TE-toimisto olettaa että ilman autoa pitää ottaa vastaan työpaikka 70 kilometrin päästä??
Siis pääseehän sinne juu bussilla, mutta pitäisi herätä viideltä ja lähteä 5.30 aamulla ja kotona olisi joskus kuuden jälkeen illalla, jos ehtii oikeaan bussiin. Jos ei ehdi niin menee tunti kauemmin.
Jos ostan pienipalkkaista työtä varten auton niin kaikki tienaamani rahat menee joko auton lainanlyhennyksiin tai ostan jonkun rotiskon alle tonnilla ja laitan parin kuukauden välein kaikki rahat autoremppaan.
Nyt joku järki tähän hommaan hei...
Kommentit (887)
70 km ei ole edes paljon, ei vaan taida olla tahtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Muutamia kuukausia ehkä, mutta laajan työkokemuksen ja verkostojen takia ilman suurta murrosta en usko, että kukaan pidempään joutuisi olemaan.
Verkostot.
Ihmeellisiä täysin saamattomia vellisukupolven edustajia taas urputtamassa. Kun olin nuorempi, hain itse työpaikan, TE-toimiston tapaisesta ei ollut minkään valtakunnan hyötyä. Siellä istui ylilihavia tyyppejä liimaantuneena työpöytänsä taakse ja jakelivat määräyksiä niille, joilla ei ollut työtä. Työnhakuun heistä ei ollut hyötyä.
Sain kuin sainkin työpaikan Espoon perukoilta, mutta asuin Helsingin itäpuolella, Vantaalla. Asuntopula oli järkyttävä siihen aikaan ja Espooseen ei ollut muuttomahdollisuutta. Metroa ei ollut ja bussi kulki muutaman kerran päivässä ensin Helsinkiin, kiertäen Tikkurilan kautta. Matkaan meni yli tunti. Sitten Hgissä kävelyä toiselle bussiasemalle Rautatientorilta. Espoon bussit lähtivät Kampista. Tähän kävelyyn odotteluineen kului taas keskimäärin tunti. Espoon bussi yleensä selviytyi perille 40 minuutissa, jolloin työmatka 2 tuntia, 40 minuuttia oli täynnä. Toinen tuntimäärä tietenkin takaisin päin, joka ikinen työpäivä! Tätä jatkui vajaat kolme vuotta kunnes sain tarpeekseni PK-seudun liikenneyhteyksistä.
Muuttakaa jonnekin pikkukylälle, niin ei ole työpaikoista häiriötä.
Vierailija kirjoitti:
70 km ei ole edes paljon, ei vaan taida olla tahtoa.
Jollei palkkaa ole sen vertaa että autolla voisi ajaa, ei sellaiseen työhön kannata mennä.
Paitsi jos sopivasti kulkee julkiset kilometrin sisällä lähtöpaikoista tai työpaikka järjestää kuljetuksen suoraan työpaikan pihalle jostain saavutettavissa olevasta paikasta.
Tai jos annetaan aikaa muuttaa työpaikan viereen, ei pitäisi olla ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen väliä, jos kouluttautuminen vie vuosia, mistä se on pois, jos olet työtön??
Toimeentulosta. Jollakin se opiskeluaikakin pitäisi elää.
Niin, pitäisi läytää joku muu maksamaan oma elämänsä.
Häh? Etkö nyt tosiaan ymmärrä, että ei opiskelijakaan pelkällä pyhällä hengellä voi elää!
Opintotukea saa aikansa, mutta jos tukikuukaudet on käytetty esim. siihen aikoinaan suoritettuun tutkintoon jolla ei enää työllisty, uutta ei saa.
"Joku muu" maksaa elämän niin kauan kuin ei löydy töitä eikä opiskele.
Millä sitten ajattelit, että opiskeluaikana elanto hankittaisiin?
Kesätöillä ja iltaisin työvuoroja. Näin minä tein.
Kysymys oli työttömästä. Eli ihmisestä, joka ei saa työvuoroja.
Onhan se totta, että moni opiskelija elää juuri kuvaamallasi tavalla. Mutta luuletko, että työnantajat voat yhtä innoissaan palkkaamassa kesähessuksi viisikymppistä alanvaihtajaa? Tai saako hän iltaduunia hampurilaisten paistajana?
Kyllä saa, jos menee kysymään töitä, mutta ei niitä kukaan tule kotiin tarjoamaan, vaikka työttömät niin uskovat.
Miksi minä en ole saanut edes kiitosviestiä hakemuksiini? Koulutusta ja kokemusta löytyy. Viimeeksi hain paikkaan, jossa tarjottiin huimat 10 euroa tunti.
Ulkomaisiin työpaikkoihin hakemalla huomaa eron, itselle tuli jokaisesta viestiä, vaihdellen työtarjouksista siihen ettei paikkoja ole/pitää osata hyvin kieltä. Kotimaiset ei niitä lähettele, syynä luultavasti se että niin paljon hakijoita että menisi aikaa lukea ja lähetellä.
Hommaa saikkua ja ilmoita työnantajalle. Työpaikka menee toiselle ja ongelma poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen väliä, jos kouluttautuminen vie vuosia, mistä se on pois, jos olet työtön??
Toimeentulosta. Jollakin se opiskeluaikakin pitäisi elää.
Niin, pitäisi läytää joku muu maksamaan oma elämänsä.
Häh? Etkö nyt tosiaan ymmärrä, että ei opiskelijakaan pelkällä pyhällä hengellä voi elää!
Opintotukea saa aikansa, mutta jos tukikuukaudet on käytetty esim. siihen aikoinaan suoritettuun tutkintoon jolla ei enää työllisty, uutta ei saa.
"Joku muu" maksaa elämän niin kauan kuin ei löydy töitä eikä opiskele.
Millä sitten ajattelit, että opiskeluaikana elanto hankittaisiin?
Kesätöillä ja iltaisin työvuoroja. Näin minä tein.
Kysymys oli työttömästä. Eli ihmisestä, joka ei saa työvuoroja.
Onhan se totta, että moni opiskelija elää juuri kuvaamallasi tavalla. Mutta luuletko, että työnantajat voat yhtä innoissaan palkkaamassa kesähessuksi viisikymppistä alanvaihtajaa? Tai saako hän iltaduunia hampurilaisten paistajana?
Postinkantajaksi pääset.
Ei pääse, maassa on massatyöttömyys ja kaikkiin tuollaisiin mihin koulutetaan on hakijoita vaikka kuinka.
Tosi moni ei pysty näkemään kuin omat ansionsa siihen, millaista heidän elämänsä on nyt. Ollaan oltu ahkeria, fiksuja ja yritteliäitä, että on saatu se nykyinen työpaikka. Koska edelleen ollaan ahkeria, fiksuja ja yritteliäitä, ei ole pelkoa työpaikan menetyksestä. Työttömät sen sijaan ovat laiskoja, tyhmiä ja saamattomuus, mikä on se syy, että heillä ei ole työpaikkaa, koska ahkera, fiksu ja yritteliäs ei voi jäädä ilman työpaikkaa. Ilmiö on ihan sama kuin se, että uskotellaan, että vain huonojen ja välinpitämättömien vanhempien lapsille sattuu ikäviä asioita, jolloin omalle lapselle ei voi sattua mitään, koska häntä rakastaa ja häntä kasvattaa parhaan kykynsä mukaan, ja näin ei tarvitse elää epävarmuudesta ja pelossa.
Mitään muuta syytä sille ei voi olla, että ei pystytä myöntämään, että maailma on epäreilu paikka ja systeemi ei toimi kovin hyvin. Kuka tahansa normaali ihminen pystyy myöntämään, että on aika kohtuutonta kulkea päivässä 3 tuntia sellaisen työn takia, joka ei tyydytä tekijäänsä, ja jonka tekemisestä maksetaan niin vähän, ettei sillä korvaa työssäkäymisestä aiheutuvia kuluja. Kyllä näistä jomman kumman toteutumisen pitäisi olla ihan perusoikeus.
Me ollaan puolison kanssa muutettu maasta työn perässä, kun sellaista työtä, jota tekemällä olisi pystynyt säilyttämään peruselintason, ei vaan ollut tarjolla (huonosti palkattua ja niin kaukana, ettei palkka korvannut työn tekemisestä aiheutuvia kuluja). Työhaluissa tai työkyvyssä ei ole mitään vikaa, joskus vaan käy niin, että alalla jostain syystä vähenee työpaikat niin, että niistä huonoistakin taistellaan verissä päin.
Onhan se kohtuutonta, kun saa työpaikan, niin sinne pitää mennäkkin. Lähes kaikille,, joiden työpaikka ei ole ihan vieressä, työpäivään kuluu 10-11 tuntia. On väärin sanoa, että työvoimatoimisto edellyttää töihin menoa. Ei kenenkään ole pakko mennä koskaan töihin. Kotiin voi jäädä ilman tukirahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sen väliä, jos kouluttautuminen vie vuosia, mistä se on pois, jos olet työtön??
Toimeentulosta. Jollakin se opiskeluaikakin pitäisi elää.
Niin, pitäisi läytää joku muu maksamaan oma elämänsä.
Häh? Etkö nyt tosiaan ymmärrä, että ei opiskelijakaan pelkällä pyhällä hengellä voi elää!
Opintotukea saa aikansa, mutta jos tukikuukaudet on käytetty esim. siihen aikoinaan suoritettuun tutkintoon jolla ei enää työllisty, uutta ei saa.
"Joku muu" maksaa elämän niin kauan kuin ei löydy töitä eikä opiskele.
Millä sitten ajattelit, että opiskeluaikana elanto hankittaisiin?
Kesätöillä ja iltaisin työvuoroja. Näin minä tein.
Kysymys oli työttömästä. Eli ihmisestä, joka ei saa työvuoroja.
Onhan se totta, että moni opiskelija elää juuri kuvaamallasi tavalla. Mutta luuletko, että työnantajat voat yhtä innoissaan palkkaamassa kesähessuksi viisikymppistä alanvaihtajaa? Tai saako hän iltaduunia hampurilaisten paistajana?
Kyllä saa, jos menee kysymään töitä, mutta ei niitä kukaan tule kotiin tarjoamaan, vaikka työttömät niin uskovat.
Miksi minä en ole saanut edes kiitosviestiä hakemuksiini? Koulutusta ja kokemusta löytyy. Viimeeksi hain paikkaan, jossa tarjottiin huimat 10 euroa tunti.
Ulkomaisiin työpaikkoihin hakemalla huomaa eron, itselle tuli jokaisesta viestiä, vaihdellen työtarjouksista siihen ettei paikkoja ole/pitää osata hyvin kieltä. Kotimaiset ei niitä lähettele, syynä luultavasti se että niin paljon hakijoita että menisi aikaa lukea ja lähetellä.
Hakemuksia ei enää juuri paperisena lähetellä, joten helppo olisi laittaa kaikille hylätyille edes sama vastaus kun ne sp-osoitteet on jo siellä vastaanottajan sähköpostissa tai sähköisellä lomakkeella valmiina. Mutta kun ei edes sitä vaivauduta laittamaan. Kertoohan se toki yrityksen toimintakulttuurista - enemmän kuin aavistavatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Jaa no mä tein 20v töitä ja olen nyt ollut 3v työtön.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa jonnekin pikkukylälle, niin ei ole työpaikoista häiriötä.
Ensin kannattaa tarkistaa tilastoista, mikä on kunnan työttömyys%. Moni maallemuuttaja joutuu huomaamaan, että työttömiä onkin suhteessa paljon vähemmän kuin kaupungissa ja työkkäri ilmoittaa, että sulle olisi 7 km päässä töitä. Sinne pääsee ilman autoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Jaa no mä tein 20v töitä ja olen nyt ollut 3v työtön.
Sen siitä saa, kun valikoi töitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Jaa no mä tein 20v töitä ja olen nyt ollut 3v työtön.
Sen siitä saa, kun valikoi töitään.
Sanoinko niin?
Haen ihan mitä tahansa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Hah hah, et taida tajuta edes, miten räikeää ikäsyrjintä nykyään on. Luuletko ettei monella työttömällä ole 20 vuoden työuraa takanaan?
Toinen seikka, mikä voi suistaa kenet tahansa pitkäaikaistyöttömäksi, on riittävän pitkä työkyvyttömyys, jolloin työnantajalla on oikeus irtisanoa. Vaikka työkyky myöhemmin palautuisikin, niin työtä on erittäin vaikea saada.
Siis ap on nyt vahvasti sitä mieltä, että työpaikkaa ei pidä ottaa vastaan, koska joutuisi herämään liian aikaisin. No mutta ymmärtäähän sen. Oma elämä on ihan reilua tuolla perusteella maksattaa toisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani 18.v. oli itselleni ja kavereilleni aivan selvä, että ajokortti täytyy hankkia. Rikkaat meni autokoulun ja me köyhemmät saimme äidin opetusta. Samoin opintoaikana oli selvää, että illat ja viikonloput tehdään töitä ja hankitaan työkokemusta. Ekat työpaikat oli vähän huonompia tai kauempana, mutta työuran takia oli selvää, että sitten kuljetaan kauempaa. Nyt 40.v. mittarissa meillä kaikilla on kivat duunit eikä kukaan ole pidempään ollut työttömänä.
Työurat rakennetaan nuoresta alkaen, ei ne automaattisesti tule. Koittakaa opettaa tämä edes lapsillenne, jos oma juna meni jo.Työttömyys on mahdollinen teidänkin kohdallanne.
Kuitenkin se on erittäin epätodennäköistä jo tilastojenkin valossa. Varhainen, toistuva työttömyys ennakoi pysyvämpää tilannetta. Aika harvassa meillä on se väki, jolla on ensin 20 vuoden rikkomaton työura ja sitten pitkäaikaistyöttömyys, koska tuo väki menee ripeästi töihin irtisanomisenkin jälkeen. He eivät valikoi töitään, kuten työttömäksi jäävät.
Jaa no mä tein 20v töitä ja olen nyt ollut 3v työtön.
Sen siitä saa, kun valikoi töitään.
Sen siitä saa, kun täyttää 50.
Tosin mulla loppui haastattelukutsut kuin seinään jo, kun täytin 45.
Että tervetuloa vaan sinäkin aikanasi niiden joukkoon, jotka katsotaan kelvottomiksi mihin tahansa työhön pelkästään ikänsä takia.
Miksi minä en ole saanut edes kiitosviestiä hakemuksiini? Koulutusta ja kokemusta löytyy. Viimeeksi hain paikkaan, jossa tarjottiin huimat 10 euroa tunti.