Alakoulun opetustahti?
En mene puhelinlankoja pitkin kouluun enkä lähettele CAPS LOCK Wilma-viestejä siitä miten meidän Jadessa-Vernerille pitää järjestää laadukasta ja yksilöllistä opetusta.
Mutta vähän täällä vauva-palstalla ääneen ihmettelen sitä mistä omien alakouluikäisten lasten koulunpäivät koostuu. Useimpimpina päivinä vitosluokkalainen kertoo että osa tunneista piirrettiin tai ohjelmia telkkaria. Tokaluokkalainen ei ihan yhtä usein, mutta usein. Ekaluokalla tosin katsoivat ohjelmaa kaikki ruokailut mikä oli minusta outoa 🤷 Joskus harvoin ohjelmat on oppiaineeseen liittyviä opetusvideoita, mutta usein esim. lastenohjelmia joiden yhtymäkohtaa oppiaineeseen ainakaan lapsi ei tiedä. Jos tokaluokkalainen on ollut monta päivää poissa ja laitan opelle viestiä että voidaan tehdä rästejä kotona jos vain tiedetään mitä, niin ope vastaa että ei tarvitse, lapsi on ehtinyt tehdä ne jo ekan terveen päivän oppituntien aikana sen päivän tehtävien lisäksi. Tämä on tietysti mahtava juttu, mutta jos neljän tunnin päivään mahtuu 16 tunnin tehtävät niin... öh? Vitosluokkalainen tekee kyllä sairaana rästiin jääviä/jääneitä tehtäviä kotonakin, mutta niissä ei montaa minuuttia mene. Ja kuten opettaja itse sanoi, tämän syksyn runsaat sairauspoissaolot eivät näy lapsen edistymisessä lainkaan tai haittaa kärryillä pysymistä - joko siellä kerrataan tosi paljon tai opettaja on joku eriyttämisvelho?
Mietin vain omaa lapsuutta, en minä muista että meillä olisi ollut noin "väljää" tai esim. mahdollisuus piirrellä omia joka päivä. Oletan kuitenkin että se on mahdollisuus, kun ei ope ole valitellut että lapsi piirtää kun pitäisi tehdä ihan muuta 🤣
Sitten taas nykypäivän lukiossa on ihan tappotahti. Milloin siihen olisi tarkoitus valmistautua/oppia, yläkoulussako...?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Jahas, no se selittääkin sitten sen, miksi yläasteikäiset ovat saamattomia lapasia. Jokainen tunti alkaa pyynnöillä tehdään jotain kivaa ja voidaanko pelata Kahoottia. Jos tehtävänantona on lukea jokin teksti ennen vastaamista, valitsee 99% oppilaista vaihtoehdon ö: kysy opettajalta vastaus heti kysymyksen luettuasi ja kiukuttele, kun et saa sitä. Lisäksi jokaisesta kotiläksystä saadaan vähintäänkin sydänkohtaus tunnin päätteeksi, vaikkei edellisiäkään kotiläksyjä ole suurin osa ikinä edes tehnyt.
Yksi oppilas kysyi minulta tänään, milloin meidän aineesta on muka koskaan läksyjä tullut. Sanoin, että ihan joka tunnin jälkeen on tullut ja sen takia sun Wilma on täynnä niitä läksyunohduksia.-Aineenope
Ai niin tämä Kahoot! Ja joku vastaava eri niminen. Niitäkin on tarjolla ahkeraan, se tosin tuntuu usein liittyvän jotenkin aiheeseen, kunhan päästään siitä tihittelystä kun puolet luokasta laittaa mukahauskoja nimimerkkejä jotka ope kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykypäivänä muuta kuin ilmiöillä pelleillä.. Edes kertotauluja tarvitse opiskella ulkoa, jottei pikkupää liikaa rasittuisi.
Kertotaulut opetellaan edelleen ulkoa. Ehkä joku opettaja menee siitä mistä aita on matalin ja ei viitsi panostaa opettamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koulussa telkkaria katsotaan, ei kai missään kouluissa ole sellaisia, kun ei sieltä tv:stä voi mitään katsoakaan, kaikissa on jotkut tekijän tai mitkä lie levitysoikeudet kielletty. Ei juurikaan ole sellaista, mitä voisi katsoa. Ehkä koulussa on ollut opettaja sairaana, ja sijainen. Silloin yleensä varmaan pitää keksiä tekemistä, kun sijainen ei tiedä, mitä tehdä.
Yle Areenaa katsovat, joskus kyllä on ollut sijainen, mutta hyvin harvoin. Esim. tänä syksynä Riivattu rehtori, Tonttuakatemia, Me Rosvolat, Näin meillä, useampi lasten leffa.
Ap
Minulla on tokaluokkainen poika ja heidän luokka on tänä syksynä katsonut 2 elokuvaa koulussa. Toinen niistä katsottiin muistaakseni pikkujouluissa, kun lapset saivat äänestää tekemistä juhliin. Toinen elokuva taas katsottiin opetusmielessä.
Vaatimukset ovat ylipäänsä laskeneet. Nuorelleni oli kylmää kyytiä yläkoulussa, kun äikänopettaja korjasi kirjoitusvirheet. Alakoulussa ei tarvinnut aloittaa virkkeitä isoilla kirjaimilla ja laittaa välimerkkejä. Huomautin tästä kyllä, mutta vastaus oli, että ei opettaja kiinnitä siihen huomiota. Mutta kyllä yläkoululaisella veltto tahti on vain jatkunut. On joitain tunteja, etenkin valinnaisissa, joilla ei tehdä juuri mitään. Lapseni juuri sanoi, että on kiva kun ne yhdet valinnaiset ovat aamulla ja jos myöhemmin päivällä on koe, saa vielä hyvin lukuaikaa... Jalkapallon MM-kisoja on myös seurattu koko ryhmän voimin, kun on ollut aikainen peli. (Joskin voin itsekin juuri Tuomas Kyrön ikäisenä jakaa hänen kokemuksensa siitä kuinka vahtimestari työnsi jumppasaliin puukuorisen Saloran ja sitten katsottiin kuinka Marja-Liisa Hämäläinen voitti olympiakultaa Sarajevossa.) Juuri oli ruotsin valtakunnalliset ja koko luokka sai umpisurkeita arvosanoja, myös kiitettävän oppilaat. Kai opettaja on koettanut tehdä eroja luokkaan, kun on joillekin antanut hyviä arvosanoja, mutta totuus tulee vastaan tällaisissa kokeissa. Tästä sitten lukioon... kääk.
Kun kaiken tasoiset oppilaat on laitettu samaan luokkaan, ja heikoimman mukaan edetään, niin keskiverto oppilailla on koulussa tylsää, kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Sitten he alkavat häiriköimään, ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kun kaiken tasoiset oppilaat on laitettu samaan luokkaan, ja heikoimman mukaan edetään, niin keskiverto oppilailla on koulussa tylsää, kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Sitten he alkavat häiriköimään, ja niin edelleen.
Eikö oppiminen ole järkevää tekemistä? Oppilailla on aina mahdollisuus tehdä niitä soveltavia tehtäviä enemmin kuin häiriköidä.
Jospa lopetettaisiin selittely milloin mistäkin syystä. Keskiverto-oppilas on suhteellisen patalaiska ja menee siitä mistä aita matalin. Ei tee yhtään enempää kuin pyydetään, kaivaa kännykän heti esiin kuin mahdollisuus ja mitään yli sen, mikä tunnin minimivaatimus on, ei kiinnosta. Tällainen on se keskiverto-oppilas.
t. Matikan ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kaiken tasoiset oppilaat on laitettu samaan luokkaan, ja heikoimman mukaan edetään, niin keskiverto oppilailla on koulussa tylsää, kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Sitten he alkavat häiriköimään, ja niin edelleen.
Eikö oppiminen ole järkevää tekemistä? Oppilailla on aina mahdollisuus tehdä niitä soveltavia tehtäviä enemmin kuin häiriköidä.
Jospa lopetettaisiin selittely milloin mistäkin syystä. Keskiverto-oppilas on suhteellisen patalaiska ja menee siitä mistä aita matalin. Ei tee yhtään enempää kuin pyydetään, kaivaa kännykän heti esiin kuin mahdollisuus ja mitään yli sen, mikä tunnin minimivaatimus on, ei kiinnosta. Tällainen on se keskiverto-oppilas.
t. Matikan ope
Tämä taitaa olla osuva kommentti! Käsi sydämelle, kyllä meistäkin aika suuri osa oli sellaisia nuoria, jotka eivät juuri ylimääräistä tehneet. Ehkä määrätyt tehtävät hoidettiin, mutta sitten vain odoteltiin, että tunti loppuu. Nykyisin vain tuntuu, että odottaminen tarkoittaa automaattisesti häiriköinnin aloittamista. Mutta aika harva oppilas oikeasti riemastuu lisätehtävistä ja kyllä heistä silti ihan normaaleja aikuisia kasvaa suurimmasta osasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kaiken tasoiset oppilaat on laitettu samaan luokkaan, ja heikoimman mukaan edetään, niin keskiverto oppilailla on koulussa tylsää, kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Sitten he alkavat häiriköimään, ja niin edelleen.
Eikö oppiminen ole järkevää tekemistä? Oppilailla on aina mahdollisuus tehdä niitä soveltavia tehtäviä enemmin kuin häiriköidä.
Jospa lopetettaisiin selittely milloin mistäkin syystä. Keskiverto-oppilas on suhteellisen patalaiska ja menee siitä mistä aita matalin. Ei tee yhtään enempää kuin pyydetään, kaivaa kännykän heti esiin kuin mahdollisuus ja mitään yli sen, mikä tunnin minimivaatimus on, ei kiinnosta. Tällainen on se keskiverto-oppilas.
t. Matikan ope
Tämä on totta, mutta tämä on juuri se ongelma. Meidän aikuisten tehtävä olisi opettaa, että siitä yli minimin ponnistelusta on jotain hyötyä. Jos arvosanan 8-10 saa sillä että on välillä paikalla tunnilla ja tekee viisi minuuttia läksyjä, eikä kukaan osoita että mitä hyötyä olisi enemmän tekemisestä, niin miten on tarkoitus että lapset oppii sen että viitsiminen ja aloitteellisuus kannattaa? Tai siis, minä jaksoin aikani jankuttaa lapsille matemattisesti näppärille lapsilleni matikanläksyjen lisätehtävien tekemisestä, mutta kun vastaus on aina että "ope sano että saa tehä mut ei tartte" ja lopulta että "ope sanoi ettei saa kun sit multa loppuu koulussa tehtävät" (tämän varmistin opelta) 🤷 Meistä aikuisistakin monen on vaikea vääntäytyä sohvalta lenkille vaikka tietää että se kannattaisi, miten voidaan odottaa peruskouluikäisiltä lapsilta kykyä ponnistella näkymättömän palkinnon saamiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kaiken tasoiset oppilaat on laitettu samaan luokkaan, ja heikoimman mukaan edetään, niin keskiverto oppilailla on koulussa tylsää, kun ei ole mitään järkevää tekemistä. Sitten he alkavat häiriköimään, ja niin edelleen.
Eikö oppiminen ole järkevää tekemistä? Oppilailla on aina mahdollisuus tehdä niitä soveltavia tehtäviä enemmin kuin häiriköidä.
Jospa lopetettaisiin selittely milloin mistäkin syystä. Keskiverto-oppilas on suhteellisen patalaiska ja menee siitä mistä aita matalin. Ei tee yhtään enempää kuin pyydetään, kaivaa kännykän heti esiin kuin mahdollisuus ja mitään yli sen, mikä tunnin minimivaatimus on, ei kiinnosta. Tällainen on se keskiverto-oppilas.
t. Matikan ope
Tämä on totta, mutta tämä on juuri se ongelma. Meidän aikuisten tehtävä olisi opettaa, että siitä yli minimin ponnistelusta on jotain hyötyä. Jos arvosanan 8-10 saa sillä että on välillä paikalla tunnilla ja tekee viisi minuuttia läksyjä, eikä kukaan osoita että mitä hyötyä olisi enemmän tekemisestä, niin miten on tarkoitus että lapset oppii sen että viitsiminen ja aloitteellisuus kannattaa? Tai siis, minä jaksoin aikani jankuttaa lapsille matemattisesti näppärille lapsilleni matikanläksyjen lisätehtävien tekemisestä, mutta kun vastaus on aina että "ope sano että saa tehä mut ei tartte" ja lopulta että "ope sanoi ettei saa kun sit multa loppuu koulussa tehtävät" (tämän varmistin opelta) 🤷 Meistä aikuisistakin monen on vaikea vääntäytyä sohvalta lenkille vaikka tietää että se kannattaisi, miten voidaan odottaa peruskouluikäisiltä lapsilta kykyä ponnistella näkymättömän palkinnon saamiseksi?
Lisään vielä, että häiriköintiä ei oikeuta mikään. Mut toki jos itse olisit päivän duunisi tehnyt klo 10:30 ja viereisen työpisteen kaveri myös, mutta paikalla pitäisi istua neljään, niin onhan siinä kiusaus että homma menisi vähän rupatteluksi.
Ai, mulla taas ihan päinvastainen kokemus. Varsinkin vitosella älyttömästi taas uutta asiaa, pistoja, kokeita, saniksia, ryhmätöitä ja aina läjä läksyjä
Ja on tuolla kolmosellakin jo ollu kokeita ja opiskelua paljon.
Näin äitinä toivois että välillä olis vapaampaa. Just esim syyslomalla piti kokeisiin tankata ku paljon kokeita heti syysloman jälkeen.
Yle Areenaa katsovat, joskus kyllä on ollut sijainen, mutta hyvin harvoin. Esim. tänä syksynä Riivattu rehtori, Tonttuakatemia, Me Rosvolat, Näin meillä, useampi lasten leffa.
Ap