Sähköttömään torppaan?
Nainen, olisitko valmis muuttamaan sähköttömään ja vesijohdottomaan torppaan, kun lapsesi ovat jo omillaan. Yksin tai miehen kanssa?
Elina Savijoki toteutti tällaisen unelmansa: https://www.is.fi/asuminen/art-2000009239301.html
Ei voi kuin nostaa hattua ihmisille, jotka unelmiaan toteuttavat.
Kommentit (56)
Olipa ihana nyyhkyjuttu, oikea sankari. Käy lataamassa laitteensa muiden maksamilla sähköillä. Tyypillinen vihreä ekopellelokki. Jos eletään sähköttömästi, silloin ei ladata mitään sähkölaitteita. Silloin eletään valintansa mukaan eikä sovelleta muiden siivellä.
Tämän rouvan lapset kuulemma asuvat lähellä, joten heistä on ehkä jotain apua tarvittaessa. En haluaisi asua vastaavanlaisesti; jo pelkkä pimeys; sitä en kestäisi. Rakastan lämpöä ja aurinkoa muutenkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympäristön kannalta katsottuna kotitalouksien suurimmat ilmasto vaikutukset ovat (HS 8.12 mukaan)
A) liikkuminen (oma auto vs julkinen liikenne)
B) ruokavalio (sekasyöjä vs vegaani)Aidosti pieni hiilijalanjälki on siis kaupungissa pienessä kt asunnossa (20-30m2) asuvalla autottomalla vegaanilla, joka kierrättää, ei omaa lemmikkejä eikä matkustele ulkomaille.
Hienoa silti, että ihmiset uskaltavat toteuttaa yksilöllisiä unelmiaan ja pyrkivät ulos liian hektisestä ja materialistisesta elämäntavastaan. Elämä on ainutkertainen lahja, ei sitä kannata tuhlata vain työnantajansa hyväksi tai maallisia, tilapäisiä rikkauksia haaliakseen.
Onko tuokaa mitään ihmisarvoista elämää?
Kaikki on suhteellista.
Jos kysyt tuota Brasilian tai Intian slummien asukkaalta, tuohan on luksuselämää.
Veikkaab tosin, etteivät slummien asukkaat haluaisi muuttaa Suomalaiseen talveen hakkaamaan halkoja ja jäädyttämään ahteriaan ulko´vessaan.
Brasilian faveloissa on totuttu hieman toisenlaiseen elämään kuin metristen kinosten keskelle yksinäisyyteen ja kylmyyteen.
Juu ei. Mulla olis kyllä mahdollisuus kokeilla moista kun mulla on torppa ja 4ha metsää. Mulle riittää kesät torpalla ja siellä on sentään sähkötkin.
Muuten haluaisin saman, mutta keittiön hanasta tulisi vesi sisälle ja talossa olisi sähköt. Ruoan säilyvyyttä ajatellen ja pyykin pesuun
En ilman sähköjä ja toisekseen, vanhuus tulee kaikille ja silloin tuon elämänmallin huonot puolet tulee kyllä esiin. Kun on vielä toimiva kroppa, niin ok, mutta sitten kun alkaa mennä kunto, ei ole ok. Olen kyllä mummin kanssa asunut sellaisessa pari vuotta -90-luvulla, mutta sähköt meillä oli, eli pulsaattoripesukonekin talvella toimi (ja sama 60-luvun laite toimii muuten yhä mökilläni) tosin vedenkanto jäisestä kaivosta käsin oli aikamoista hommaa, kun piti lämmittää vähän saunaakin että tarkeni........pikkupyykki pestiin käsin ja vesi lämmiteltiin öljykaminan ja keittiön puulieden päällä kahdessa 10 litran emalikattilassa. Siinä oppi tarkaksi vedenkäyttäjäksi, kun tiesi että lisää ei tule hanasta.
Kyllä kuivauslinko oli mahtava keksintö, ei tarvinnut käsin vääntää pyykeistä vettä.
Mun mummoni veli asui vielä 2000-luvulla sähköttömässä talossa, kantovesi, Pohjois-Savon korvessa. Talo on sama, jossa mummoni on syntynyt ja rakennettu 1889, rakentaja oli mummoni ukki.
Rahoissa ei uitu, työtä oli tehty metsurina ja pätkinä. Joskus rouva pääsi kunnan keittiöön apulaiseksi ja sai naapurilta autokyydin. Se sähkön veto linjasta oli hirmu kallista, ja pätkätyöläinen ei lainaa saanut. Heillä oli puu-ja kaasuliesi ja öljylamput. Ruuat säilyi kellarin rapussa ja maakellarissa. Pieni matkatelkka tuli -90 luvulla ja virta otettiin auton akusta. Radio tietty oli, patteriversio. Autoakaan ei ollut, kauppaan mentiin mopolla, mutta kyllä se elo sitten vaikeaa oli, kun 9 kilometrin päässä ollut kyläkauppa -90 luvun lopulla lopetti. Ensin piti joko mopoilla tai suksia 7 km että pääsi bussille tai saada naapurilta kyyti. Siitä sitten bussilla kunnan keskustaan 20 km. Raahaa siinä sitten kaasupulloja...... muuttivat vanhat lopulta kunnan rivariin keskustaan. Oli lämmin vesi ja lämpö patterista. Sähkötön talo on nykyään lapsillaan mökkikäytössä. Rouva asuu edelleen kunnan rivarissa, on 94-vuotias. En tiedä onko se entinen kova elämä tuonut myös hyvän fyysien kunnon, vielä kävi kesällä mustikassa tyttären kanssa, muisti vaan alkaa mennä.......
N52v
Ajatuksiini nousee usein se iso porukka, joka asui tässä nyt yksin asumassani torpassa. Pihalla on kaksi valurautapataa, jotka muistuttavat siitä, miten puuroa/perunoita takkatulen yllä on kypsennetty. Savusauna on kauempana mäen kupeessa, siitä vielä alempana lähde, josta kylpy/pyykkivesi nostettiin kesäaikaan, talvella pesuvesi haettiin läheisen lammen avannosta hevosreen kyydissä.
Miten ikinä torppa on saatu lämpimäksi talvella, miten on vaatetettu sellainen määrä lapsia ja kolme aikuista, miten lujille joutuivat kaikkien keskenkasvuisetkin kropat, kun pelloilla tehtiin monet työvaiheet käsivoimin. Siitä muistona sirpit, kuokat, viikatteet, talikot, lapiot -
Vaikka näinä aikoina on ihmisiä, jotka valitsevat alkeelliset asumisen olosuhteet ja pärjäävät, niin mielestäni isovanhempieni perheen arki oli sittenkin jotain aivan toista.
Kiitän nykyajan mukavuuksista, sähköstä, lämmöstä, koneista, hanoista. Kiitän isovanhempien rakentamasta katosta pääni päällä. Paljon on tapahtunut sen alla -
mutta koen että elämäni on kuin leikkimistä verrattuna talon ensimmäisten asukkaiden arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ekoenergian rummuttajat kehuvat, että kylmässä aurinkopaneelit toimivat tehokkaammin, joten Suomi on hyvä aurinkoenergiamaa.
Tämän jutun perusteella Sastamalan sydäntalvessa ei saa aurnkopaneelilla edes kännykkää ladattua.
Nyt menee hyvä ilkkuminen ja vahingonilo hukkaan.
Ei tuolla ole aurinkopaneeleita vaan jutussa puhutaan aurinkokennolaturista, ne on kaksi ihan eri asiaa. Aurinkopaneeleilla voisi saada tarpeeksi sähköä kännykän akun lataamiseen myös pimeimpään aikaan, mutta aurinkokennolaturit eivät kyllä toimi edes pilvisenä päivänä kesälläkään.
Vierailija kirjoitti:
Olipa ihana nyyhkyjuttu, oikea sankari. Käy lataamassa laitteensa muiden maksamilla sähköillä. Tyypillinen vihreä ekopellelokki. Jos eletään sähköttömästi, silloin ei ladata mitään sähkölaitteita. Silloin eletään valintansa mukaan eikä sovelleta muiden siivellä.
Mistä sinä muka tiedät, ettei hän maksa kun käy esim. lastensa luona lataamassa laitteitaan? Jos eletään sähköttömästi ei ladata laitteita? Miksei? Millälailla artikkelissa tuli esille, että eletään muiden siivellä?
Vierailija kirjoitti:
Tämän rouvan lapset kuulemma asuvat lähellä, joten heistä on ehkä jotain apua tarvittaessa. En haluaisi asua vastaavanlaisesti; jo pelkkä pimeys; sitä en kestäisi. Rakastan lämpöä ja aurinkoa muutenkin!
Meinaatko ettei tuonne torpan seuduille tule kesää ollenkaan. Muutama pimeä kuukausi on talvisin Suomessa, asui sitten missä tahansa. Mieluummin asuisin tuolla torpassa kuin Helsingin keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa ihana nyyhkyjuttu, oikea sankari. Käy lataamassa laitteensa muiden maksamilla sähköillä. Tyypillinen vihreä ekopellelokki. Jos eletään sähköttömästi, silloin ei ladata mitään sähkölaitteita. Silloin eletään valintansa mukaan eikä sovelleta muiden siivellä.
Määräät sinä, ekopellelokki valvoja?
Pitääkö myös kävellä joka paikkaan, mitä muuta saa tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noin askeettisesti, mutta en enää suostuisi myöskään muuttamaan kaupunkiin ja luopumaan nykyisestä puuhellasta, leivinuunista, pönttöuunista ja pihasaunasta. Juoksevan tiskiveden ja perussähkön kuitenkin tarvitsen.
Lisäys: puut haetaan omasta metsästä. Se oli mielestäni tämäm artikkelin hulluin kohta: nainen maksaa maltaita polttopuista vaikka omaakin metsää on!
Kuinka ne nyt niin maltaita ovat, ne ostopuut? Itsellä ok-talossa puulämmitys ja ostopuut vaikka metsää onkin. Viime vuonna maksoin vuoden puista 400 e, klapeina toivat. Tänä vuonna oli 480 e. Muulla en lämmitä taloa jossa kaksi tulisijaa, puuhella keittiössä ja leivinuuni. Kahden kk sähkölasku tuli juuri, 70 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noin askeettisesti, mutta en enää suostuisi myöskään muuttamaan kaupunkiin ja luopumaan nykyisestä puuhellasta, leivinuunista, pönttöuunista ja pihasaunasta. Juoksevan tiskiveden ja perussähkön kuitenkin tarvitsen.
Lisäys: puut haetaan omasta metsästä. Se oli mielestäni tämäm artikkelin hulluin kohta: nainen maksaa maltaita polttopuista vaikka omaakin metsää on!
Kuinka ne nyt niin maltaita ovat, ne ostopuut? Itsellä ok-talossa puulämmitys ja ostopuut vaikka metsää onkin. Viime vuonna maksoin vuoden puista 400 e, klapeina toivat. Tänä vuonna oli 480 e. Muulla en lämmitä taloa jossa kaksi tulisijaa, puuhella keittiössä ja leivinuuni. Kahden kk sähkölasku tuli juuri, 70 e.
Maltaat nyt ei paljoa maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En noin askeettisesti, mutta en enää suostuisi myöskään muuttamaan kaupunkiin ja luopumaan nykyisestä puuhellasta, leivinuunista, pönttöuunista ja pihasaunasta. Juoksevan tiskiveden ja perussähkön kuitenkin tarvitsen.
Lisäys: puut haetaan omasta metsästä. Se oli mielestäni tämäm artikkelin hulluin kohta: nainen maksaa maltaita polttopuista vaikka omaakin metsää on!
Kuinka ne nyt niin maltaita ovat, ne ostopuut? Itsellä ok-talossa puulämmitys ja ostopuut vaikka metsää onkin. Viime vuonna maksoin vuoden puista 400 e, klapeina toivat. Tänä vuonna oli 480 e. Muulla en lämmitä taloa jossa kaksi tulisijaa, puuhella keittiössä ja leivinuuni. Kahden kk sähkölasku tuli juuri, 70 e.
Maltaat nyt ei paljoa maksa.
Nykyään ei, mutta sanonta on jäänyt.
"Nykyisin mallas-sanaa käytetään myös kielikuvassa ”maksaa maltaita”. Sillä viitataan tällöin tavaran, tuotteen tai palvelun korkeaan hintaan. Se on jäänne ajalta, jolloin veroja maksettiin maltailla." (Lähde wiki).
Vierailija kirjoitti:
Jäi artikkelista vähän mietteliäät fiilikset. Nykyaikana tuollainen on erikoista, mutta tiedän kyllä ns omavaraiseen elämään pyrkiviä perheitä, useampiakin. Itse huolta maailman tulevaisuudesta en havaitse artikkelista, joten kyllä omat henkiset asiat ovat tuohon asumismuotoon ajaneet.
Jotenkin tuosta kuitenkin paistaa esiin sairastuminen masennukseen, jopa elämän jatkamisen mielekkyyteen ja elämän tarkoituksen etsiminen. No, tuo on hyvää terapiaa puuhata itselleen ja kasveille.
Ei oikein nappaa tuo "omavaraisuus", kun kuitenkin käy muualla lataamassa laitteita.
Tuollainen elämä oli aivan tavallista maaseudulla vielä 1970-luvulla. Moneen taloon tuli ensin sähköt, sitten vasta sisävessa ja vesijohdot. Harvemmin toisin päin. Tähän yhtälöön kuin lisätään puulämmitys ja navettatyö, niin voisi tuon jutun emännän käsitys omavaraisuudesta muuttua. Traktorit yleistyivät vasta 1960-luvulla, mutta silloinkin vielä monella tilalla tehtiin töitä hevosella.
Tulipa tästä mieleen muuan edesmennyt Linkola, ja Kittilän "intiaanit", jotka yrittivät jonkunlaista omavaraisuutta.
Jäi artikkelista vähän mietteliäät fiilikset. Nykyaikana tuollainen on erikoista, mutta tiedän kyllä ns omavaraiseen elämään pyrkiviä perheitä, useampiakin. Itse huolta maailman tulevaisuudesta en havaitse artikkelista, joten kyllä omat henkiset asiat ovat tuohon asumismuotoon ajaneet.
Jotenkin tuosta kuitenkin paistaa esiin sairastuminen masennukseen, jopa elämän jatkamisen mielekkyyteen ja elämän tarkoituksen etsiminen. No, tuo on hyvää terapiaa puuhata itselleen ja kasveille.