Olen 36-vuotias mies joka ei itsensä kehittämisestä, kropan huippuunsa trimmaamisesta yms. huolimatta koskaan saanut naista omakseen. Mitä halauisit kysyä minulta? Vastailen hetken aikaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinusta tekisi kiinnostavan? Miksi juuri minun kannattaisi tutustua sinuun, jos olisin ikäisesi ja sinkku?

Et tule saamaan tuohon kysymykseen vastausta. Luultavasti ap ei ihan aidosti ymmärrä sitä. Hänen mielestään hänen pitäisi olla kiinnostava, koska hän on 185cm/90kg, lihaksikas, tupakoimaton, lähes alkoholiton, huumeeton, omasta mielestään komea, empaattinen, huumorintajuinen, älykäs ja mukava.

Harva ihminen on mitenkään erityisen kiinnostava. Jos ovat niin ei tarvitse (halutessaan) yksinään kärvistellä hetkeäkään. Hyvä ulkonäkö toki tekee osasta edes vähän kiinnostavan.

Ap:n kannattaa löysätä vannetta ja alkaa päihteilemään. Sieltä löydät rentoutta ja uusia ajatuksia tuohon junnaukseen.

En tiedä yhtään erityisen kiinnostavaa ihmistä, paitsi itseni. Muut ovat joko tyhmiä tai tapoihinsa hirttäytyneitä.

Tuolla asenteella luulisi kumppanin löytyvän.

Kyllä kumppaneita on riittänyt, puhuin vain faktoista. :)

Tuohan ei ollut edes mikään fakta. Vaan täysin mielipideasia, subjektiivinen kokemus.

Ohis

Eli minulle fakta. :) Tiedätkö, ettei faktoja juuri ole edes?

Mielipide ei ole fakta. Fakta on tosiasia, ja tosiasioita on paljonkin olemassa.

Ei ole.

Ulkomailla on valtavasti naisia jotka olisivat ikionnellisia ap:n saadessaan. Joten katse kauemmas!

Sulla on perustavanlaatuinen asennevirhe. Et sä eikä kukaan voi ketään koskaan "saada omaksi". Mietipä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"tupakoimaton, lähes alkoholiton, huumeeton, komea, empaattinen, huumorintajuinen, älykäs ja mukava mies."

Nämä ap:n luettelemat ominaisuudet ovat itselleni ainakin ihan peruskriteereitä kumppanilleni, ja ne on ainakin miehestä löydyttävä. Mutta eivät ne vielä yksinään mihinkään riitä. Miehessä täytyy olla muutakin, jotain mikä saa minut kiinnostumaan hänestä ja haluamaan olla hänen kanssaan. Pitää myös olla sitä kuuluisaa kemiaa ja pilkettä silmäkulmassa.

Sen sijaan tuo kropan huippuunsa trimmaaminen on itselleni täysin turn off. En kiinnostu mistään ylibodatuista tai kuivaksi treenatuista salimakeista. Ei vaan miellytä silmää, ei niin yhtään. Eikä myöskään tunnu fyysisesti kivalta koskettaa sellaista miestä.

Peruskriteerejä. Ja niitä ehdokkaita sinulla tietenkin riittää loputtomiin? Sen kuin valitset parhaista parhaimman?

Muiden keskustelujen perusteella, kommenteista päätellen tällä palstalla naiset ei tunne yhtäkään tuollaista miestä.

Okei, no tuo komeus ei ole mikään peruskriteeri. Mutta silmää miellyttävä tulee olla eli sellainen perushyvännäköinen. Mikä noissa muissa peruskriteereissä on sinusta muka niin epätavallista tai ihmeellistä, että vain harvalta ne löytyisivät?

Kommentistasi päätellen, et ilmeisesti itsekään noita täytä.

Ja sitä paitsi, miksi pitäisi ehdokkaita riittää loputtomiin? En minä aio loputonta määrää tapailla ja tutustua.

Pistää vaan silmään aina tuollainen, aiemminkin täällä nähty kommentti: "Nuo ovat kaikki ihan itsestään selviä minulle." "Sen lisäksi vaadin sitä ja tätä ja tota."

Kaikki saa vaatia mun puolesta aivan mitä lystää. Siinä mielessä ei kiinnosta penniäkään.

Mainitsit muuten jälleen yhden ehdottoman kriteerini miehelle. Vaatimuksia pitää olla, myös hänellä. En ikinä olisi miehen kanssa, jolle kelpaa melkein kuka vaan, ihan vain siksi, ettei halua olla yksinkään. Sellainen jos haiskahtaa miehestä, niin se on ehdoton turn off.

Niinhän lähes kaikilla onkin kriteerit. Niin on ap:llakin. Tyypillisesti kaikilla on vielä kriteerit ylimitoitettu, eivätkä he edes ymmärrä sitä. Ja jos ymmärtävät, niin eivät ole valmiita joustamaan, vaan elävät mieluiten yksin. Tämäkin on ok, ja näin hyvin usein tapahtuu.

Kriteerit suojelee. Mitä turvallisempi kiintymyssuhdemalli, sitä paremmin kriteerit heijastaa omia todellisia tarpeita ja reaalimaailman mahdollisuuksia. Jos kiintymyssuhdmelli välttelevä, kriteerit tiukilla, jotta kukaan ei voi niitä täyttää ja pysyy turvallisesti sinkkuna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on hyvin vähän kertonut millaisista naisista viehättyy itse. Liikunnallinen on erittäin epämääräinen sana ja moni nainen voi kokea, ettei ole liikunnallinen kun ei ole huippu-urheilija. Kerro hiukan syvällisemmin, millaisia kriteerejä sinulla on naiselle.

Kaikilla on puolisolle jotain kriteerejä.

Ne täytyy vain tunnistaa ja sanoittaa.

Ja miehelle on sanottava, että nyt on naisten markkinat parisuhteiden muodostuksessa eli voi olla että joudut kriteereistäsi joustamaan. Sinun on vaan pohdittava, mitkä ovat ehdottomia kriteerejä ja mitkä eivät.

Empaattisuus, huumorintaju, älykkyys, rehellisyys, terveelliset elämäntavat, taloudenhallinta kunnossa, päihdeongelmattomuus, tupakoimattomuus, minua miellyttävät kasvot, normaalipainoinen tai hoikka, huolehtii hygieniastaan ja pukeutumisestaan.

ap

Normaalipainoinen tai hoikka jo sulkee pois puolet naisista. Jos on kovin kauneuden perään, "minua miellyttävät kasvot" voi sulkea pois 99%. 

Todennäköisesti ap on vain nirso, varsinkin jos moni nainen on hänestä ollut kiinnostunut. Eikä siinä mitään, olkoon kukin mitä on, mutta eipä sitä ihmettelemään miksei päädy suhteeseen.

Minä kävin muutamilla treffeillä miehen kanssa, josta sai hyvän ensivaikutelman, mutta joka nopeasti karisi ihan simppeleiden asioiden takia.

A) oli aina myöhässä joka treffeiltä, ilman mitään hyvää syytä. Ei edes joka kerta ilmoittanut myöhästyvänsä, vaan odotutti minua.

B) myötäili varsinkin alussa vastauksiani ja mielipiteitäni, mutta myöhemmin sanoikin päinvastaista toisessa yhteydessä. Eriävissä mielipiteissä ei ole vikaa, mutta valehtelussa on. Tyypistä ei saanut mitään otetta, en tuntenut juuri tutustuneeni häneen, kun vastaukset olivat epäluotettavia.

C) Kun hän alkoi vihlailla läheisyydestä, sanoin, että haluan edetä hitaasti (kiinnostukseni alkoi hiipua, kun en kokenut pystyneeni tutustumaan häneen yhtään), hän seuraavana päivänä kertoi tahtovansa vietellä minut eroottisesti. Tuntui, kuin hänellä olisi mennyt keskustelumme toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Oli se lopullinen niitti itseasiassa.

D) Häneltä hiipui halu käydä yhdessä missään hyvin äkkiä. Olisi pitänyt olla vain joko minun tai hänen luonaan, mikä ahdisti.

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee kuva tunnetaidottomasta ihmisestä kun on tätä ketjua lukenut. Monihan on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Aika useat ihmiset kärsivät tietämättään aleksitymiasta ja välttelevästä kiintymyssuhteesta. Ehkä kannattaisi pohtia terapiaa. Naiset pitävät tunneälykkäistä miehistä. Ylipäätään ihmiset pitävät tunneälykkäistä ihmisistä. Kommunikaatio ja ymmärretyksi tuleminen on helpompaa tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa oikeasti pohtia asiaa, jos oikeasti haluaa parisuhteen.

Itse olen nainen, joka ei tunteella toimivista miehistä pidä lainkaan ja arvostan niitä jäyhiä järkimiehiä. Kommunikaatio on yksi tärkeimmistä asioista ihmissuhteissa ja pitää vain löytää samalla tavalla kommunikoiva ihminen. En usko, että itsensä muuttaminen joksikin toiseksi on ratkaisu. Terapia on naurettava ehdotus.

Mun naapurissa on tollanen mies. Luulin että on ilman muuta sitoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pohdiskelevuus on yhdistetty negatiivisiin piirteisiin? Millä tavoin kehität itseäsi?

Koska en ole sellainen impulsiivinen nopea toimija, ja se oli huono ominaisuus esim. nuorempana baareissa.

Ne impulsiiviset toimijamiehet veivät ne naiset kun minä vielä mietin aloitetta.

ap

Aina jonkun muun syy! Ennen impulsiivisten toimijamiesten, nykyään kuvittelet olevasi joku saalis kun käyt salilla etkä käytä huumeita 😅. Sinusta tekee kiinnostavan se että sinua on vain yksi. Olet tylsän oloinen ja syytät epäonnestasi muita.

Tuo "kropan huippuunsa trimmaaminen" kuulostaa aika vastenmieliseltä ja vähän pelottavaltakin, voisiko omien lihastesi palvomisessa olla yksi syy? Yleensä lihakset on miehelle sata kertaa tärkeämpi asia kuin naiselle, ja jos puhe on vain niissä niin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee kuva tunnetaidottomasta ihmisestä kun on tätä ketjua lukenut. Monihan on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Aika useat ihmiset kärsivät tietämättään aleksitymiasta ja välttelevästä kiintymyssuhteesta. Ehkä kannattaisi pohtia terapiaa. Naiset pitävät tunneälykkäistä miehistä. Ylipäätään ihmiset pitävät tunneälykkäistä ihmisistä. Kommunikaatio ja ymmärretyksi tuleminen on helpompaa tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa oikeasti pohtia asiaa, jos oikeasti haluaa parisuhteen.

Itse olen nainen, joka ei tunteella toimivista miehistä pidä lainkaan ja arvostan niitä jäyhiä järkimiehiä. Kommunikaatio on yksi tärkeimmistä asioista ihmissuhteissa ja pitää vain löytää samalla tavalla kommunikoiva ihminen. En usko, että itsensä muuttaminen joksikin toiseksi on ratkaisu. Terapia on naurettava ehdotus.

Tunneälykkyys on ihan muuta kuin tunteella toimiminen.

Hyvä terapia taas on hyödyllistä ihan jokaiselle, pitäisi kuulua pakolliseksi ;)

Vierailija kirjoitti:

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Millä tavalla pulleat lihakset on "Terveyden vuoksi"- asia? Noin oma bulkkaava ja salilla asuva teinipoikanikin väittää, että terveydestä vain on kyse, mut oikeasti rakastaa niitä lihaksiaan ;) Hassut miespuoliset!

Vierailija kirjoitti:

Sulla on perustavanlaatuinen asennevirhe. Et sä eikä kukaan voi ketään koskaan "saada omaksi". Mietipä.

Paitsi uskovaiset ajattelevat noin. Mennään naimisiin, tullaan yhdeksi lihaksi, ollaan toistemme omia kunnes kuolema erottaa. Terveellä tavalla tietenkin, omatkin elämät, harrastukset, ystävät ym on.

Tinder-polvi ei tajua, mitä sitoutuminen tarkoittaa. Yllätys mutta kyllä, puolisoaan saa kutsua omaksi puolisokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee kuva tunnetaidottomasta ihmisestä kun on tätä ketjua lukenut. Monihan on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Aika useat ihmiset kärsivät tietämättään aleksitymiasta ja välttelevästä kiintymyssuhteesta. Ehkä kannattaisi pohtia terapiaa. Naiset pitävät tunneälykkäistä miehistä. Ylipäätään ihmiset pitävät tunneälykkäistä ihmisistä. Kommunikaatio ja ymmärretyksi tuleminen on helpompaa tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa oikeasti pohtia asiaa, jos oikeasti haluaa parisuhteen.

Itse olen nainen, joka ei tunteella toimivista miehistä pidä lainkaan ja arvostan niitä jäyhiä järkimiehiä. Kommunikaatio on yksi tärkeimmistä asioista ihmissuhteissa ja pitää vain löytää samalla tavalla kommunikoiva ihminen. En usko, että itsensä muuttaminen joksikin toiseksi on ratkaisu. Terapia on naurettava ehdotus.

Tunneälykkyys on ihan muuta kuin tunteella toimiminen.

Hyvä terapia taas on hyödyllistä ihan jokaiselle, pitäisi kuulua pakolliseksi ;)

Eiköhän terapia ole tarkoitettu henkisesti sairaille ;)

Missä sinä olet niitä naisia yrittänyt tavata? Onko harrastuksia, opintoja tvs sen perus tinderin ja netin muuden palveluiden lisäksi, missä naisia voisi tavata? Miten olisi, jos miettisit asiaa tuosta näkökulmasta. Minunkin on vaikea uskoa, että komea ja urheilullinen introvertti jää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on perustavanlaatuinen asennevirhe. Et sä eikä kukaan voi ketään koskaan "saada omaksi". Mietipä.

Paitsi uskovaiset ajattelevat noin. Mennään naimisiin, tullaan yhdeksi lihaksi, ollaan toistemme omia kunnes kuolema erottaa. Terveellä tavalla tietenkin, omatkin elämät, harrastukset, ystävät ym on.

Tinder-polvi ei tajua, mitä sitoutuminen tarkoittaa. Yllätys mutta kyllä, puolisoaan saa kutsua omaksi puolisokseen.

Kunhan on ensin tultu yhdeksi lihaksi muutaman ( ehkä kymmenen tai jopa sadankin) kanssa. Ehkä avioliiton välissäkin jonkun muunkin kuin puolison kanssa.

Kunnes kuolema erottaa? You wish. Ihan yhtä moni uskovainen nykyään eroaa kuin ei uskovainenkin.

Ja oma puoliso on eri asia kuin oma nainen.

Oletko katsonut amerikan psycon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee kuva tunnetaidottomasta ihmisestä kun on tätä ketjua lukenut. Monihan on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Aika useat ihmiset kärsivät tietämättään aleksitymiasta ja välttelevästä kiintymyssuhteesta. Ehkä kannattaisi pohtia terapiaa. Naiset pitävät tunneälykkäistä miehistä. Ylipäätään ihmiset pitävät tunneälykkäistä ihmisistä. Kommunikaatio ja ymmärretyksi tuleminen on helpompaa tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa oikeasti pohtia asiaa, jos oikeasti haluaa parisuhteen.

Itse olen nainen, joka ei tunteella toimivista miehistä pidä lainkaan ja arvostan niitä jäyhiä järkimiehiä. Kommunikaatio on yksi tärkeimmistä asioista ihmissuhteissa ja pitää vain löytää samalla tavalla kommunikoiva ihminen. En usko, että itsensä muuttaminen joksikin toiseksi on ratkaisu. Terapia on naurettava ehdotus.

Tunneälykkyys on ihan muuta kuin tunteella toimiminen.

Hyvä terapia taas on hyödyllistä ihan jokaiselle, pitäisi kuulua pakolliseksi ;)

Eiköhän terapia ole tarkoitettu henkisesti sairaille ;)

Ei, vaan terapiasta hyötyy eniten he, jotka eivät sitä ikinä suostuisi vastaanottamaan, kuten kenties sinä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on perustavanlaatuinen asennevirhe. Et sä eikä kukaan voi ketään koskaan "saada omaksi". Mietipä.

Paitsi uskovaiset ajattelevat noin. Mennään naimisiin, tullaan yhdeksi lihaksi, ollaan toistemme omia kunnes kuolema erottaa. Terveellä tavalla tietenkin, omatkin elämät, harrastukset, ystävät ym on.

Tinder-polvi ei tajua, mitä sitoutuminen tarkoittaa. Yllätys mutta kyllä, puolisoaan saa kutsua omaksi puolisokseen.

Kunhan on ensin tultu yhdeksi lihaksi muutaman ( ehkä kymmenen tai jopa sadankin) kanssa. Ehkä avioliiton välissäkin jonkun muunkin kuin puolison kanssa.

Kunnes kuolema erottaa? You wish. Ihan yhtä moni uskovainen nykyään eroaa kuin ei uskovainenkin.

Ja oma puoliso on eri asia kuin oma nainen.

? Uskovaiset kuksii vain sen yhden kanssa. Tai no joku on voinut hairahtua nuoruutensa hormoonihuuruissa, mutta iso osa on ollut vain sen yhden kanssa.

Tilastosi ei ole paikkansapitävä. Totta et monet uskovaisetkin eroaa nykyisin, mutta ei samassa tahdissa kuin muut. Ihan jo oma empiirinen laaja tuttavapiirikin sen näyttää, eniten ovat eroneet ei-uskikset.

Treenattu vartalo ei mua erityisemmin kiinnosta. Miksi luulet, että sen avulla saisit helpommin naisen?