Amk-opettajan kauhukokemukset, suuri osa valmistuvista insinööreistä ei osaa lukea!

Kyllä sieltä tulee kaikenlaista hiihtäjää lukiolaisilla taas ongelma mt ja plakioinissa. Arpakuutio toimii arvostelussa. Määrällä ei saa latua. Opettajissakin on niitä kyseenalaisia arvosananantajia

T.ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tekun ja olen ihan hyvä oppilas, mutta useat aineet oli vaikeita kun opetuksen taso ja kokeet ei oikein täsmää. Työelämässä kumminkin huippuosaamispaikassa olen ja hyvä ammatissani. Samoin aikaa meni aikaa semmoisiin aineisiin (koulu) jotka ei oikein välttämättä tekniseen koulutukseen niin liippaa...

Teku on eri asia kuin nykyinen ammattikorkeakoulu. Insinöörit ovat olleet silloin -90 -luvulla tunnettuja siitä, että lukeminen ei ole vahvin osa-alue ja siksi menivät ammattikorkeakouluun. Se ei tosin kattanut sitä, että ei osata oikeasti lukea tai sisäistetä lukemaansa. Vaan tällä vitsillä tarkoitettiin sitä, että ei ne perslihakset olleet samanlaisia kuin DI:llä ja sitä luku-urakkaa ei jaksettu. Nykyään se todellakin tarkoittaa sitä, että ei osata lukea ja ei ymmärretä lukemaansa.

Olen välillä pitänyt vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakoulussa luentoja ja kursseja ja on todella huolestuttavaa kuinka laiskoja opiskelijoita on. Ei osata lukea tehtävän antoa, ei ymmärretä lukemaansa ja kun annan huonon arvosanan tai en päästä kurssista läpi niin viedään asia suoraan opintovastaavalle. Kun käydään oppilaan kanssa läpi, että miksi en voi sallia koetulosta niin ei siltikään ymmärretä, vaan pitäisi päästä, koska hän on yrittänyt. Kun sanon, että oppilas ei päätä sitä, että päästänkö kurssista läpi vai en niin aletaan joko kirjaimellisesti itkemään tai taas viedään asia sille opintovastaavalle. Oman alan laskennan kursseissa, esimerkiksi lujuuslaskennassa, olen äärettömän tiukka ja siinä pitää ihan oikeasti osata se asia. En todellakaan halua asua talossa tai kulkea sillalla, jonka lujuuslaskennat eivät ole menneet oikein. Tätä ei tunnu opiskelijat millään tavalla sisäistävän, vaan kursseista pitäisi päästä läpi vaikka ei kohtaa vaadittuja asioita. Vuosi vuodelta taso vain laskee ja tänä vuonna eräältä vuosikurssilta läpäisi 40 % oppilaista tämän kurssin. Tässä tulee noiden opiskelijoiden asenteessa se huono puoli vastaan, että toimin myös työelämässä suhteellisen korkealla johtajana ja alalla, jolle he ovat kouluttautumassa. Verkostoni eivät ole pelkästään Suomessa, vaan puhutaan ihan globaalilla tasolla. Toisinaan surettaa se, että millaiseksi tuo on mennyt ja harmittaa tulla Suomeen pitämään luentoja kun a) ei saavuta paikalle ja b) oletus on, että pienellä työllä pääsee läpi. Koulutan opiskelijoita myös esimerkiksi Ruotsissa yliopistoissa ja siellä huomaa motivaatioeron selkeästi. Olen päättänyt, että seuraavan lukuvuoden jälkeen en ole tulossa Suomeen, vaan käytän aikaani opiskelijoihin, jotka arvostavat myös minun työpanostani.

Eihän nykyään tarvitse lujuus laskentaa osata, ohjelmahan sen laskee automaattisesti.

Täytyyhän sun ymmärtää, että menikö se oikein.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sieltä tulee kaikenlaista hiihtäjää lukiolaisilla taas ongelma mt ja plakioinissa. Arpakuutio toimii arvostelussa. Määrällä ei saa latua. Opettajissakin on niitä kyseenalaisia arvosananantajia

T.ope

Kannattaa sinunkin jatkaa suomen kielen opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti työelämässä ei tarvitse osata mitään kunhan on ns. hyvä tyyppi.

Täytyy siellä pääsääntöisesti osata, mutta "hyvä tyyppi" on edelleen ihmeen kovaa valuuttaa. On tyyppejä, jotka hengailevat ryhmän mukana, eivät saa paljoakaan aikaan, mutta hyvinä tyyppeinä puhuvat asiat omaksi edukseen. On myös oikeasti osaavia hyviä tyyppejä toki. Sitten on myös aliarvostettuja, hyväksikäytettyjä osaajia, joita ei pidetä niin hyvinä tyyppeinä.

Ammattikorkeakouluihin on pääsykokeet ja ainakin vielä reilut kymmenen vuotta sitten tilanne oli se, että luku- ja kirjoitustaidottoman matka olisi katkennut jo niihin.

Kaupallisella puolella standardiraportti yksittäisen aineen välitehtävään oli pituudeltaan n. 20 sivua. Monessa aineessa tehtiin ryhmätöitä, mutta ainakin minä olen viettänyt eräänkin päiväm ja tunnin ihan omia raporttejani

Siitä olen yhtä mieltä, että ryhmätöissä ryhmiin saattoi tulla perässävedettäviä, mutta sitä se on välillä työelämässäkin. Saat kaikenlaisia seppiä ympärillesi ja jos et osaa turvata selustaasi ja asemaasi niin he syöksevät sinut mustaan aukkoon. Parempi harjoitella näitä taitoja jo koulussa, sillä työelämä ei ole aina kivaa vaan välillä hyvinkin likaists.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tekun ja olen ihan hyvä oppilas, mutta useat aineet oli vaikeita kun opetuksen taso ja kokeet ei oikein täsmää. Työelämässä kumminkin huippuosaamispaikassa olen ja hyvä ammatissani. Samoin aikaa meni aikaa semmoisiin aineisiin (koulu) jotka ei oikein välttämättä tekniseen koulutukseen niin liippaa...

Teku on eri asia kuin nykyinen ammattikorkeakoulu. Insinöörit ovat olleet silloin -90 -luvulla tunnettuja siitä, että lukeminen ei ole vahvin osa-alue ja siksi menivät ammattikorkeakouluun. Se ei tosin kattanut sitä, että ei osata oikeasti lukea tai sisäistetä lukemaansa. Vaan tällä vitsillä tarkoitettiin sitä, että ei ne perslihakset olleet samanlaisia kuin DI:llä ja sitä luku-urakkaa ei jaksettu. Nykyään se todellakin tarkoittaa sitä, että ei osata lukea ja ei ymmärretä lukemaansa.

Olen välillä pitänyt vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakoulussa luentoja ja kursseja ja on todella huolestuttavaa kuinka laiskoja opiskelijoita on. Ei osata lukea tehtävän antoa, ei ymmärretä lukemaansa ja kun annan huonon arvosanan tai en päästä kurssista läpi niin viedään asia suoraan opintovastaavalle. Kun käydään oppilaan kanssa läpi, että miksi en voi sallia koetulosta niin ei siltikään ymmärretä, vaan pitäisi päästä, koska hän on yrittänyt. Kun sanon, että oppilas ei päätä sitä, että päästänkö kurssista läpi vai en niin aletaan joko kirjaimellisesti itkemään tai taas viedään asia sille opintovastaavalle. Oman alan laskennan kursseissa, esimerkiksi lujuuslaskennassa, olen äärettömän tiukka ja siinä pitää ihan oikeasti osata se asia. En todellakaan halua asua talossa tai kulkea sillalla, jonka lujuuslaskennat eivät ole menneet oikein. Tätä ei tunnu opiskelijat millään tavalla sisäistävän, vaan kursseista pitäisi päästä läpi vaikka ei kohtaa vaadittuja asioita. Vuosi vuodelta taso vain laskee ja tänä vuonna eräältä vuosikurssilta läpäisi 40 % oppilaista tämän kurssin. Tässä tulee noiden opiskelijoiden asenteessa se huono puoli vastaan, että toimin myös työelämässä suhteellisen korkealla johtajana ja alalla, jolle he ovat kouluttautumassa. Verkostoni eivät ole pelkästään Suomessa, vaan puhutaan ihan globaalilla tasolla. Toisinaan surettaa se, että millaiseksi tuo on mennyt ja harmittaa tulla Suomeen pitämään luentoja kun a) ei saavuta paikalle ja b) oletus on, että pienellä työllä pääsee läpi. Koulutan opiskelijoita myös esimerkiksi Ruotsissa yliopistoissa ja siellä huomaa motivaatioeron selkeästi. Olen päättänyt, että seuraavan lukuvuoden jälkeen en ole tulossa Suomeen, vaan käytän aikaani opiskelijoihin, jotka arvostavat myös minun työpanostani.

Eihän nykyään tarvitse lujuus laskentaa osata, ohjelmahan sen laskee automaattisesti.

Täytyyhän sun ymmärtää, että menikö se oikein.

Ei tarvi, joku tarkistaa sen (toivottavasti).

Turun Logomosillan rakennustyöt jouduttiin keskeyttämään lujuuslaskelmien puuteiden vuoksi. Terästä oli suunniteltu laskelmien mukaan käytettävän 20% liian vähän. Sillan hinta nousi aiotusta 5 miljoonasta 21,6 miljoonaan ja valmistuminen viivästyi 4 vuodella. Suomalaista huippuosaamista taas kerran.

https://www.turku.fi/uutinen/2018-10-04_turun-logomon-sillan-valmistumi…

AMK-opiskelu. Ryhmätöitä ryhmätöitä ryhmätöitä. Opettajilla ei ole aikaa arvostella kaikkia erikseen eikä edes opettaa asioita, joten siksi ryhmätyöt. Osa luokasta ei osaa suomea tai muuten vaan ei ymmärrä tehtävänantoja ja/tai ei ole motivoitunut tekemään juuri mitään. Copy-paste osuuksilla siellä moni pääsi tehtävistä läpi.

Sit vielä se että melkein puolet opinnoista on harjoittelua, joka olisi hyvä asia jos työpaikalla oikeasti saisi jotain ohjausta. Lopputulema on kuitenkin se että koulu ei opeta juuri mitään, harjoittelussa taas odotetaan että osaat lähes kaiken ja tulet ilmaiseksi työntekijäksi 1-2 kuukaudeksi. Tai sinua voidaan pitää 1-2 kk jonain hoitoapulaisena/siivoojana siellä. Työpaikoilla usein jopa yhden kirjallisen palautteen saaminen on haaste; ei siellä ole aikaa eikä kiinnostusta opettaa ja ohjata opiskelijoita. Usein minua on myös ohjannut toinen opiskelija työpaikalla.

Neljä voutta sitten en Osanut kirjota insninööri, nyt olen Yksi semmoinen.

https://www.amazon.com/years-couldnt-spell-Engineer-tshirt/dp/B07D6DV5PJ

Kaikenlaista väkeä alalle hakeutuu. Minulla hoitoon taannoin osallistui sairaanhoitaja opiskelija, joka antoi lääkkeen injektiona . Perehdyttäjä hoitaja vieressä huudahti kauhuissaan: Aika syvälle sen piikin pistit!

En jäänyt ihmettelemään sen enempää, vaan siirsin kirjat lahden yli. Kun tosiaan on säännöllinen injektiolääkitys.

Vierailija kirjoitti:

Miten muka pääsevät sisään? Todistusvalinnalla? Pääsykokeissa on osattava lukea hyvin. Ja ainakin pääkaupunkiseudulla on kova kilpailu paikoista.

Se onkin ainoastaan pk-seudulla missä suuren hakijamäärän takia vähän joutuu yritämään jotta pääsee sisään. Muualla maassa käytännössä kaikki pääsee AMKhon.

Peruskoulu ei enää inkluusioineen ja muine opiskelun esteineen kykene antamaan eväitä elämää varten ja valitettavasti tämä tulee johtamaan tulevaisuudessa myös yliopistoissa opiskelevien tason romahtamiseen. Kun yliopistoihin ei enää löydetä riittävästi aloittajia, rimaa lähdetään laskemaan ja samalla vedetään matto alta myös jo valmistuneiden papereilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tekun ja olen ihan hyvä oppilas, mutta useat aineet oli vaikeita kun opetuksen taso ja kokeet ei oikein täsmää. Työelämässä kumminkin huippuosaamispaikassa olen ja hyvä ammatissani. Samoin aikaa meni aikaa semmoisiin aineisiin (koulu) jotka ei oikein välttämättä tekniseen koulutukseen niin liippaa...

Teku on eri asia kuin nykyinen ammattikorkeakoulu. Insinöörit ovat olleet silloin -90 -luvulla tunnettuja siitä, että lukeminen ei ole vahvin osa-alue ja siksi menivät ammattikorkeakouluun. Se ei tosin kattanut sitä, että ei osata oikeasti lukea tai sisäistetä lukemaansa. Vaan tällä vitsillä tarkoitettiin sitä, että ei ne perslihakset olleet samanlaisia kuin DI:llä ja sitä luku-urakkaa ei jaksettu. Nykyään se todellakin tarkoittaa sitä, että ei osata lukea ja ei ymmärretä lukemaansa.

Olen välillä pitänyt vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakoulussa luentoja ja kursseja ja on todella huolestuttavaa kuinka laiskoja opiskelijoita on. Ei osata lukea tehtävän antoa, ei ymmärretä lukemaansa ja kun annan huonon arvosanan tai en päästä kurssista läpi niin viedään asia suoraan opintovastaavalle. Kun käydään oppilaan kanssa läpi, että miksi en voi sallia koetulosta niin ei siltikään ymmärretä, vaan pitäisi päästä, koska hän on yrittänyt. Kun sanon, että oppilas ei päätä sitä, että päästänkö kurssista läpi vai en niin aletaan joko kirjaimellisesti itkemään tai taas viedään asia sille opintovastaavalle. Oman alan laskennan kursseissa, esimerkiksi lujuuslaskennassa, olen äärettömän tiukka ja siinä pitää ihan oikeasti osata se asia. En todellakaan halua asua talossa tai kulkea sillalla, jonka lujuuslaskennat eivät ole menneet oikein. Tätä ei tunnu opiskelijat millään tavalla sisäistävän, vaan kursseista pitäisi päästä läpi vaikka ei kohtaa vaadittuja asioita. Vuosi vuodelta taso vain laskee ja tänä vuonna eräältä vuosikurssilta läpäisi 40 % oppilaista tämän kurssin. Tässä tulee noiden opiskelijoiden asenteessa se huono puoli vastaan, että toimin myös työelämässä suhteellisen korkealla johtajana ja alalla, jolle he ovat kouluttautumassa. Verkostoni eivät ole pelkästään Suomessa, vaan puhutaan ihan globaalilla tasolla. Toisinaan surettaa se, että millaiseksi tuo on mennyt ja harmittaa tulla Suomeen pitämään luentoja kun a) ei saavuta paikalle ja b) oletus on, että pienellä työllä pääsee läpi. Koulutan opiskelijoita myös esimerkiksi Ruotsissa yliopistoissa ja siellä huomaa motivaatioeron selkeästi. Olen päättänyt, että seuraavan lukuvuoden jälkeen en ole tulossa Suomeen, vaan käytän aikaani opiskelijoihin, jotka arvostavat myös minun työpanostani.

Eihän nykyään tarvitse lujuus laskentaa osata, ohjelmahan sen laskee automaattisesti.

Täytyyhän sun ymmärtää, että menikö se oikein.

Setäni on wanhan ajan insinööri ja hän väittää, että taskulaskimen kehittäminen vei ihmisiltä laskutaidon ja kyvyn arvioida tulosten järkevyyttä. Laskutikulls laskettaessa itse joutuu määrittämään pilkun paikan.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu ei enää inkluusioineen ja muine opiskelun esteineen kykene antamaan eväitä elämää varten ja valitettavasti tämä tulee johtamaan tulevaisuudessa myös yliopistoissa opiskelevien tason romahtamiseen. Kun yliopistoihin ei enää löydetä riittävästi aloittajia, rimaa lähdetään laskemaan ja samalla vedetään matto alta myös jo valmistuneiden papereilta.

Kaverini opettaa yliopistolla. Kuulemma taso on jo laskenut. Osa opiskelijoista ei pysty enää lukemaan tai tuottamaan pitkiä tekstejä. Yksi syy on älypuhelimien myötä heikentynyt keskittymiskyky.

Vaikea uskoa, että AMK asti pääsisi, koska pääsykokeet siellä kai vielä on?

Aikuisten peruskoulusta tulee porukkaa amikseen ilman kielitestejä, koska saavat peruskoulusta todistuksen, joka antaa hakukelpoisuuden toiselle asteelle. Kielitaito voi olla olematon, mutta sitä ei tosiaan testata lainkaan, koska todistuksen numerot voivat olla ihan Ok. En osaa sanoa, millä perusteella ne on annettu, ehkä askarreltu jotain?

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri erään kulttuurituottaja (AMK) lopputyön.

Käytännössä tekijä oli järjestänyt discon itähelsinkiläisrnnkoulun juhlasaliin lapsille ja lopputyö oli raportti tuosta lastenjuhlasta. Erittäin huonolla Suomella kirjoitettu.

Kuin yläasteen oppilaan aine.

Nyt työssä Ylellä.

Netissä voit kirjoittaa ihan mitä tahansa skeidaa ja skeidaksi se jää, jos et osaa linkata sitä tänne millä todistat väitteesi oikeaksi. Menet sinne theseuskseen, haet sen työn ja kopioit sen linkin tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muka pääsevät sisään? Todistusvalinnalla? Pääsykokeissa on osattava lukea hyvin. Ja ainakin pääkaupunkiseudulla on kova kilpailu paikoista.

Se onkin ainoastaan pk-seudulla missä suuren hakijamäärän takia vähän joutuu yritämään jotta pääsee sisään. Muualla maassa käytännössä kaikki pääsee AMKhon.

Paitsi, että JAMK.ssa on pisteiden puolesta Suomen korkeimmat sisäänpääsypisteet ja heti tokana on Suomen suosituin amk TAMK. Näiden jälkeen tulee vasta Metropolia, Laurea, Haaga-Helia...

Ammattikorkeaan pääsee polkuopintojen kautta eli loppupelissä arvalla. Omalla luokalla oli irakilainen ja pelottaa, jos joutuu tämän hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen ammattisurkeessa tietotekniikkaa ja arviolta 60-70% luokasta on täysin perässävedettäviä ryhmätöissä, eikä ymmärrä mistään mitään.

Jos minä sanon, että chkdsk niin pääsenkö siitä koulutuksesta läbi? 

Tätähän se on. Kenellekään ei saa tulla paha mieli, ei saa vaatia mitään kun voi alkaa ahdistaa. Oppilaat romahtelee ja oireilee kun pitäisi peruskoulussa 1 kirja lukea ja aikaa koko syyslukukausi.

Oma lapseni on nyt kolmannella. Ihmettelin arviointikeskustelussa miksei yhtään ainekirjoitusta ole ollut. Ei ole, koska se on osalle vielä niin vaikeaa. Ihan jo kirjoittaminen, mutta myös keksiminen mistä kirjoittaisi. Erot on niin suuret niin opetellaan ensin vielä yhdessä ja katsotaan keväällä. Anna mun kaikki kestää. Eli koko luokallinen himmailee ja jättää harjoittelun kun osa on niin tolkuttoman hitaita ja pitää ymmärtää ettei tule paha mieli. Juuri näinhän me niitä osaajia saadaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tekun ja olen ihan hyvä oppilas, mutta useat aineet oli vaikeita kun opetuksen taso ja kokeet ei oikein täsmää. Työelämässä kumminkin huippuosaamispaikassa olen ja hyvä ammatissani. Samoin aikaa meni aikaa semmoisiin aineisiin (koulu) jotka ei oikein välttämättä tekniseen koulutukseen niin liippaa...

Teku on eri asia kuin nykyinen ammattikorkeakoulu. Insinöörit ovat olleet silloin -90 -luvulla tunnettuja siitä, että lukeminen ei ole vahvin osa-alue ja siksi menivät ammattikorkeakouluun. Se ei tosin kattanut sitä, että ei osata oikeasti lukea tai sisäistetä lukemaansa. Vaan tällä vitsillä tarkoitettiin sitä, että ei ne perslihakset olleet samanlaisia kuin DI:llä ja sitä luku-urakkaa ei jaksettu. Nykyään se todellakin tarkoittaa sitä, että ei osata lukea ja ei ymmärretä lukemaansa.

Olen välillä pitänyt vierailevana luennoitsijana ammattikorkeakoulussa luentoja ja kursseja ja on todella huolestuttavaa kuinka laiskoja opiskelijoita on. Ei osata lukea tehtävän antoa, ei ymmärretä lukemaansa ja kun annan huonon arvosanan tai en päästä kurssista läpi niin viedään asia suoraan opintovastaavalle. Kun käydään oppilaan kanssa läpi, että miksi en voi sallia koetulosta niin ei siltikään ymmärretä, vaan pitäisi päästä, koska hän on yrittänyt. Kun sanon, että oppilas ei päätä sitä, että päästänkö kurssista läpi vai en niin aletaan joko kirjaimellisesti itkemään tai taas viedään asia sille opintovastaavalle. Oman alan laskennan kursseissa, esimerkiksi lujuuslaskennassa, olen äärettömän tiukka ja siinä pitää ihan oikeasti osata se asia. En todellakaan halua asua talossa tai kulkea sillalla, jonka lujuuslaskennat eivät ole menneet oikein. Tätä ei tunnu opiskelijat millään tavalla sisäistävän, vaan kursseista pitäisi päästä läpi vaikka ei kohtaa vaadittuja asioita. Vuosi vuodelta taso vain laskee ja tänä vuonna eräältä vuosikurssilta läpäisi 40 % oppilaista tämän kurssin. Tässä tulee noiden opiskelijoiden asenteessa se huono puoli vastaan, että toimin myös työelämässä suhteellisen korkealla johtajana ja alalla, jolle he ovat kouluttautumassa. Verkostoni eivät ole pelkästään Suomessa, vaan puhutaan ihan globaalilla tasolla. Toisinaan surettaa se, että millaiseksi tuo on mennyt ja harmittaa tulla Suomeen pitämään luentoja kun a) ei saavuta paikalle ja b) oletus on, että pienellä työllä pääsee läpi. Koulutan opiskelijoita myös esimerkiksi Ruotsissa yliopistoissa ja siellä huomaa motivaatioeron selkeästi. Olen päättänyt, että seuraavan lukuvuoden jälkeen en ole tulossa Suomeen, vaan käytän aikaani opiskelijoihin, jotka arvostavat myös minun työpanostani.

Olet sä opettaja? Ja oikeasti arvioit muiden kirjoittamia tekstejä? Kun lukee sun kirjoitusta, sitä on äärimmäisen vaikeaa uskoa.