannattaa olla yhteydessä sekä koulun pitoa valvovaan AVIin että poliisiin.

Se, että kykenemättömällä on tutkintotodistus, ei välttämättä johdu virheellisestä arvionnista, vaan vaatimattomista kriteereistä. OPH:n määräyksenä tutkintojen perusteiksi johtavana ajatuksena on, että arvosanan tyydyttävä 1 saava opiskelija tekee työtään ohjeiden mukaan. Sillä arvioinnilla työpaikkaohjaaja ei siis lähde näyttöä tekevän opiskelijan vierestä käymään edes vessassa, vaan valvoo ja ohjeistaa jatkuvasti. Jos TP-ohjaaja voi turvallisin mielin käydä kahvilla samalla kun opiskelija jatkaa näyttötehtävän tekoa, arvioinniksi tulee erittäin todennäköisesti vähintään Hyvä 3 (suorittaa itsenäisesti alan perustehtäviä).

Tämä suuntaus, että oppilaitokset haluavat päästää kaikki läpi koska siitä saa rahaa, on ollut nähtävissä jo toistakymmentä vuotta sitten yliopistossa. Silloin jo keskusteltiin siitä, kun "ylempi taho" antaa painetta helpottaa kursseja, vaikka opettaja on sitä mieltä, että työelämässä pärjätäkseen pitää osata tietyt asiat. Jotenkin tässä on kadonnut taju siitä, että niin amiksesta, amkista kuin monilta yliopistoaloiltakin pätevöidytään tiettyihin ammatillisiin tehtäviin, ja työelämässä odotetaan, että tietyn tutkinnon suorittanut osaa sen alan asiat. Niin, ja omat ensimmäiset kokemukseni aiheesta eivät liity mitenkään opiskelijoiden kansallisuustaustan monimuotoistumiseen. Oli meidän vuosikurssilla kyllä yksi hieman tummapintaisempi ihminen, joka puhui täydellistä suomea ja on menestynyt elämässä opintojen jälkeen erittäin hyvin, saattaa hyvinkin olla koko porukan kovatuloisin tittelistä päätellen.

Ja sitten palstalla irvaillaan miten Irakista ei muka tule insinöörejä vaikka Suomessa koulutetuilla osaamistaso on samansuuntainen.

Sh-opiskelija kirjoitti:

AMK-opiskelu. Ryhmätöitä ryhmätöitä ryhmätöitä. Opettajilla ei ole aikaa arvostella kaikkia erikseen eikä edes opettaa asioita, joten siksi ryhmätyöt. Osa luokasta ei osaa suomea tai muuten vaan ei ymmärrä tehtävänantoja ja/tai ei ole motivoitunut tekemään juuri mitään. Copy-paste osuuksilla siellä moni pääsi tehtävistä läpi.

Sit vielä se että melkein puolet opinnoista on harjoittelua, joka olisi hyvä asia jos työpaikalla oikeasti saisi jotain ohjausta. Lopputulema on kuitenkin se että koulu ei opeta juuri mitään, harjoittelussa taas odotetaan että osaat lähes kaiken ja tulet ilmaiseksi työntekijäksi 1-2 kuukaudeksi. Tai sinua voidaan pitää 1-2 kk jonain hoitoapulaisena/siivoojana siellä. Työpaikoilla usein jopa yhden kirjallisen palautteen saaminen on haaste; ei siellä ole aikaa eikä kiinnostusta opettaa ja ohjata opiskelijoita. Usein minua on myös ohjannut toinen opiskelija työpaikalla.

Tämä on ollut jo useamman vuoden tätä sekoilua. Kukaan ei tee mitään? Mistä me maksamme tuolle opetusministerillekin. Jostain sateenkaari ja marginaali-ihmisten hankkeista. Me suomalaiset veronmaksajat haluamme Oy Suomi Ab kuntoon. Aika pitkän "pennin" siitä joka palkasta veroina maksamme. Kaikki julkisen sektorin veroeuroilla tuotetut palvelut ovat ihan kuralla.

Multa kysyi amk-opiskelija, että kuinka monta prosenttia 40 on sadasta, kun tuli hylätyksi tentissä. Siis maksimipistemäärä oli 100.

Ensi kevään vaaleissa ääneni saa puolue, joka poistaa rahan jakamisen tutkintojen määrän perusteella ja alkaa vaatimaan laatua, mm. vaatii valmistuneilta suomenkielen lukemisen- ja kirjoittamisen osaamista. Miksi nämä epäkohdat ovat vuodesta toiseen tiedostettuna ongelmana. Onko jo johtotasollakin näitä imbesillejä?

Amk opintoihin kuuluu myös opinnäytetyö. Miten se sujuu lukutaidottomalta?