Jotkut vanha suomalaiset mittayksiköt ovat hauskoja ja naurettavia
Esimerkiksi peninkulma oli kantama, jonka koiran haukunta kuului. Ja virsta oli puolestaan matka, jonka viljelijä pystyi kyntämään auralla yhtäjaksoisesti.
Kommentit (42)
hauskoja ja ihan mielenkiintoisia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t
Virsta ja peninkulma liittyivät toisiinsa, peninkulma oli 10 virstaa.
1 tuoppi = 1⁄2 kannua[18] = 4 korttelia = 1,3 l[10]
on ollu miehekkään kokosia tuopit aikanaan
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita naurat? Käytännöllisiä kumpikin.
Koiran haukunta ja viljelijän jaksaminen eivät ole valtioita ja niissä esiintyy tapauskohtaista vaihtelua. Lisäksi on säähän ja ympäristöön liittyviä muutostekijöitä, joidenka takia vaikkapa viljelijä jaksoi yhtenä päivänä kyntää 1.1 kilometriä ja toisensa 0.7 kilometriä.
Poronkusema
Matka jonka poro jolkottelee pissaamatta.
1 tikkuri = 10 nahkaa tai turkista
1 kiihtelys = 40 oravannahkaa
1 heittomotti = 1 kasa puuhalkoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita naurat? Käytännöllisiä kumpikin.
Koiran haukunta ja viljelijän jaksaminen eivät ole valtioita ja niissä esiintyy tapauskohtaista vaihtelua. Lisäksi on säähän ja ympäristöön liittyviä muutostekijöitä, joidenka takia vaikkapa viljelijä jaksoi yhtenä päivänä kyntää 1.1 kilometriä ja toisensa 0.7 kilometriä.
Ennen ei nipotettu ja oltu niin piiruntarkkoja. Elämä oli rennompaa.
Tietääkö kukaan muu sellaista mittayksikköä kuin kuusen vaaksan? Olen tuloksetta yrittänyt etsiä netistä siitä lisää tietoa löytämättä siitä mitään, mutta papan höirinöistä muistaen että se tarkoitti Lahden saman mittaisen kuusenoksan välistä matkaa ja esim meidän sukutalon kuisti on rakennettu kuusen vaaksaa käyttäen.
Standardoidut mitathan kehitettiin etenkin kaupan ja teollisuuden tarpeisiin, ja tietysti myös tieteessä niille on ollut tarvetta. Silloin kun standardoituja mittoja ei ole ollut saatavilla tai yleisessä käytössä, niin tuollaiset arkikokemukseen perustuvat mitathan ovat olleet varsin käytännöllisiä. Koiran haukku nyt ei ehkä ihan ensimmäisenä tulisi mieleen, mutta mikäs siinä jos se on toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita naurat? Käytännöllisiä kumpikin.
Koiran haukunta ja viljelijän jaksaminen eivät ole valtioita ja niissä esiintyy tapauskohtaista vaihtelua. Lisäksi on säähän ja ympäristöön liittyviä muutostekijöitä, joidenka takia vaikkapa viljelijä jaksoi yhtenä päivänä kyntää 1.1 kilometriä ja toisensa 0.7 kilometriä.
Niin, mutta miksi niitä naurat? Nauratko aina, kun jokin asia ei ole vakio, vai näitäkö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan muu sellaista mittayksikköä kuin kuusen vaaksan? Olen tuloksetta yrittänyt etsiä netistä siitä lisää tietoa löytämättä siitä mitään, mutta papan höirinöistä muistaen että se tarkoitti Lahden saman mittaisen kuusenoksan välistä matkaa ja esim meidän sukutalon kuisti on rakennettu kuusen vaaksaa käyttäen.
Vaikea tietää mitä Päijät-Hämeessä kulloinkin puuhataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita naurat? Käytännöllisiä kumpikin.
Koiran haukunta ja viljelijän jaksaminen eivät ole valtioita ja niissä esiintyy tapauskohtaista vaihtelua. Lisäksi on säähän ja ympäristöön liittyviä muutostekijöitä, joidenka takia vaikkapa viljelijä jaksoi yhtenä päivänä kyntää 1.1 kilometriä ja toisensa 0.7 kilometriä.
Kai nuo mittayksiköt voivat vajaavaisuuksistaan huolimatta olla parempia kuin ei mitään. Täsmällisyyttä vaativaan käyttöön ne eivät varmaankaan sovi, mutta esimerkiksi koiran haukun kantama saattaa olla helpompi hahmottaa mielessään, kuin valon tyhjiössä kulkema matka 1/299,792,458 sekuntia kohden.
Itse asiassa metriä käytetään nykyäänkin varmaankin useimmiten siten, että ostetaan kaupasta joku mittanauha, johon on merkitty eri lukuja, ja niitä sitten pidetään metreinä. En periaattessa tiedä, että onko Prisman ja K-Raudan mittanauhojen metrit täysin yhtä pitkiä keskenään, mutta oletettavasti ne ovat sen verran yhteneviä, ettei siitä synny arkikäytössä ongelmaa.
Standardoidutkaan mittayksiköt eivät ole ole täysin tarkkoja.
Alkuperäinen, tarkoin vartioitu kilo ei paina enää kiloa. Se on menettänyt massaansa vuosien saatossa.
Toki heitot ovat pienempiä kuin niissä vanhoissa mitoissa.
Vierailija kirjoitti:
Standardoidutkaan mittayksiköt eivät ole ole täysin tarkkoja.
Alkuperäinen, tarkoin vartioitu kilo ei paina enää kiloa. Se on menettänyt massaansa vuosien saatossa.
Toki heitot ovat pienempiä kuin niissä vanhoissa mitoissa.
Metrikin kuulemma hieman lyhentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Virsta ja peninkulma liittyivät toisiinsa, peninkulma oli 10 virstaa.
Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan!
Vierailija kirjoitti:
Standardoidutkaan mittayksiköt eivät ole ole täysin tarkkoja.
Alkuperäinen, tarkoin vartioitu kilo ei paina enää kiloa. Se on menettänyt massaansa vuosien saatossa.
Toki heitot ovat pienempiä kuin niissä vanhoissa mitoissa.
Metrin nykyinen määritelmä vuodelta 1983 on pituus, jossa valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Tosin sanoen valonnopeus on 299 792 458 m/s. Valonnopeus c on vakio.
Onneksi metrijärjestelmä on vallalla suurimmassa osassa maailmaa paitsi ne maissa, joissa käytetään edelleen tuumia, jalkoja, jaardeja, maileja, gallonia, unsseja, paunoja, Fahrenheitia ja muita hupaisia yksiköitä.
EIkö yksi peninkulma tarkoitakaan 45 asteista erektiokulmaa? Kaikkea sitä kuuleekin.
Vierailija kirjoitti:
EIkö yksi peninkulma tarkoitakaan 45 asteista erektiokulmaa? Kaikkea sitä kuuleekin.
Ei, se on kyynärä!
Miksi noita naurat? Käytännöllisiä kumpikin.