Parisuhteeseen erikoistuneet keittiöpsykologit kuulolle
Jätä se sika kommentit sikseen.
Tiedän että monilla on kokemusta parisuhteen ylä- ja alamäistä ja erityisesti kriiseistä selviämisestä. Toivonkin mahdollisesti hieman kokeneempaa näkökulmaa, koska kyseessä on itselleni toinen hieman pidempi suhte.
Ongelmani on se, etten oikein enää erota mikä on todellinen ongelma ja mikä ei, mistä itse siis teen vain ongelman ja asia olisi todellsuudessa ratkaistavissa. Etenkin tuo oman itsensä muuttaminen tuntuu joskus mahdottomalta, vaikka tiedän sen teoriassa olevan tie onneen. Toisaalta tuntuu epäreilulta, että suhteen toimivaksi saamiseen minun pitää joustaa, koska toista ei voi muuttaa. Miksi siis minun pitää kuitenkin muuttua suhteemme vuoksi? Tämä on siis todellinen kysymys, eli missä määrin itseä pitää muuttaa ja missä määrin toiselta voi vaatia asioita. En kuitenkaan suostu uskomaan siihen, että toista ihmistä pitäisi sellaisenaan kahden ihmiseen väliseen suhteeseen hyväksyä, niin julmalta kuin se kuulostaakin. Mielestäni molempien on tehtävä kompromisseja itsensä suhteen, että tavallaan palapelin palat loksahtavat kohdilleen. Eli tarkoitan sitä, että harvoissa tilantessa 2 ihmistä sulautuvat toisiinsa täysin omina itsenään. Mutta mikä on liikaa vaadittu ja mikä ei?
Itse koen, että ongelmamme ovat ainakin osittain "todellisia". Eli mm. luottamuspulaa, puhuminen, arvostuksen puutetta, yhteiden tulevaisuuden aikataulujen eroavaisuuksia, parisuhteen arvojen erilaisuutta. Kuulostaa pahalta, muttei kaikilla osa-alueilla kaikki ole pielessä.
En oikein enää erota, mikä on ns normaalia ja mikä ei? Eli mistä olen valmis joustamaan suhteessa ja mistä en. Usein minusta tuntuu, että vaadin melko pieniä asioita, esim kehuja silloin tällöin tai mukaan kavereiden kanssa ottamista edes joskus, ei aina ja koko ajan. Silti tuntuu, että kun esim em asia toteutuu hieman paremmin, löytyy taas uusi asia korjattavaksi. Enkä oikein tiedä olenko liian vaativa, vai onko meillä vaan niin pirusti ongelmia suhteessamme? Sitä kun ei voi määrällisesti vaan laadullisesti mielestäni arvioida.
Mies on perinteinen vapaamatkustaja, hän on tyytyväinen niin kauan kuin minä olen hiljaa. Usein hän havahtuu ongelmiimme vasta kun otan ne esiin, eli on lopulta kuitenkin niistä samaa mieltä.
Tähän ei varmasti ole mitään kaiken kattavaa manuaalia, mutta toivoisin mielipiteitä ja kokemuksia asioista. Mikä tahansa omakohtainen kokemus voisi antaa uutta perspektiiviä. =)
Ikää meillä 30v ja suhdetta kestänyt n.7v, jos sillä nyt merkitystä on.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.
Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Naisen on turvallisempaa asua yksin. Mies saapuu asenteella 'palvele mua'. Työläs koriste joka juuri ja juuri pääsee lähtemään töihin. Maksullisten palveluiden hyödyntäminen lankeaa naiselle. Jyrä haluaa hiljaisen työssäkäyvän kodinhoitajan varustettuna stripparin elkeillä. Kotirouvaksi en rupea. Kaveri joutuu aikuisena naisena anelemaan viikkorahaa lasipurkista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Naisen on turvallisempaa asua yksin. Mies saapuu asenteella 'palvele mua'. Työläs koriste joka juuri ja juuri pääsee lähtemään töihin. Maksullisten palveluiden hyödyntäminen lankeaa naiselle. Jyrä haluaa hiljaisen työssäkäyvän kodinhoitajan varustettuna stripparin elkeillä. Kotirouvaksi en rupea. Kaveri joutuu aikuisena naisena anelemaan viikkorahaa lasipurkista.
Itse olen asunut miehen kanssa kohta 30 vuotta enkä koe että jotenkin tämä olisi turvatonta. Mieluummin ehkä päinvastoin. Mies voi odottaa sitä että palvelen häntä mutta jos ei tähän mennessä ole jo ymmärtänyt että en palvele niin ei voi kuin ihmetellä. Jos sinun puolisosi on kuvailemasi kaltainen en ihan ymmärrä miksi odotat että hän muuttuisi. Ei kaikki parisuhteet toimi automaattisesti, mutta silloin kun ne toimii ei sitä toista ole missään vaiheessa tarve edes yrittää muuttaa.
Seli seli. Ei tuossa toimi muu kuin jätä se sika. Tai jatka seliseliä loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Naisen on turvallisempaa asua yksin. Mies saapuu asenteella 'palvele mua'. Työläs koriste joka juuri ja juuri pääsee lähtemään töihin. Maksullisten palveluiden hyödyntäminen lankeaa naiselle. Jyrä haluaa hiljaisen työssäkäyvän kodinhoitajan varustettuna stripparin elkeillä. Kotirouvaksi en rupea. Kaveri joutuu aikuisena naisena anelemaan viikkorahaa lasipurkista.
Itse olen asunut miehen kanssa kohta 30 vuotta enkä koe että jotenkin tämä olisi turvatonta. Mieluummin ehkä päinvastoin. Mies voi odottaa sitä että palvelen häntä mutta jos ei tähän mennessä ole jo ymmärtänyt että en palvele niin ei voi kuin ihmetellä. Jos sinun puolisosi on kuvailemasi kaltainen en ihan ymmärrä miksi odotat että hän muuttuisi. Ei kaikki parisuhteet toimi automaattisesti, mutta silloin kun ne toimii ei sitä toista ole missään vaiheessa tarve edes yrittää muuttaa.
Miksi naisten oletetaan aina menevän terapiaan? Esiintyvän? Pukeutuvan miestä varten? Miehen ei tarvitse muuta kuin hommata työpaikka ja tilata vaimoke verkkokaupasta. Kyseinen morsmaikku hoivaa mieltä sekä kroppaa. Sit tulee boomeri kertomaan ettei mieheltä voida vaatia. Työssäkäynti on maksimi johon miehinen mieli kykenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Naisen on turvallisempaa asua yksin. Mies saapuu asenteella 'palvele mua'. Työläs koriste joka juuri ja juuri pääsee lähtemään töihin. Maksullisten palveluiden hyödyntäminen lankeaa naiselle. Jyrä haluaa hiljaisen työssäkäyvän kodinhoitajan varustettuna stripparin elkeillä. Kotirouvaksi en rupea. Kaveri joutuu aikuisena naisena anelemaan viikkorahaa lasipurkista.
Itse olen asunut miehen kanssa kohta 30 vuotta enkä koe että jotenkin tämä olisi turvatonta. Mieluummin ehkä päinvastoin. Mies voi odottaa sitä että palvelen häntä mutta jos ei tähän mennessä ole jo ymmärtänyt että en palvele niin ei voi kuin ihmetellä. Jos sinun puolisosi on kuvailemasi kaltainen en ihan ymmärrä miksi odotat että hän muuttuisi. Ei kaikki parisuhteet toimi automaattisesti, mutta silloin kun ne toimii ei sitä toista ole missään vaiheessa tarve edes yrittää muuttaa.
Miksi naisten oletetaan aina menevän terapiaan? Esiintyvän? Pukeutuvan miestä varten? Miehen ei tarvitse muuta kuin hommata työpaikka ja tilata vaimoke verkkokaupasta. Kyseinen morsmaikku hoivaa mieltä sekä kroppaa. Sit tulee boomeri kertomaan ettei mieheltä voida vaatia. Työssäkäynti on maksimi johon miehinen mieli kykenee.
Kuka olettaa että nainen menisi terapiaan? Enkä koe että yksikään mies olisi ainakaan jatkuvasti olettavan minun pukeutuvan häntä varten (useammin itseasiassa päinvastoin mies ja puhun nyt puolisosta odottaa että riisudun). Mutta miksi sinä olet parisuhteessa miehen kanssa jos noin koet että hän sinulta noita asioita vaatii?
Mielestäni ap pohdiskelet asioita sanoisinko, jopa turhankin yksityiskohtaisesti. Ehkä on sinulle luontaista muissakin asioissa, esim.työssäsi ja työpaikalla? Meillä jokaisella on omat luonteen -ja persoonallisuuden piirteemme ja tapamme toimia. On hyvä, kun ihminen pystyy sanoittamaan mieltään painavat asiat. Liiallinen analysointi, pohtiminen (märehtiminen) voi kuitenkin muodostua hieman raskaaksikin.
Selvästi et ole tyytyväinen suhteenne tilaan. Teepä lista. Kirjoita toiselle puolelle ne asiat, jotka ovat mielestäsi huonosti liitossanne. Toiselle puolelle asiat, jotka ovat ainakin melko hyvin. Älä "jaarittele" vaan kirjoita napakat vastaukset. Kummalle listan puolelle "vaaka näyttää"? Voit näyttää listasi myös miehelle ja keskustelkaa siitä yhdessä. Millainen olisi miehen lista?
Monikaan mies ei ajattele tuollaisia syvällisiä kuin sinä ap. Miehesi on varmaan elämäänne ihan tyytyväinen ja ei ehkä ymmärrä, miksi et ole tai että et ole. V
Et ole ryytyväinen mieheesi ja yrität muokata häntä mieleiseksesi. Ihminen voi muuttaa käytöstään jonkin verran, mutta luonnettaan ei juuri voi muuttaa. Kompromissien tekeminen on eriasia kun pyrkiä muuttamaan toista.
Mielestäni viestisi kertovat myös siitä, että et tiedä mitä haluat. Sun täytyy oikeasti listata, että mitä haluat parisuhteelta ja saatko sitä tuossa parisuhteessa vai et. Vaikutat myös itse hyvin raskaalta henkilöltä jo pelkkien viestin perusteella, joten en kyllä tiedä onko realistista odottaa, että löydät vaatimustesi mukaisen miehen jos eroatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittaja odottaa parisuhteelta liikoja. Mielestäni ei kannata analysoida noin paljon. Jos koko ajan pöyhii, moska nousee pintaan, niin sanoakseni. Iso osa miehistä on itsekkäistä, ei sosiaalisesti kovinkaan hienovaraisia. Naisen kannattaa panostaa omiin naisystäviin, harrastuksiin, kivaan ammattiin. Sanalla sanoen, hankkia elämä. Siinä sivussa on kiva, kun on könsikäs, joka kolaa lumet, vaihtaa renkaat ja kiinnittää lamput. Ja johon joskus voi nojata telkkaa katsoessa.
Torista tuli hankittua lumilinko. Äärimmäisen naisystävällinen. Renkaat vaihdatan liikkeessä. Lampun opin vaihtamaan jo lapsena kiitos äitini jolla ei ollut miestuttavia. Jonkun piti nekin vaihtaa.
Könsikkääseen nojautuminen.. 2000e arvoinen miesnukke ajaa asiansa.Onhan kompromissien tekeminen usein vaativaa. Jos niitä pitäisi tehdä suhteen takia jatkuvasti on ihan ymmärrettävää että se koetaan liiaksi vaatimiseksi.
Naisen on turvallisempaa asua yksin. Mies saapuu asenteella 'palvele mua'. Työläs koriste joka juuri ja juuri pääsee lähtemään töihin. Maksullisten palveluiden hyödyntäminen lankeaa naiselle. Jyrä haluaa hiljaisen työssäkäyvän kodinhoitajan varustettuna stripparin elkeillä. Kotirouvaksi en rupea. Kaveri joutuu aikuisena naisena anelemaan viikkorahaa lasipurkista.
Itse olen asunut miehen kanssa kohta 30 vuotta enkä koe että jotenkin tämä olisi turvatonta. Mieluummin ehkä päinvastoin. Mies voi odottaa sitä että palvelen häntä mutta jos ei tähän mennessä ole jo ymmärtänyt että en palvele niin ei voi kuin ihmetellä. Jos sinun puolisosi on kuvailemasi kaltainen en ihan ymmärrä miksi odotat että hän muuttuisi. Ei kaikki parisuhteet toimi automaattisesti, mutta silloin kun ne toimii ei sitä toista ole missään vaiheessa tarve edes yrittää muuttaa.
Miksi naisten oletetaan aina menevän terapiaan? Esiintyvän? Pukeutuvan miestä varten? Miehen ei tarvitse muuta kuin hommata työpaikka ja tilata vaimoke verkkokaupasta. Kyseinen morsmaikku hoivaa mieltä sekä kroppaa. Sit tulee boomeri kertomaan ettei mieheltä voida vaatia. Työssäkäynti on maksimi johon miehinen mieli kykenee.
Kuka olettaa että nainen menisi terapiaan? Enkä koe että yksikään mies olisi ainakaan jatkuvasti olettavan minun pukeutuvan häntä varten (useammin itseasiassa päinvastoin mies ja puhun nyt puolisosta odottaa että riisudun). Mutta miksi sinä olet parisuhteessa miehen kanssa jos noin koet että hän sinulta noita asioita vaatii?
Oletat mun olevan suhteessa. Kieltäydyn järjestään treffipyynnöistä. Tulen vastaisuudessakin torppaamaan iskuyritykset. Miehet laskelmoi olevansa kunnollisia muutaman vuoden ajan. Lasten jälkeen aloitetaan sikailu. Joskus tähän riittää toinen nainen. Aaveella saa tuon tuosta lukea miehen ottavan sen minkä saa siksi laskelmoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Monikaan mies ei ajattele tuollaisia syvällisiä kuin sinä ap. Miehesi on varmaan elämäänne ihan tyytyväinen ja ei ehkä ymmärrä, miksi et ole tai että et ole. V
Et ole ryytyväinen mieheesi ja yrität muokata häntä mieleiseksesi. Ihminen voi muuttaa käytöstään jonkin verran, mutta luonnettaan ei juuri voi muuttaa. Kompromissien tekeminen on eriasia kun pyrkiä muuttamaan toista.
Mielestäni viestisi kertovat myös siitä, että et tiedä mitä haluat. Sun täytyy oikeasti listata, että mitä haluat parisuhteelta ja saatko sitä tuossa parisuhteessa vai et. Vaikutat myös itse hyvin raskaalta henkilöltä jo pelkkien viestin perusteella, joten en kyllä tiedä onko realistista odottaa, että löydät vaatimustesi mukaisen miehen jos eroatte.
Ideaali nainen pitää suunsa tukossa. Mies toivoo äänetöntä työläistä. Naisen täytyy alituisesti lukea miestä milloin on OK puhua ja nauraa.
Jos teillä on vain taloudellinen hyötysuhde ettei varsinaista romanttista, huolehtivaa kiintymys-ja/tai parisuhdetta? Sen eteen ei kumppanisi tee töitä kun ei halua lähteä pariterapiaan. Vaikuttaa yksinäiseltä parisuhteelta.
Olette yhdessä jakaen asuinkulut, puolitatteko laskut, arki vain kuluu, nautitko elämästäsi, täyttyykö toiveesi tai tavoitteesi, onko yhteiset suunnitelmat toteutettu? Huomioiko mitenkään missään tyyppi sinua? Onko suhde vain häntä varten? Saat seuraa, maksullista kumppanuuttako? Aika naseva kommentti mutta tulisiko sinua ravistella ruususen unilta hereille? Älä jää maksamaan toisen elämää, poru nousee kun nostat kytkintä, se on varma reaktio: hätä täyshoidon menettämisestä. Jos anelu ei tehoa, voit saada kovaa kohtelya, toivottavasti et mutta varaudu kaikkeen.
Muuttuisiko elämäsi vielä 7 vuoden venaamisen jälkeen paremmaksi?
Vapaamatkustaminen ei ole koskaan ok missään ihmisten välisissä suhteissa että yksi hyötyy ja ylläpidon ja palvelutoimintojen menetyksen pelossa joskus sanoo välittävänsä sinusta, menikö oikein?
Tiedät itse ettet voi jäädä tyhjän pantiksi kun voit noin huonosti, häpeät miten olet antanut kohdeltavan itseäsi muttei se muuta mennyttä. Tulevaan voit vaikuttaa miten haluat elää, ei ole liian myöhäistä alkaa elämään itsekunnioituksessa. Eri asunnot ja oma talous, siitä hyvä aloittaa. Hae keskusteluapua, voisit hyötyä terapiasta ettet enää viehäty huonosti käyttäytyvistä miehistä?
Musta tuntuu siltä, että ajattelet ja analysoit liikaa. Koita vain olla ja mietit sen verran vain, että miltä susta teidän suhde ja mies tuntuu. Luottamuspula ja se ettei arvot kohtaa on kinkkisempää. Täydellistä ihmistä ei ole, mutta sen tiedän, että suhteessa on kiva ja helppo olla kun kommunikaatio toimii, arvot kohtaavat ja toiseen voi luottaa 100%.
On niin pitkiä sepustuksia, etten jaksa lukea kaikkia. Parisuhteessa varmaa on vain se, että kun itse muutut, toinenkin muuttuu. Ja jos haksahdat itse samoihin toimintamalleihin, jotka eivät tuo mitään hyvää suhteeseenne, tai jopa etäännyttävät teitä toisistanne, teekin toisin.
Ihan ensin sun pitää olla itsesi paras ystävä. Pidä kiinni asioista, mitkä sinulle on tärkeitä. Ja koska teitä on kaksi, huomioi myös toiselle tärkeät asiat. Älä vie häneltä mitään, tuo jotain lisää.
On hyvä osata myös avata suunsa, jos kokee jonkun asian hiertävän. Asiansa voi esittää minä- muodossa ja kiitellessä, kehuessa sekä toiveiden suhteen sinä- muodossa. Konfliktitilanteissa tai muuten hankalassa paikassa on hyvä toimia, sanoa, reagoida mieluummin rakentavasti kuin rikkovasti. Tiedät tavan sillä hetkellä, kun mietit ensin hetken, miten suhtaudut kulloiseenkin asiaan. Rikkova tapa- rakentava tapa, muista tämä.
Kaikkien suhteet eivät ole kestäviä, mutta jos olet paras versio itsestäsi, olet ainakin tehnyt parhaasi. Jos toinen ei osaa sitä arvostaa, niin ei mahda mitään. Itse voit olla loppujen lopuksi tyytyväinen omaan panokseesi.
Mua ei ole rakastettu, mutta olen kuullut, että mua on kaivattu paljon jälkikäteen. On myös kaduttu, että on päästetty lähtemään. - Ja olen kuullut monesti, että hyvän todellakin huomaa, kun sen on menettänyt.
Minä itse olen lohduttanut itseäni jälkikäteen sillä, etteivät vaan olleet minua varten ja ansaitsen parempaa.
Mun äiti vihaa miehiä. Meni naimisiin tavan vuoksi. Vaikka et vihaa miestä oot silti sosiaalisen normin vuoksi tuossa suhteessa.